fbpx
Yhteystiedot

Kenia

Itä-Afrikassa sijaitseva Kenia on 49 miljoonan asukkaan valtio. Kenian pääkaupunki on 3,1 miljoonan asukkaan Nairobi, joka on yksi Afrikan suurimmista kaupungeista.

Keniassa ihmisoikeusrikkomukset ja korruptio ovat edelleen suuri haaste. Maa sijoittui vuonna 2018 Transparency Internationalin 180 maan korruptioindeksissä sijalle 144.

Toiminta-alueemme Kisii ja Nyamira

Solidaarisuuden työ Keniassa alkoi vuonna 2015. Toimimme alueilla, joilla on hyvin vähän muita kansainvälisiä toimijoita tekemässä työtä tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Toimimme Lounais-Keniassa Nyanzan läänissä, lähellä Tansanian ja Ugandan rajoja.

Nyanzan lääniin kuuluu kaksi piirikuntaa: Kisii ja Nyamira. Läänin väestöntiheys on Kenian korkein, ja Kisiin piirikunnassa asuu 1 150 000 ihmistä. Vehreän Kisiin ylämaan suurin kaupunki on myös nimeltään Kisii, ja siellä puolestaan asuu noin 200 000 ihmistä.

Alueen väestö kuuluu kisii-heimoon, joka on bantukansaan kuuluva etninen ryhmä. Kisiit (tunnetaan myös nimellä gusii) ovat Kenian kuudenneksi suurin heimo, ja heitä on seitsemän prosenttia maan kokonaisväestöstä. Etnisesti monimuotoisessa Keniassa eri heimoja on yli 40, joista suurimmat ovat kikujut ja luot. Kisiit puhuvat kisiin kieltä, mutta englanti on laajalti puhuttua ja ymmärrettyä. Yli 80 prosenttia heistä on kristittyjä.

Silpomisen vastainen keskustelutilaisuus saa koululaistytöt kuuntelemaan tarkasti

Sääolosuhteiden epävakaisuus ja alhainen tietotaito uhkaavat toimeentuloa Keniassa

Ruokaturvattomuus on korkeaa Nyanzan läänissä, vaikka alueen maaperä onkin ravintopitoista ja sateet runsaita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä sääolosuhteiden epävakaisuutena, mikä taas johtaa ruoan hintojen inflaatioon. Koko Itä-Afrikkaa vuosikausia koetelleet kuivuuskaudet ovat myös nostaneet ruuan ja veden hintaa sekä mahdollistaneet niillä keinottelun.

Vaikka Kenia on Itä-Afrikan suurin talous, kuuluu se silti alhaisen tulotason maihin. Maataloussektori työllistää lähes 75 prosenttia Kenian asukkaista, vaikka vain 15 prosenttia maa-alueesta soveltuu maanviljelyyn. Tärkeimmät viljeltävät tuotteet ovat tee, kahvi, maissi, pavut ja banaanit. Puolet sektorin tuotannosta on omavaraistuotantoa. Monet kenialaiset ovat kuitenkin siirtyneet perheviljelystä palkkatöihin tai aloittaneet pienyrityksiä maataloussektorin ulkopuolella.

Kenian taloudellista kehitystä ovat rajoittaneet lukuisat toisiinsa vaikuttavat tekijät: riippuvuus muutamista maatalouden vientituotteista, jotka ovat haavoittuvia suurille hintavaihteluille; heikko infrastruktuuri; nopea väestönkasvu; pitkittynyt kuivuus; äärimmäiset varallisuuserot; sekä kehno hallinto ja korruptio, mikä tekee yrittämisen kalliiksi.

Nyanzan lääni on Kenian köyhimpiä alueita, vaikka kisiit ovat yksi taloudellisesti aktiivisimmista heimoista. Alueen väestöstä 63 prosenttia elää alle dollarilla päivässä. Epätasa-arvo maanomistuksessa sekä maa-alueiden pirstaleisuus on merkittävä syy korkeaan köyhyysasteeseen, kun peritty maa jaetaan aina pienempiin ja pienempiin osiin perheen poikien kesken.

Sääolosuhteiden epävakaisuus alentaa viljelyn kannattavuutta. Neuvontapalveluiden taso on alhainen, eikä näin ollen uudista maanviljelyä uudessa ilmastotilanteessa. Laadukkaiden tuotantopanosten saatavuus on heikko ja alueella ei ole toimivia prosessointi- ja laatuketjupalveluita, kuten pakkaamoita tai kylmäketjupalveluita.

Naisten ääni kuuluviin

Kisii-kulttuurissa miesten ja poikien odotetaan olevan äänessä ja naisten vaikenevan, erityisesti julkisessa tilassa. Toisaalta silpomisperinnettä pidetään naisten asiana, josta miesten ei kuulu puhua. Siksi väkivallan kitkeminen lähtee vaiettujen asioiden nostamisesta puheenaiheeksi ja jäykkien sukupuoliroolien haastamisesta.

