Graafinen kuva Afrikan mantereesta ja Somalimaan sijainnista Itä-Afrikassa

Toiminta-alueemme

Somalimaa

Somalimaa on itsenäiseksi julistautunut hallinnollinen alue Somalian pohjoisosassa. Sen väkiluku on 4,2 miljoonaa; pääkaupungissa Hargeisassa asuu noin neljännes eli 1,2 miljoona somalimaalaista.

Somalimaa kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin alueisiin: sitä ovat vuosien aikana piinanneet paitsi äärimmäinen köyhyys, myös ilmastonmuutoksen kärjistämät sääolosuhteiden ääri-ilmiöt kuten kuivuus.

Solidaarisuus tekee Somalimaassa silpomisen ja parisuhdeväkivallan vastaista työtä ja edistää naisten toimeentuloa.

98 %

15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut sukuelinten silpomisen

77 %

Somalian naisista on pulaa ravinnosta.

99 %

tytöistä on naimisissa ennen 20 ikävuotta

Somalimaa

Somalian tasavalta perustettiin vuonna 1960, kun brittien ja italialaisten hallussaan olleet somalialueet yhdistyivät. Sisällissodan seurauksena Somalimaa irrottautui Somaliasta vuonna 1991 omaksi valtiokseen. Yksikään maa ei kuitenkaan ole tunnustanut Somalimaata virallisesti itsenäiseksi. Siksi Somalimaa onkin edelleen riippuvainen koko Somalian kehityksestä ja rauhanrakentumisesta. 

Somalimaa on yksi maailman taloudellisesti vähiten kehittyneimmistä alueista. Sen väestöstä jopa 65 % saa tulonsa paimentolaisuudesta, johon alueen talous pitkälti perustuu.1 Karjan, kuten kamelien, lehmien ja vuohien tuotannon ohella Somalimaassa tuotetaan hirssiä, maissia, hedelmä, vihanneksia ja suitsukepihkaa. Somalimaalaiset perheet ovat pääosin riippuvaisia itse tuotetusta ruuasta, jolloin satovaihtelut vaikuttavat suoraan perheiden ruokaturvaan. 

Toinen merkittävä talouden tukipilari ovat ulkomailta tulevat rahalähetykset: monet somalit pakenivat 1990-luvulla käydyn sisällissodan jaloista ja myöhemmin taloudellisen ahdingon ja maailman korkeimpiin kuuluvan työttömyysasteen vuoksi naapurimaihin ja Eurooppaan. Eurooppaan päästyään he auttavat kotimaahan jäänyttä perhettä lähettämällä rahaa. Diasporasta lähetetyllä rahalla on rakennettu muun muassa kouluja ja sairaaloita ja parannettu teiden kunnossapitoa. 

Naisia Somalimaassa.
Somalimaa on kärsinyt pitkästä kuivuudesta.

Naisten oikeuksien tilanne Somalimaassa

Naisten ja tyttöjen asema on Somalimaassa erittäin heikko. Vaikka Somalimaan perustuslaki takaa sekä miehille että naisille yhtenäiset oikeudet, käytännössä näin ei kuitenkaan usein ole. Perinteiset sukupuoliroolit ja kulttuuriset normit estävät naisia osallistumasta päätöksentekoon ja työelämään tasa-arvoisina miesten kanssa. 

