Vaikka ruusujen antamisessa ei ole mitään vikaa, kansainvälisen naistenpäivän juuret ovat kamppailussa naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Tämä on niiden kunnianpalautus.
Tänäkin vuonna nostamme ruusujen ja suklaan rinnalle naisten oikeudet ja niiden puolustamisen perinteen. Naistenpäivä on syytä nimetä uudelleen naisten oikeuksien päiväksi, sillä tasa-arvon ja naisten oikeuksien toteutumisen tiellä olevia esteitä ei pidä sivuuttaa. Työtä naisten taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien eteen on vielä tehtävänä.
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1911, kun naisten oikeuksien kansallinen juhla levisi Yhdysvalloista Eurooppaan, muun muassa Itävalta-Unkariin, Saksaan ja Tanskaan. Suomessa perinnettä alkoivat kantaa sosiaalidemokraattiset ja kommunistiset puolueet sekä näiden yhdistykset – kukin omilla tahoillaan.
Naistenpäivän seuraava muodonmuutos nähtiin 1960- ja 1970-luvuilla, kun nouseva feministinen liike otti sen omakseen. Samalla merkkipäivän vasemmistolainen pohjavire muuttui hiljalleen kohti yleispoliittisempaa ja laajempaa naisten oikeuksien repertuaaria: siinä missä vasemmistolaista perinnettä olivat hallinneet työn ja palkan tasa-arvon teemat, nyt framille nousi seksuaali- ja lisääntymisterveyden, abortin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kaltaisia teemoja.
Vuonna 1975 YK teki kansainvälisestä naistenpäivästä virallisen juhlapäivänsä, jota vietetään aina 8. maaliskuuta. Kuten myös tänä vuonna, jolloin me voimme pitää esillä esimerkiksi
Naisten taloudellisten oikeuksien päivää
Naisten henkilökohtaisen koskemattomuuden päivää
Vaikka naisten oikeudet ovat ottaneet reilussa sadassa vuodessa isoja askeleita eteenpäin, työ ei kuitenkaan ole likipitäenkään valmis. Listaa erilaisista naisten päivän teemoista olisi helppo jatkaa aborttioikeuden rajoituksilla tai politiikassa toimivien naisten aliedustuksella.
Naistenpäivää ei myöskään vielä saada viettää kaikkialla rauhassa: esimerkiksi Iranissa ja Egyptissä vastamielenosoittajat ovat viime vuosina onnistuneet hajottamaan naisten oikeuksien puolesta protestoineiden naisten marssit – samalla, kun poliisit ovat seuranneet tilannetta vierestä.
Ei siis anneta kukkaloiston piilottaa taakseen Naistenpäivän varsinaista tarkoitusta: poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämistä. Kummatkin mahtuvat agendalle tänään.
31.10.2024 Teemu Hakoniemi
23.10.2024 Heidi Suotsalo
10.10.2024 Tuulia Perttula