Myös toimeentulo kärsii epätasa-arvosta. Keniassa naiset tekevät usein palkatonta hoivatyötä ja yli puolet perheviljelijöistä on naisia. Palkkatöissä on sen sijaan kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Mahdollisuus omiin tuloihin on tärkeää, jotta naiset voivat parantaa asemaansa yhteisössä.

Naisviljelijöillä on käytössään miehiä vähemmän maata. Naisilla ei ole valtaa tai kokemusta tehdä päätöksiä, jotka liittyvät omaisuuden käyttöön. Naiset ovat kouluttamattomia, jolloin heidän on vaikea saada tietoa tehokkaammista ja ilmastokestävämmistä tuotantotavoista tai tuotteiden prosessointi teknologioista. Naisilta puuttuvat myös perusyritystaidot. Sadot pysyvät alhaisina, vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria, tuotekehittelyä eivätkä tuotteet täytä suurempien myyjien laatustandardeja. Naisten tulot pysyvät alhaisina.

Naisilla on vain vähän poliittista ja taloudellista valtaa tullakseen valituksi johtaviin asemiin. Poliittisen kampanjoinnin aikana naispuoliset ehdokkaat kohtaavat väkivaltaa ja joutuvat usein palkkaamaan itselleen henkivartijoita välttyäkseen seksuaaliselta ja muulta väkivallalta.

Hankkeemme Keniassa:

  • CECOME – Empowering the community on SRHR towards realization of reduced GBV on women and girls (Kisiin piirikunta, Kenia): CECOMEn hankkeessa lisätään yhteisön jäsenten tietoisuutta tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista kouluttamalla koululais-, nuoriso-, nais- ja miesryhmien jäseniä. Lisäksi koulutetaan lastensuojelu-, koulutus-, turvallisuus- ja terveysviranomaisia. Hankkeessa järjestetään tapahtumia, tempauksia ja mediakampanjoita silpomisesta, lapsiavioliitoista sekä muista seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantavista haitallisista kulttuurisista käytännöistä.
  • Manga Heart – Raising the voices of the community against FGM (Nyamiran piirikunta, Kenia): Manga Heartin hankkeessa tavoitetaan opettajia, lääkäreitä, viranomaisia, kyläpäälliköitä ja uskonnollisia johtajia. Heille kerrotaan naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten silpomisen haitoista ja silpomisen kieltävästä lainsäädännöstä. Kouluissa tytöille ja pojille järjestetään keskustelutuokioita ja kulttuuri- ja liikuntatempauksia, joissa välitetään tietoa silpomisen haitoista ikätasoon sopivalla tavalla.
  • Solidaarisuus – Tasa-arvofoorumi (Kisiin ja Nyamiran piirikunta, Kenia): Kisiissä on käynnistetty kartoituksen pohjalta tasa-arvofoorumi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Foorumilla tuodaan yhteen paikallisia toimijoita tunnistamaan naisten kokemaa syrjintää sekä kehittämään ratkaisumalleja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Foorumilla tavoitellaan verkostoitumista kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Foorumin kautta Solidaarisuus ulottaa työtään tasa-arvon edistämiseksi yli hankkeiden ja juurruttaa tasa-arvoa paikallisen kansalaisyhteiskunnan agendalle.
  • Bosinya Women -yhdistys on 260 naisen toimeentuloryhmä, joka pyörittää naisten keskinäistä säästö- ja lainarinkiä sekä tarjoaa jäsenilleen neuvontaa. Hankkeessa kehitetään yhdistyksen kykyä tukea jäsentensä maanviljelyn kannattavuutta mm. kehittämällä yhteistyötä kunnan maatalousneuvonnan kanssa ja etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa kehitetään yhdistykselle vastaanotto, prosessointi ja jakelukeskusta naisten maatalousyrittäjyyden nostamiseksi uudelle tasolle. Perheiden sisällä ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sopimalla omaisuuden ja ajan käytöstä aviomiesten ja heidän vaimojensa kesken, sekä kerrotaan silpomisen haitoista.
  • Nyamira North Women -osuuskunta tarjoaa yli 600 naisyrittäjälle pienrahoitusta ja toimeentuloa tukevia koulutus- ja neuvontapalveluita. Hankkeessa parannetaan kasvinviljelyn ilmastokestävyyttä ja kasvintuotannon arvoketjujen kannattavuutta tukemalla osuuskunnan kykyä tarjota palveluita sisäisesti tai asiantuntijoiden kanssa jäsenilleen. Osuuskunnan kaupallista osaamista ja verkostoja kasvatetaan. Hanke tekee yhteistyötä kunnan neuvontapalveluiden, tutkijoiden ja yksityisensektorin toimijoiden kanssa. Osuuskunnalla on erityisiä vammaisia naisia tukevia palveluita ja osana hanketta ehkäistään perheiden sisäistä väkivaltaa sekä kerrotaan silpomisen haitoista.