13.03.2020

7 syytä tukea silpomisen vastaista työtä kehitysyhteistyöjärjestön kautta

Lukuaika 4 min.

Tyttö oppitunnilla Keniassa.

Miksi tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseen tarvitaan suomalaista järjestöä ja suomalaisia tukijoita? Avasimme toimintatapaamme ja kerromme nyt seitsemän syytä tukea silpomisen vastaista työtä järjestön kautta.

Tyttöjen sukuelinten silpominen koskettaa 200 miljoonaa tyttöä ja naista maailmassa. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, silpominen ilmiönä voi tuntua ylitsepääsemättömän suurelta ongelmalta korjata.

Meiltä monesti kysytään, miten raha auttaa silpomisperinteen kaltaisen ilmiön kitkemisessä. Avasimme seitsemän syytä, minkä takia silpomisen vastainen työ on tehokasta kanavoida järjestön kautta.

1. Isot ongelmat vaativat yhteistyötä

Globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on väkivaltaa, joka loukkaa peruuttamattomasti tyttöjen ja naisten kehon koskemattomuutta. Työtämme tarvitaan, sillä tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta paitsi lisää eriarvoisuutta myös jarruttaa kehitystä – kaikkialla maailmassa, joka päivä.

2. Työmme vaikutukset yhteisöissä ovat pysyviä

Solidaarisuus ei etsi työssään pikavoittoja. Tiedämme, että vain pitkäjänteinen ja kauas katsova, haitallisten perinteiden juurisyihin ja asenteisiin pureutuva työ tuottaa pysyviä muutoksia.

Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä tulokset tulevat hitaasti ja viiveellä – joskus vasta seuraavan sukupolven myötä. Asennemuutostyö on hidasta, mutta kestävää. Silpomiselta säästynyt tyttö ei todennäköisesti enää jatka perinnettä omien tyttäriensä kanssa.

3. Laadun ja huolellisuuden takana ammattimaisesti toimiva järjestö

Solidaarisuus tekee työtä 50 vuoden kokemuksella. Ammattimainen järjestötyö takaa sen, että raha menee luotettavasti perille ja pysyviä tuloksia saadaan aikaan.

Tarjoamme paikallisille kumppanijärjestöillemme asiantuntijuutta, tukea ja rahoitusta. Seuraamme tarkasti työn edistymistä ja keräämme oppeja. Työmme Somalimaassa alkoi vuonna 2000. Olemme ainoa suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on ollut jo 20 vuoden ajan pysyvä toimisto Somalimaassa. Paikallisten klaanijohtajien luottamus on ansaittu vuosien saatossa ja auttaa nyt hauraassa maassa työskentelyämme. Keniassa Nyamiran läänissä silpomisen vastainen työmme käynnistyi vuonna 2016.

4. Yhteistyömme paikallisten kumppanien kanssa varmistaa, että muutos syntyy sisältäpäin

Työskentelemme yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa, joihin luotetaan yhteisössä ja jotka tuntevat paikalliset olosuhteet. Ratkomme ongelmia, jotka kumpuavat paikallisten toimijoiden tarpeista. Kumppaneillamme on tarvittava paikallistuntemus ja heillä on halu toimia yhteisönsä hyväksi. He tekevät muutoksen mahdolliseksi ja osaavat kertoa parhaat toimintatavat pysyvän muutoksen saavuttamiseksi.

Truphena haluaa opettajana ja vapaaehtoisena suojella kylänsä tyttöjä silpomisperinteeltä.

Truphena haluaa opettajana ja vapaaehtoisena suojella kylänsä tyttöjä silpomisperinteeltä. Kuva: Samuli Tarvainen

5. Paikalliset vaikuttajat roolimalleiksi ja sanansaattajiksi

Kokonaisvaltainen lähestymistapamme ottaa huomioon ruohonjuuritason toiminnan ja paikallisten vaikuttajien mobilisoinnin muutoksen edistäjinä. Kouluttamamme paikalliset vaikuttajat ja vapaaehtoiset jalkautuvat yhteisöihin levittämään eteenpäin tietoa silpomisen vaaroista. Näin tieto lähtee leviämään laajasti. He tuntevat kulttuurinsa parhaiten ja tietävät, mikä vetoaa heidän yhteisöönsä. He toimivat esikuvina muille ja rohkaisevat ihmisiä muuttamaan toimintatapojaan. Asenteiden muuttuminen edellyttää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tarpeeksi moni omassa yhteisössään on muuttanut mielipidettään ja toimii vastoin aiemmin vallinnutta normia. Vain yhteisön sisältä alkava muutos on kestävää.

6. Työmme on tuloksellista

Silpomisen vastainen työ tuottaa tuloksia. Saimme viime vuonna vietyä tietoa silpomisperinteen haitallisuudesta laajoille joukoille. Vuonna 2019 tavoitimme Keniassa ja Somalimaassa suoraan 7 500 ihmistä silpomisen vastaisen työn hankkeissa ja epäsuorasti tieto tavoitti yli 55 000 ihmistä.

7. Vahvistamme paikallista kansalaisyhteiskuntaa

Noudatamme työssämme kestävän kehityksen periaatteita. Toimintatapamme vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Tavoitteenamme on, että hankkeen päätyttyä kumppanijärjestöllä on osaamista jatkaa työtään itsenäisesti ilman tukeamme. Kaikkialla toimintaperiaatteemme on sama: tukemalla paikallista muutosvoimaa ja olemalla läsnä ruohonjuuritasolla, voimme puuttua globaaleihin ongelmiin pysyvällä tavalla.

