Köyhyys on yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista. Maailmassa 659 miljoonaa ihmistä elää absoluuttisessa köyhyydessä, eikä heillä ole varaa elämän päivittäisiin tarpeisiin: puhtaaseen veteen, ravintoon tai asuntoon.
Solidaarisuus pyrkii vähentämään köyhyyttä rakentamalla Itä-Afrikan naisille työn ja toimeentulon mahdollisuuksia.
Miesten dominoimassa yhteiskunnassa naiset ovat usein työelämästä syrjässä. Kuitenkin juuri naisten taloudellisen aseman parantaminen tuottaa eniten hyötyä yhteiskunnalle. Tämän vuoksi Solidaarisuus keskittyy työssään erityisesti naisiin ja heidän toimeentulonsa vahvistamiseen.
Oxfam arvioi, että maailmantalous menettää jopa 9 000 miljardia dollaria vuodessa sukupuolten epätasa-arvon takia. Mikäli naisia saadaan enemmän mukaan työelämään, saadaan osa menetystä rahasta poikimaan ja parantamaan niin naisten kuin koko yhteiskunnankin hyvinvointia.
Naisten varassa lepää myös todennäköisesti Itä-Afrikan hyvinvoinnin kasvu: esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa köyhyyden vähentymisestä jopa 30 % selittyi naisten työllistymisellä vuosina 2000–2010.
Solidaarisuus tekee työtä vahvistaakseen naisten asemaa työmarkkinoilla ja toimeentulon parissa, sillä siitä hyötyvät kaikki.
Köyhyys on käsite, jolla kuvataan ihmisten tai yhteisöiden taloudellista asemaa ja syrjäytymistä. Useimmiten sillä viitataan käytettävissä olevaan varallisuuteen. Köyhyyttä voidaan ajatella jonkin asian puutteena, kuten esimerkiksi rahan, mahdollisuuksien, ajan, puhtaan juomaveden, ravinnon, koulutuksen tai terveydenhuollon puutteena. Köyhyyden myötä henkilöllä ei ole mahdollisuutta nauttia näistä perusoikeuksista.
Köyhdyttämisellä viitataan niihin ihmisen luomiin rakenteisiin ja käytäntöihin yhteisössä, yhteiskunnassa tai kansainvälisessä järjestelmässä, jotka synnyttävät ja ylläpitävät köyhyyttä. Esimerkkejä köyhyyttä ylläpitävistä rakenteista ovat esimerkiksi järjestelmät, jotka mahdollistavat pakko- ja orjatyön tai verovälttelyn, korruption ja epätasa-arvoisen koulutusjärjestelmän. Sukupuolten välinen epätasa-arvo puolestaan pitää naiset köyhyydessä.
Osa köyhdyttämisen rakenteita ovat kehittyvistä maista vuosittain rikkaimpiin maihin virtaavat varat, joiden määrän arvioidaan vuosittain olevan jopa 5 biljoonaa dollaria. Määrä pitää sisällään muun muassa lainojen lyhennykset ja korot, kaupan ja muun sijoitustoiminnan, laittomat rahansiirrot ja rahavirrat veroparatiiseihin sekä kansainvälisten yritysten verovälttelyn.
Absoluuttinen tai äärimmäinen köyhyys: Absoluuttiseksi tai äärimmäiseksi köyhyydeksi määritellään köyhyys, jossa päivittäiset varat eivät riitä elämän perustarpeisiin: ravintoon, puhtaaseen veteen tai asuntoon. Maailmanpankki on määritellyt äärimmäisen köyhyyden rajaksi 2,15 dollaria päivässä. Maaliskuussa 2023 jopa 659 miljoonaa ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä.
Suhteellinen köyhyys: Suhteellisella köyhyydellä viitataan henkilön köyhyyteen suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Käytännössä suhteellinen köyhyys viittaa siis ihmisten välisiin tuloeroihin. Siksi jokaisessa maassa on suhteellista köyhyyttä, myös Suomessa. Mittari on kuitenkin haastava: suhteellinen köyhyys näkyy eri paikoissa eri tavoin ja sille on vaikea antaa tarkkaa numeerista arvoa.
Itä-Afrikassa köyhyys ilmenee usein puutteena puhtaasta vedestä, ravinnosta ja mahdollisuuksista. Maailmanpankin arvion mukaan 40,8 prosenttia koko Itä- ja Etelä-Afrikan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
Köyhien perheiden lapset eivät usein saa mahdollisuutta käydä koulupolkuaan loppuun tai valmistua ammattiin. Varattomuus ja vähäosaisuus ilmenee puutoksena ja päivittäisenä kamppailuna perustarpeiden täyttämiseksi.
Solidaarisuus keskittyy työssään naisten aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Koulutamme hankkeissamme naisia esimerkiksi yrittäjyyteen, ilmastokestävään ruuantuotantoon ja taloushallintoon. Tuemme myös erilaisia osuuskuntia, jotka rakentavat naisyrittäjien tuotteille markkinoita.