  • Somalimaassa jopa 39 % tytöistä on naimisissa ennen 20 ikävuotta.2 Tytön saaminen avioliittoon on keino varmistaa hänelle taloudellisesti turvattu tulevaisuus. Aikainen naimisiinmeno katkaisee tyttöjen koulutien ja tekee heidät taloudellisesti riippuvaisiksi aviomiehistään. Kouluttamattomina he jäävät myös miehiä todennäköisemmin vaille omaa ammattia ja toimeentuloa.  
  • Monissa yhteisöissä uskotaan, että sukuelinten silpominen takaa parhaiten tytön avioliittokelpoisuuden. Siksi silpominen näyttäytyy monelle vanhemmalle takeena siitä, että tyttö pääsee naimisiin ja että hänen tulevaisuutensa on turvattu.  
  • Sukuelinten silpominen onkin yksi räikeimmistä tyttöihin ja naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista Somalimaassa, jossa edelleen noin 98 prosenttia tytöistä ja naisista on silvottu.3 Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää lakia on valmisteltu, mutta ei hyväksytty.  
  • Myös muu tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Sitä pidetään kuitenkin yksityisenä asiana, mikä vaikeuttaa ongelman tunnistamista ja siihen puuttumista. Somalimaassa ei myöskään ole perhelainsäädäntöä, mikä osaltaan vaikeuttaa väkivallan torjumista. 

Solidaarisuus tukee naisia saamaan äänensä kuuluviin ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi, jotta jäykät sukupuoliroolit voidaan haastaa ja naisiin kohdistuva väkivalta vähenee. Luomme naisille myös mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja annamme heille itsenäisen toimeentulon avaimia esimerkiksi säästö- ja lainaryhmien sekä koulutuksen avulla. Tekemämme ruohonjuuritason asennemuutostyö kertoo yhteisöille sukuelinten silpomisen haitoista ja vaaroista, jotta kivulias perinne saataisiin loppumaan.

Hankkeissamme:  

  • Lisäämme muun muassa vanhempien, päättäjien ja uskonnollisten johtajien tietoa silpomisesta. Etenkin uskonnollisten johtajien kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, sillä heillä on yhteisöissään paljon sanavaltaa ja siten myös mahdollisuuksia vaikuttaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseen.  
  • Teemme myös yhteistyötä viranomaisten ja naisten ryhmien kanssa, tukien ruohonjuuritasolta lähtevää asenteiden muutosta.  
Äiti ja tytär pesemässä käsiä Somalimaassa kotitalon pihalla.
Äiti ja tytär pesemässä käsiä Somalimaassa kotitalon pihalla.

Miten Solidaarisuus vastaa Somalimaata piinaavaan äärimmäiseen kuivuuteen?  

Somalimaassa kärsitään sääolosuhteiden ääri-ilmiöistä vuosittain. Ilmastokriisi koettelee etenkin haavoittuvissa olosuhteissa eläviä. Kriisin seurauksiin sopeutuminen on vaikeinta siellä, missä peruspalveluita on rajallisesti saatavilla ja elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonvaroista. Ääri-ilmiöiden vaikutus ympäristölle on tuhoisa. Maailmanpankin vuoden 2020 tutkimuksen mukaan jopa 27 % alueen maaperästä on viljelyyn kelpaamatonta muun muassa tuuli- ja tulvaeroosion takia4.  

Kuivuus, ilmastonmuutoksen aikaansaamat trooppiset myrskyt ja niiden mukanaan tuomat miljoonien heinäsirkkojen parvet sekä tuuli- ja tuhotulvat asettavat haasteen toisensa perään Somalimaan väestölle: 

