10.02.2026

Solidaarisuuden uusi ohjelma 2026–2029 julkaistu – mitä uutta, mitä vanhaa, mitä seurata? 

Kaksi tyttöä kävelee korsien edustalla

Solidaarisuuden tuore nelivuotinen ohjelma käynnistyi alkuvuodesta 2026. Työmme iso kuva ei muutu mihinkään: tavoitteena on yhä kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tyttöjen sukuelinten silpomista sekä luoda naisille kestävää toimeentuloa.  

Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole ainakaan yhtään entistä helpompaa. Yhdysvallat ja muut länsimaat sen perässä ovat leikanneet rahoitustaan kansalaisyhteiskunnalta ja kehitysyhteistyöltä.

Solidaarisuuskin toimii tämän ohjelmakauden yhteensä 800 000 euroa aiempaa nelivuotisjaksoa (2021–2025) pienemmällä ulkoministeriön tuella. Sääntöpohjainen ja monenkeskinen maailmanjärjestelmä natisee liitoksissaan, kun voimapolitiikka ja diilit valtaavat alaa. Anti-gender-liike on noussut varjoista vakiintuneeksi poliittiseksi voimaksi, jonka rahoitus kasvaa entisestään ja uhkaa tasa-arvoisempaa maailmaa. 

Toivoa kuitenkin on. Kansainvälisen Civicus-verkoston mukaan kansalaisyhteiskunta toimii tehokkaasti viimeisenä linjana ja pystyy entistä tehokkaammin estämään ihmisoikeuksien tai demokratian luisua. Siksi meidän pitää jatkaa kansalaisyhteiskunnan ja oikeusperustaisen järjestelmän peruselementtien tukemista työalueellamme Itä-Afrikassa – ja uskoa, että jo pian tulevaisuudessa muut seuraavat perässä. 

Mitä Solidaarisuus aikoo siis seuraavan neljän vuoden aikana tehdä? Tämä artikkeli esittelee toimintamme pääpiirteet tiivistetysti – mitä tuttua on luvassa, mitä uutta?

Raaho Dirie (oik.) on naisten laina- ja säästöryhmän puheenjohtaja.
Taustalla vasemmalta oikealle Fadhiya Sayid, Roda Abdi ja varapuheenjohtaja Khadra Abib.

Mikä pysyy työssämme ennallaan? 

1 Paikallisuus edellä

Yksinkertaisesti: paikallisella hallinnolla ja kansalaisyhteiskunnalla tulee olla kehityksen ohjaimet käsissään, ja meidän globaalin pohjoisen toimijoiden tulee kuunnella herkällä korvalla heidän tarpeitaan ja tukea sitä. Me emme tarvitse omaa valtaa, vaan tehtävämme on tukea paikallista kansalaisyhteiskuntaa ottamaan paikkansa pöydissä. Tämä on entistä selvemmin kirjoitettu ohjelmaan, vaikka se onkin ohjannut toimintaa jo pitkään. 

Maantieteellinen fokuksemme on yhä Itä-Afrikassa. Tulevalla nelivuotiskaudella toimimme Etiopian somalialueella, Kenian Kisiin maakunnassa sekä Somalimaassa Buraon ja Erigavon alueella. 

Työmme rakentuu yhä pitkäaikaisen kumppaniverkostomme varaan. Etiopian, Kenian ja Somalimaan toimistomme koordinoivat työtämme yhteisötasolla paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa, joista osan kanssa olemme työskennelleet jo toistakymmentä vuotta.  

2 Muutosteoriamme

rakentuu väkivallattomuuden ja taloudellisten oikeuksien yhtaikaiseen edistämiseen. Kumpikin elementti rakentaa ja ratkoo samaa ongelmaa, naisten itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon puutetta.

Tällä ohjelmakaudella tavoitteenamme on entisestään terävöittää vaikutustyötämme ja edesauttaa samalla rakenteellisempaa muutosta, joka huomioi näiden oikeuksien yhteyden.