Käytännön ja ruohonjuuritason ohella vaikutamme köyhyyttä ylläpitäviin rakenteisiin: kannamme kortemme kekoon esimerkiksi veropoliittisessa keskustelussa, pidämme tiivistä yhteyttä paikallisiin maataloutta ja toimeentuloa edistäviin ministeriöihin ja vaikutamme toiminta-alueillamme läänitasolla tehtäviin päätöksiin. Tavoitteenamme on aina rakentaa pysyviä ratkaisuja, jotka tuottavat naisille toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja parantavat naisten taloudellista itsenäisyyttä ja asemaa yhteiskunnassa.
Oma raha tuo naisille taloudellista riippumattomuutta ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
”Kun naiset oppivat uusia taitoja ja saavat lisää tietoa, sillä on vaikutusta. Muutos lähtee perheistä, sillä vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa asenteisiin.”
Nahiba Umar
Gender Officer, Somalimaan kumppanijärjestö
Ilmastonmuutoksesta johtuva sääolosuhteiden epävakaus ja epäsäännöllisyys vaikuttavat Itä-Afrikan maatalouteen. Koko aluetta vuosikausia koetelleet kuivuuskaudet ovat myös nostaneet ruuan ja veden hintaa sekä mahdollistaneet hinnoilla keinottelun.
Pyrimme hankkeissamme parantamaan yhteisöiden ilmastokestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkeissamme kehitettävissä toimissa ilmastokriisiin varautuminen ja sopeutuminen ovat aina läsnä.
Keniassa tämä tarkoittaa muun muassa kestäviä viljelykäytäntöjä, orgaanisia lannoitteita, banaanikuidun hyödyntämistä ja muita paikallisia työn ja toiminnan tapoja, joilla voidaan vastata veden saatavuuden tai maankäytön kaltaisiin haasteisiin.
Somalimaassa ilmastokestävyyden keskiössä on vesi: vedenkeruulla, kastelukanavilla, kasvihuoneilla, kestävillä viljelykäytännöillä ja puustoisella maataloudella tuemme yhteisöjen selviytymistä kuivuuskausista sekä pyrimme estämään tulvasta aiheutuvia tuhoja.
Tavoitteenamme on, että pystymme kehittämään naisten kanssa sellaista kestävää liiketoimintaa, joka tuottaa tuloja myös vähäpäästöisemmässä tulevaisuudessa ja on osaltaan rakentamassa sitä. Perheiden toimeentulon monipuolistamiseksi lisäämme naisten osallistumista ja tuomme mukaan uusia elinkeinoja, kuten mehiläistalouden, kanatalouden, käsityöläisyyden ja kasvihuoneviljelyn.
Ilmastonmuutoksesta johtuva sääolosuhteiden epävakaus ja epäsäännöllisyys vaikuttavat Itä-Afrikan maatalouteen. Koko aluetta vuosikausia koetelleet kuivuuskaudet ovat myös nostaneet ruuan ja veden hintaa sekä mahdollistaneet hinnoilla keinottelun. Myös Ukrainan sota ruokkii inflaatiota ja nostaa esimerkiksi energian ja lannoitteiden hintoja.
Kenian taloudellista kehitystä ovat rajoittaneet lukuisat toisiinsa vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi riippuvuus vain muutamista maatalouden vientituotteista, jotka ovat haavoittuvia suurille hintavaihteluille, heikko infrastruktuuri, nopea väestönkasvu, pitkittynyt kuivuus, äärimmäiset varallisuuserot sekä kehno hallinto ja korruptio hidastavat kasvua ja tekevät yrittäjyydestä kallista.
Sääolosuhteiden epävakaisuuden vuoksi viljely ei ole kannattavaa. Uudessa ilmastotilanteessa maanviljelijät tarvitsevat myös uudenlaisia resursseja maanviljelyyn. Kuitenkin esimerkiksi neuvontapalveluiden taso on alhainen. Myös lannoitteiden heikko saatavuus ja korkea hinta ovat este monelle pienelle maanviljelijälle. Laadukkaiden tuotantopanosten saatavuus on heikko eikä alueella ole riittävästi toimivia prosessointi- ja laatuketjupalveluita, kuten pakkaamoita tai kylmäketjupalveluita.
Esimerkiksi näiden ongelmien ratkaisua olet edistämässä tukijanamme.
Solidaarisuussäätiö on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen asemaa Itä-Afrikassa. Silpominen on yksi alueen räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista, mutta sen vähentäminen ei tapahdu taikaiskusta, vaan vaatii naisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamista. SIksi työssämme pureudumme aina juurisyihin: naisten ja tyttöjen asemaan, heihin kohdistuvaan väkivaltaan ja työhön. Me uskomme, että omat tulot tuovat itsenäisyyttä; itsenäisyys tuo riippumattomuutta ja riippumattomuus parantaa naisten asemaa. Kaikkea tätä tarvitaan pysyvään muutokseen. Mutta emme pysty tähän yksin: tarvitsemme pitkäaikaisia ja vaikeinakin aikoina rinnallamme pysyviä tukijoita. Olisitko sinä yksi heistä?
31.10.2024 Teemu Hakoniemi
23.10.2024 Heidi Suotsalo
10.10.2024 Tuulia Perttula
Kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija
050 452 5412
jenna.kettunen@solidaarisuus.fi
Field Coordinator, Livelihoods
Toimipaikka Kisii
douglas.moenga@solidaarisuus.fi
Toimipaikka Burao
abdinasir.muse@solidaarisuus.fi