Naisten työn tukeminen tukee koko yhteiskuntaa

Teksti: Hanna Asikainen Kuvat: Browline Omondi

Koralliriuttojen tuhoutuminen on ensimmäinen peruuttamaton ilmastonmuutoksen keikahduspiste ja uhkaa jopa miljardin ihmisen elinkeinoja. Nopeasti muuttuvassa ilmastossa
selviäminen vaatii yhteiskunnalta vakautta, jossa keskeistä on naisten aseman parantaminen ja köyhyyden vähentäminen.

Mattoja banaaninvarsista ja kotipuutarhalla rahoiksi – tässä uusia elinkeinoja, joilla tuetaan kenialaisia naisia. Kun ilmastonmuutos kiihtyy, yhä useampi menettää elinkeinonsa. Siksi uusien, ilmastokestävien tulonlähteiden löytäminen on oleellisen tärkeää. Viime vuosina ilmaston lämpeneminen on nopeutunut:

“On pelottavaa, miten nopeasti lämpötilat ovat nousseet ja kuinka nopeasti me lähestymme eri keikahduspisteiden raja-arvoja”, kertoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Ilmastopaneelin jäsen Joonas Merikanto.

Ilmastonmuutoksen keikahduspisteillä tarkoitetaan sellaisia peruuttamattomia muutoksia, jotka itsessään aiheuttavat laaja-alaista vahinkoa. Ne saattavat jopa nopeuttaa ilmastonmuutosta entisestään. Niistä ensimmäisestä, koralliriuttojen menetyksestä, uutisoitiin viime vuonna. Jos lisää keikahduspisteitä ohitetaan, ovat hauraat yhteiskunnat vaarassa ensimmäisenä.

Sopeutumista banaanikuiduista

“Me teemme sitä, mikä on meistä oikein. Helpotamme tilannetta kotiovella ja toivomme parasta.”

Näin toteaa Solidaarisuuden toimeentulotyön koordinaattori Douglas Moenga toimistollaan Kenian Kisiissä.

Köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvo lisäävät yhteiskuntien mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä on Solidaarisuuden työn ytimessä. Moenga antaa kaksi käytännön esimerkkiä. Ensimmäinen on Kenian Nyamirassa perustettu naisten osuuskunta, joka kasvattaa ja myy alueelle kotoperäisiä villivihanneksia koti puutarhoista tarjoten naisille uudenlaisen tavan hankkia elantoa perheilleen. Samalla se lisää ilmastokestävää ruoantuotantoa.

“Isot viljelmät ovat miesten omistuksessa, mutta naisilla on usein valtaa tehdä mitä haluavat pienissä kotipuutarhoissaan. Yleensä niissä kasvatetaan ruokaa vain omalle perheelle”, Moenga kertoo.

Toinen uusi toimeentulon väylä hyödyntää aiemmin kokonaan hukkaan menneitä banaanin varsia. Niistä voi valmistaa esimerkiksi koreja ja mattoja. Tulevaisuudessa kasvikuidun jalostusta voidaan laajentaa esimerkiksi kuukautissuojien tai hiustenpidennysten
raaka-aineeksi. Se, mitä prosessista jää, hyödynnetään lannoitteena. Mahdollisuuksia on paljon.

Tällaisten muuten hukkaan menevien sivuvirtojen hyödyntäminen on tärkeää. Se lisää maatilojen kannattavuutta ja tuottaa paikallisia, kestäviä raaka-aineita ja usein myös paikallista energiaa brikettien tai biokaasun muodossa.

Sateita ei voi enää ennustaa

Ilmastonmuutos on tehnyt elämästä Keniassa arvaamatonta. Itä-Afrikassa vuotta rytmittää kaksi sadekautta, loppuvuoden lyhyet ja kevään pitkät sateet. Nykyisin näin ei aina ole:

“Lapsena tiesin, että pellot kylvetään aina helmikuun puolivälissä, jotta kaikki olisi valmista sateiden alkaessa. Nykyisin sateiden alkua on mahdotonta ennustaa ja kun ne sitten alkavat, ovat ne usein liiankin voimakkaita”, Moenga kertoo.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on ilmastonmuutoksen syytä. Rankkasateen sattuessa joet tulvivat, mutta pian ne kuivuvat kokonaan. Silloin maaseudun ihmisten on kuljettava paljon pidemmälle veden hakuun.

“Yleensä se tarkoittaa, että nimenomaan naisten täytyy tehdä paljon enemmän öitä. Vaikka välillä sataa liikaakin, ovat mahdollisuudet säilyttää vettä kuivuuden aikana käytettäväksi minimaalisia ja siihen investointi kallista”, Moenga kertoo.