  • Puute vedestä ja ravinnosta. Viimeiset 20 vuotta ovat olleet Somalimaan historian kuivimmat. Pahimmillaan Somalian alueella jopa sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ruuan ja veden löytämiseksi. Vuoden 2016 äärimmäisen kuivuuden aikaan jopa 90 % ihmisistä söi päivittäin liian vähän. Liikkuminen ruuan ja juoman perässä aiheuttaa myös paimentolaisten välisiä konflikteja ja kiistoja.5 
  • Kuivuus levittää tauteja ja lisää kuolleisuutta. Kuivuus näkyy myös ihmisten vakavana aliravitsemuksena ja etenkin kaikista heikoimmassa asemassa olevien, kuten lasten, sairaiden ja vanhusten, korkeampana kuolleisuutena. Ihmisten kunnon heikentyessä myös sairaudet, kuten ripulit ja hengitystieinfektiot, jylläävät. Pula juomavedestä ja saastunut juomavesi levittävät kulkutauteja, kuten koleraa ja ripulia.  
  • Tyttöjen asema heikkenee entisestään. Ruoka- ja vesiturvan järkkyminen tyhjentää myös luokkahuoneet, sillä perheiden tytöt joutuvat opiskelun sijaan kantamaan vastuuta perheen ruuan ja veden hankinnasta. Matkaa lähimmälle kaivolle voi olla jopa kymmeniä kilometrejä.  
  • Karjan ja viljelysten kuollessa myös perheiden toimeentulo vaarantuu. Mikään ei kasva tai elä ilman vettä: vuoden 2022 ICPAPn raportin mukaan jopa Somalimaassa 9 miljoonaa karjaeläintä on kuollut kuivuuden takia6, ja lukuisat perheet menettivät paitsi säästönsä, myös elinkeinonsa. Ilmastokriisi osuu etenkin naisiin, sillä naisyrittäjien on miehiä vaikeampaa sopeutua kaikenlaisiin muutoksiin: he ovat miehiä kouluttamattomampia ja heillä on vähän omaisuutta. Naisilla on myös harvoin mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja yhteiskunnan kehittämiseen. Kun naisten ääntä ei saada kuuluviin, myös heidän haasteensa ja tarpeensa usein sivuutetaan. 
  • Inflaatio kurittaa jo valmiiksi köyhyydessä eläviä. Maanviljelijöiden ja paimentolaisten suuren osuuden vuoksi Somalimaan väestö on erityisen altis ilmastonkriisin mukanaan tuomille ääriolosuhteille. Kiven alla olevan veden hinta on noussut jopa 400 % ja ruuan hinta ovat 50–70 % pahimpien kuivuusjaksojen aikana.7  

Ilmastokriisi osuu kovimmin paimentolaisiin ja maanviljelijöihin, joiden toimeentulo nojaa kotieläintuotantoon ja viljelyyn.8 Kriisien keskellä naisten toimeentulon merkitys on kasvanut, vaikka perinteisesti mies toimiikin perheen elättäjänä: esimerkiksi Hargeisan kaupungin epävirallisella sektorilla toimivat naisyrittäjät kattavat arvioiden mukaan 60 % kaupungin verotuloista.  

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii maanviljelijöiden, asiantuntijoiden ja valtionhallinnon yhteistyötä. Somalimaassa sopeutumista ja ruuantuotantoa hankaloittaa asiantuntemuksen ja osaamisen puute: alue tarvitsisi omaa tutkimusta ratkaisemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia.

Hankkeissamme:  

  • Tuemme yhteisöjen selviytymistä kuivuuskausista muun muassa vedenkeruulla, kastelukanavilla, kasvihuoneilla, kestävillä viljelykäytännöillä ja puustoisella maataloudella. 
  • Teemme yhteistyötä naisten säästö- ja lainaryhmien kanssa, jotka mahdollistavat naisille yrittäjäksi ryhtymisen. Tämä monipuolistaa perheiden toimeentuloa ja edesauttaa naisten taloudellista itsenäisyyttä.
  • Koulutamme viljelijöitä ilmastokestävistä viljelytavoista. 

Toiminta-alueena Todgheer ja Sanaag 

Solidaarisuuden työ Somalimaassa alkoi vuonna 2000. Olemme ainoa suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on ollut jo yli 20 vuoden ajan pysyvä toimisto Somalimaassa. Teemme työtä paikallisten asiantuntijoiden kanssa ratkaistaksemme yhteisöstä esille nostamia ongelmia.  

Todgheerin alue saa nimensä sen läpi sadekausien aikaan virtaavasta Todgheer-joesta. Alueen pääkaupunki Burao on yksi Somalimaan suurimmista kaupungeista. Rannikolla sijaitseva Sanaag on toinen Solidaarisuuden Somalimaan toiminta-alueista. Molemmat alueista ovat muun Somalimaan ja Afrikan sarven tapaan suurimmaksi osaksi eri somaliklaanien asuttamia. 