Työtä toimeentulon edistämiseksi Etiopiassa. Kuva: Tesfaye Nigasu

3 Älä korjaa sitä, jos se ei ole rikki

Jos se toimii, sitä kannattaa tehdä. Siksi monet viime ohjelmakauden hankkeista saavat jatkoa.

Etiopian työ pääsi kunnolla vauhtiin vasta viime ohjelmakauden aikana ja jatkuu pitkälti entisissä merkeissä. Rakennamme yhteisöihin turvallisia tiloja, mahdollistamme sukupolvien välisiä dialogeja ja kartoitamme kestävän toimeentulon mahdollisuuksia. 

Keniassa järjestämme yhä vaihtoehtoisen siirtymän turvaleirejä silpomisuhassa oleville tytöille, vieläpä aikaisempia vuosia enemmän. Kitkemme sukupuolittunutta väkivaltaa kahden pitkäaikaisen kumppanimme kanssa. Banaanikuidun kiertotalous -hanke jatkuu kahden osuuskunnan voimin.  

Somalimaassa jatkoa saavat niin sukupuolittuneen väkivallan vastaiset komiteat kuin mobile caravan -hanke. Komiteat paikkaavat tehokkaasti Somalimaan ohutta palveluverkkoa ja tarjoavat tehokkaan väylän väkivaltaan puuttumiseen. Mobile caravan puolestaan on liikkuva väkivallan vastainen yksikkö, joka on mahdollistanut väkivallan vastaisen työn viemisen yhä useampiin yhteisöihin.

Ensimmäisen on huomattu paikkaavan Somalimaan ohutta palveluverkkoa ja tarjoavan tehokkaan väylän väkivaltaan puuttumiseen; toinen taas on mahdollistanut hankkeiden skaalaamisen useampiin yhteisöihin. Työ naisten toimeentulon edistämiseksi jatkuu pitkäaikaisen kumppanimme ADO:n kanssa, joka viime ohjelmakaudella esimerkiksi rakensi toistakymmentä kilometriä vesijärjestelmiä alkutuotannon tarpeisiin ja auttoi naisyrittäjiä järjestäytymään. 

Mitä uutta on luvassa? 

1 Kansalaisyhteiskunnan tuki korostuu  

Solidaarisuus on aina toiminut yhteistyössä paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa, mutta tällä ohjelmakaudella kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on oma, itsenäinen tavoitteensa. Solidaarisuus jakaa tukea pienemmille ja ensiaskeleitaan ottaville järjestöille, luo yhteyksiä erilaisten toimijoiden välille ja juurruttaa kansalaisyhteiskuntaa alueelliseksi voimaksi. 

Työllä on kaksi tavoitetta. Se vahvistaa naisten oikeuksia puolustavaa rintamaa ja siten edistää ohjelmamme laajempaa tavoitetta. Toisaalta kansalaisyhteiskunnan puolustaminen on meille itseisarvo, sillä vapaa kansalaisyhteiskunta on edellytys esimerkiksi toimivalle demokratialle – ja juuri nyt uhattuna ympäri maailmaa. Kehitysrahoituksen leikkaukset ja anti-gender -liikehdintä vaikuttavat myös Itä-Afrikassa, jossa isoimpien läntisten lahjoittajien horjunta katkoo tukea ja siipiä kansalaisyhteiskunnalta.  

Viime ohjelmakaudella Keniassa pilotoitu ruohonjuuritason tai aloittelevien järjestöjen rahoitusinstrumentti saakin jatkoa – tosin tällä kertaa toiminta laajenee myös Etiopiaan ja Somalimaahan. Rahoitustuen rinnalle rakennamme myös esimerkiksi Kenian Kisiin paikallishallinnon kanssa palvelumallia, joka auttaisi yhä useampia paikallisia järjestöjä tai yrityksiä aloittamaan toimintansa.