Cidina ja hänen äitinsä ovat läheisiä.

Cidina (vas.) säästyi sukuelintensä silpomiselta. Äiti Mary (oik.) oppi silpomisen vaaroista terveydelle sen jälkeen, kun tytär pääsi mukaan koulutukseen. Kuva: Nyasha Kadandara

 

Mitä kerätyillä lahjoitusvaroilla saadaan aikaiseksi?

Silpomisen vastaiseen työhön ohjatuilla varoilla ennaltaehkäisemme tyttöjen sukuelinten silpomista Itä-Afrikassa.

Työskentelemme Kenian kisii-heimon parissa ja Somalimaassa, joissa silpomisperinne on syvälle kulttuuriin juurtunut tapa, mutta apua on tarjolla vain vähän.

Silpomisen vastainen työmme pitää sisällään muun muassa seuraavaa:

  • Kumppanimme kouluttavat paikallisia vapaaehtoisia kiertämään kylissä, sairaaloissa, kouluissa ja virastoissa levittämässä tietoa silpomisperinteen haitoista.
  • Silpomisen haitoista kertoviin koulutuksiin kutsutaan pienten lasten vanhempia, terveydenhoitajia, päättäjiä, rehtoreita, opettajia, viranomaisia, uskonnollisia johtajia ja paikallisia mielipidevaikuttajia. He vievät oppimaansa tietoa puolestaan eteenpäin perheilleen, oppilailleen, potilailleen ja seuraajilleen. Näin tieto lähtee leviämään laajemmille ihmisjoukoille.
  • Järjestämme keskustelutilaisuuksia siellä, missä ihmiset kokoontuvat jo muutenkin, kuten kyläkokouksissa, kirkkojen tilaisuuksissa, mies- ja naisryhmissä sekä nuorten tapaamisissa. Silpomisen vastaiseen työhön rekrytoidaan mukaan sekä miehiä että naisia aina kylätasolta päättäjätasolle saakka.
  • Järjestämme välittömässä silpomisvaarassa oleville kenialaistytöille turvaleirejä koulujen lomakausina, jotka ovat silpomisen sesonkiaikaa. Leireillä lapset oppivat omista oikeuksistaan, silpomisen kulttuurisista syistä, siihen liittyvistä uskomuksista ja silpomisen terveyshaitoista. Lapsille kerrotaan, kenen puoleen he voivat kääntyä, jos pelkäävät olevansa vaarassa .
  • Lasten leireihin sisältyy myös vanhempien koulutuspäivät ja loppuseremonia, johon perheet osallistuvat. Turvaleirit toimivatkin Keniassa vaihtoehtoisena aikuistumisriittinä silpomisen sijaan. Vanhemmille ja lapsille kerrotaan, että naiseksi voi varttua ilman sukuelinten silpomista, eikä tyttöihin saa kajota ilman lupaa.
Tyttöjä turvaleirillä tanssimassa.

Silpomisvaarassa oleville tytöille järjestetään silpomisen sesonkiaikoina turvaleirejä, joilla heille kerrotaan omista oikeuksista ja silpomisperinteen haitoista. Aihetta käsitellään monipuolisesti, esimerkiksi laulujen ja tanssien avulla. Kuva: Nyasha Kadandara

  • Järjestämme koululaisille draamatyöpajoja, joissa käsitellään ikään sopivalla tavalla silpomisperinnettä, siihen liittyviä terveysriskejä, silpomisen pidempiaikaisia seurauksia ja oikeutta kehon koskemattomuuteen.
  • Vaikutamme viranomaisiin ja päättäjiin, jotta tyttöjen ja naisten asema paranee laajemmin yhteiskunnassa. Silpomisen perimmäinen syy on sukupuolten välisessä epätasa-arvossa ja siksi on tärkeää ajaa naisten oikeuksia.
  • Tuomme eri tahoja yhteen kuukausittain järjestettävälle tasa-arvofoorumille pohtimaan, miten sukupuolten välistä epätasa-arvoa voidaan vähentää.
  • Yhteisöissä, joissa silpomista ei pidetä lähtökohtaisesti ongelmana vaan kunniakkaana tapana taata tytön siveys, viemme tietoa silpomisen haitoista vähitellen osana muuta koulutustyötämme. Silpomisen haitoista kerrotaan naisten luku- ja laskutaitokoulutuksissa sekä osana toimeentuloa vahvistavaa työtä, mikä lisää luottamusta meihin ja kumppaneihimme.
Pikkutyttöjä Somalimaan maaseutukylässä.

Somalimaassa lähes jokainen pikkutyttö käy läpi sukuelinten silpomisen. Silpomisella taataan tytön neitsyys ja siveys. Kuva: Anna-Sofia Joro

  • Koulutamme kyläkomiteoita silpomisesta ja tuemme heitä ottamaan perinteen lopettamisen agendalleen. Tuemme myös naisia perustamaan omia silpomisen vastaisia komiteoita.
  • Koulutamme opiskelijoita tekemään vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa, kampuksilla, ja lähipiirissään.
  • Lisäämme naisten tietoisuutta oikeuksistaan ja tuemme heitä yhdessä vaatimaan päättäjiltä lakeja ja toimenpideohjelmia silpomisen ja muun naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

 

Sinun tuellasi silpomisperinne on mahdollista lopettaa.