Hankkeemme Somalimaassa 

ADO – Agricultural Development Organization (Togdheer ja Sanaagin alueet, Somalimaa): ADO on Solidaarisuuden pitkäaikainen kumppani Somalimaan ruokatilanteen ja toimeentulon parantamisessa. ADO:n työ keskittyy maatalouden kehittämiseen, ekologisten ratkaisujen edistämiseen, vesivarojen sekä maaperän kunnon parantamiseen. Lisäksi ADO kehittää Somalimaahan siementuotantoa, jotta maan omavaraisuus vahvistuisi. 

Y-PEER – Somaliland Youth PEER Education Network (Sanaagin alue ja Burao, Somalimaa): Y-PEERin kanssa tehtävässä hankkeessa pyritään tavoittamaan yhteisön johtohahmoja, kuten uskonnollisia ja poliittisia johtajia naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lisäksi hankkeessa koulutetaan terveys- ja sosiaalihuollon ammattilaisia. Myös kouluikäisten lasten tietoutta tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta vahvistetaan ikäsopivalla tavalla esimerkiksi runojen, taiteen ja pienryhmien voimin.  

SOYDAVO – Somaliland Youth Development & Voluntary Organization (Sanaagin ja Togdheerin alueet, Somalimaa): Kumppanimme SOYDAVO:n hankkeessa naisille kehitetään Health and Business -koulutusohjelma, jonka yhtenä osana naisille ja miehille välitetään tietoa naisiin kohdistuvan väkivallan haitoista ja keinoja ratkaista perheen sisäisiä ristiriitoja ilman väkivaltaa. Miesten kanssa keskustellaan naisten taloudellisen roolin kasvattamisesta perheessä ja yhteisössä. Erityisen tärkeää on löytää yhteisiä ratkaisuja, joissa ovat mukana sekä naiset että miehet. Suurin osa hankkeen naisista elää pysyvästi pakolaisleireillä. Heidän mahdollisuutensa vaatia oikeutta ovat muuta väestöä heikommat. Osa koulutukseen osallistuvista naisista saa lisäksi räätälöityä tukea pienyrittäjyyteen. 

BVO – Barwaaqo Voluntary Organization (Todgheerin alue, Somalimaa): BVO keskittyy torjumaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sukupuolittunutta väkivaltaa, painottaen erityisesti sukuelinten silpomisen vastaista työtä. Lisäksi BVO:n kanssa tehtävässä hankkeessa ehkäistään lapsiavioliittoja, parisuhdeväkivaltaa sekä muuta seksuaalista väkivaltaa. Hanke kehittää yhteisön sekä sen johtohahmojen välistä dialogia hankkeen teemoista. Tarkoituksena on myös ruohonjuuritasolla toimivien silpomisen ja väkivallan vastaisten komiteoiden perustaminen. Jotta muutos olisi pysyvä ja kokonaisvaltainen, BVO tukee myös Todgheerin alueen naisten säästö- ja lainaryhmiä naisten toimeentulon parantamiseksi. 

NAFIS – Network Against FGM/C in Somaliland (Somalimaa): NAFIS:n työn tavoitteena on saada Somalimaahan silpomisen kieltävä laki. NAFIS lobbaa poliitikkoja, uskonnollisia johtajia ja luo jäsenjärjestöjensä avulla sosiaalista painetta lain säätämiseksi. 

… nyt kun olet täällä.

Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö toimii naisten oikeuksien puolesta Itä-Afrikassa.

Olemme naisiin kohdistuvan väkivallan ja silpomisen vastaisen sekä toimeentuloa edistävän työn asiantuntijoita.

Mutta emme pysty puolustamaan naisten oikeuksia yksin: tarvitsemme uusia sitoutuneita tukijoita rinnallemme.

Olisitko sinä yksi heistä?

Tilaa uutiskirje