Oikeusapua lähisuhdeväkivallan uhreille tarjonnut It Is Well oli yksi ruohonjuuritason rahoitusta saaneista järjestöistä. Kuva: Browline Omondi

2 Miesten ja poikien rooli  

Jokainen naisten oikeuksien kanssa työtä tekevä on saanut kuulla syytöksiä miesten sivuuttamisesta ja unohtamisesta. Yhtä väärinymmärrystä kaikki tyynni, sillä miehillä ja pojilla on merkittävä rooli sukupuoliroolien, niihin liittyvien odotusten ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentajina.

Mekin olemme saaneet työssämme huomata, että yksi tie tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan alkaa miesten ja poikien ongelmista ja niihin reagoinnista. Siksi järjestämme kaikille avoimia yhteisöfoorumeita ja miesten keskusteluryhmiä sekä kutsumme miehet ja pojat mukaan myös muuhun työhömme. Sukupuolten välistä yhteistyötä on luvassa entistä enemmän tulevalla ohjelmakaudella. 

3 Vihreämpää taloutta, kiitos!  

Kun sanomme tavoitteeksemme naisten kestävän toimeentulon rakentamisen, painotamme sanaa kestävä – on kyseessä sitten ilmastonmuutokseen tai rakennemuutoksiin sopeutuvasta työstä. Siksi vihreämpi talous saa ohjelmassamme entistä isomman huomion. Keskipitkällä aikavälillä tavoitteenamme on keskittyä erityisesti kiertotalouden mahdollisuuksiin.

Vaikka esimerkiksi Etiopiassa ja Keniassa naiset ovat pitkälti mukana työelämässä, työskentelevät he usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella tai alkutuotannon parissa. Me haluamme varmistaa, että naiset pääsevät mukaan uusille vihreän talouden sektoreille ja potentiaalisesti kasvaville aloille osaksi niiden arvoketjuja.  

Kiertotalouteen keskittyminen on tapa luoda taloudellisia mahdollisuuksia ja samalla varmistaa, että vähäiset resurssit tulevat tehokkaasti hyödynnetyksi. Viime ohjelmakaudella teimme tämän banaanikuidun kanssa, nyt luvassa on kokeiluja esimerkiksi muovien kanssa.  

Banaaneja Kenian Kisiistä. Banaanin ympärille kehittynyt kiertotalous on yksi alueen tärkeimmistä kehittyvistä sektoreista. Kuva: Browline Omondi

4 Muuttuva toimintaympäristö vaatii sopeutumista 

Vain muutos on pysyvää, ja Solidaarisuuden osalta tämä tiivistyy rahoituksemme tulevaisuuteen. 

Ulkoministeriön ohjelmatuen jäädessä viime ohjelmakautta pienemmäksi (-800 000 €), on järjestölle entistä tärkeämpää löytää vaihtoehtoisia rahoituksen lähteitä ja vähentää riippuvuuttamme ulkoministeriön rahoituksesta.

Kehitysrahoituksen trendit Suomessa liikkuvat entistä enemmän kohti molemminpuolisen hyödyn ja lainapohjaisen rahoituksen periaatteita. Maailmalla isot rahoittajat ovat leikanneet rahoitustaan esimerkiksi YK:n alaisilta järjestöiltä, joiden rahoitushakujen voi olettaa vähenevän.  

Samaan aikaan ei-perinteisten rahoittajien asema kehitysyhteistyökumppanina korostuu. Kiina, Intia ja muut kehitysyhteistyön vastaanottajista sen antajiksi muuttuneet valtiot antavat tukea omilla reunaehdoillaan.  

Kehitysyhteistyön kaupallistumisen ohella erilaisten säätiöiden ja kehityspankkien rooli korostuu entisestään. Nämä rahoittajat arvostavat laajoja, monen toimijan konsortioita, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisvaltaisemman muutoksen lupauksia. 

Solidaarisuuden on pidettävä tuntosarvet pystyssä ja etsittävä uusia kumppanuuksia ja tapoja edistää naisten oikeuksia. Niiden toteutumiseksi kannattaa kääntää useampikin kivi.