Suojaavan infrastruktuurin puute, kuten tehokas viemäröinti tai veden säilytysmahdollisuudet, onkin yksi isoimmista syistä, miksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kehittyvissä maissa jo nyt voimakkaammin kuin esimerkiksi Suomessa.

Korallien katoaminen jättää rannikon nälkäiseksi

Viime vuoden hätkähdyttävin ilmastouutinen oli se, että ensimmäinen keikahduspiste on jo ylitetty. Jopa 90 prosenttia maailman koralliriutoista tuhoutuu. Korallit vievät mukanaan elannon sadoilta miljoonilta, ellei jopa miljardilta ihmiseltä. Tämä koskettaa myös Itä-Afrikan rannikkoalueita.

“Koralliriutat ovat paitsi merkittäviä ruoantuotannossa, myös tärkeitä rannikoiden turvallisuudelle. Riutat ovat suojanneet rannikkokaupunkeja myrskyaalloilta”, Merikanto selittää.

Entä muut keikahduspisteet? Viime vuosina on puhuttu paljon Atlantin me
ridionaalisen kiertoliikkeen (AMOC) hidastumisesta. Kiertoliikkeen heikkeneminen on tutkijoille jo tuttu ilmiö, mutta on vaikeaa arvioida, missä vaiheessa se voisi pysähtyä kokonaan.

Suomessa pysähtyminen tarkoittaisi hyytäviä lämpötiloja, mutta globaalissa etelässä vaikutus olisi päinvastainen:

“Kyseessä on valtavan iso energiansiirto eteläiseltä pallonpuoliskolta kohti pohjoista. Sen pysähtyminen tarkoittaisi sitä, että eteläinen pallonpuolisko alkaisi lämmetä paljon aiempaa voimakkaammin”, Merikanto pohtii.

Veden lämpölaajenemisen ja napajäätiköiden sulamisen myötä merenpinta nousee jo ja monet rannikkoalueet, kuten suomalaisille paratiisimaisena rantakohteena tuttu suurkaupunki Mombasa ovat vaarassa.

Yhteiskunta murtumispisteessä

Ilmastonmuutoksen hallitsematon eteneminen on valtava haaste erityisesti kehittyville maille. Merikanto kertoo esimerkin Sahelin alueelta Pohjois-Afrikasta, missä kärsittiin ennennäkemättömästä kuivuudesta 1970-ja 80-luvuilla. Osasyy sateiden loppumiselle löytyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ihmisten käyttämistä aerosoleista, jotka ilmakehään vapautuessaan muuttivat alueen ilmastoa.

“Sateiden loppumista seurasi hirveä nälänhätä, joka loi kasvualustan ääriryhmille. Esimerkiksi Mali on ollut sisäisten konfliktien runtelema jo pidemmän aikaa. Tämä on ikävä ilmastoon liittyvä tarina siitä, miten koko yhteiskunta murtuu.”

Tasa-arvo parantaa ilmastoresilienssiä

Vaikka työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdään jo paljon, on varautuminen keikahduspisteisiin vielä hataralla pohjalla kaikkialla maailmassa. Douglas Moengan mielestä Keniassa asia otetaan kyllä vakavasti, mutta toiminta on turhan reaktiivista.

“Emme pohdi, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia voisi lieventää ennen kuin jotain on jo tapahtunut. Meidän ei pidä jäädä odottelemaan tulvivaa suurkaupunkia ennen kuin suunnittelemme, miten estämme tulvia tappamasta ihmisiä”, Moenga kertoo.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen onkin ennen kaikkea valtava yhteiskunnallinen haaste. Mitä vahvempi ja vakaampi yhteiskunta on, sitä paremmin se kestää myös muutokset. Merikanto muistuttaa tasa-arvon ja uusien elinkeinojen merkityksestä:

“Yksittäisten ihmisten toimijuuden lisääminen on tässä aivan keskiössä. Kun tulee katastrofeja, on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä jotain uutta.”

Viime vuosina ilmastotyö on ottanut takapakkia monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kun valtaapitävien ilmastojohtajuus horjuu, toivo on löydettävä lähempää:

“Me emme koskaan menetä toivoamme siihen, mitä voimme itse hallita.Kaipaamme ehkä ylhäältä annettuja ratkaisuja, mutta kenties juuri ruohonjuuritasolla tehty työ on vaikuttavampaa”, Moenga pohtii.

…nyt kun olet täällä.

Solidaarisuussäätiö on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen asemaa Itä-Afrikassa. Me uskomme, että omat tulot tuovat itsenäisyyttä; itsenäisyys tuo riippumattomuutta ja riippumattomuus parantaa naisten asemaa. 
 
Mutta emme pysty tähän yksin: tarvitsemme pitkäaikaisia ja vaikeinakin aikoina rinnallamme pysyviä tukijoita. Olisitko sinä yksi heistä?