fbpx
Yhteystiedot

Somalimaa

Solidaarisuuden työ Somalimaassa alkoi vuonna 2000. Olemme ainoa suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on ollut jo yli 10 vuoden ajan pysyvä toimisto ja suomalainen maakoordinaattori Somalimaassa.

Somalimaa irrottautui Somaliasta vuonna 1991, mutta maata ei ole kansainvälisesti tunnustettu omaksi valtioksi. Tämä vaikeuttaa kahdenvälisten yhteistyösuhteiden sopimista muiden valtioiden kanssa, ja Somalimaa onkin riippuvainen koko Somalian kehityksestä ja rauhanrakentumisesta. Viime vuosina kansainvälistä rahoitusta on suunnattu entistä enemmän Etelä-Somaliaan ja Somalimaan osuus rahoituksesta on pienentynyt.

Somalimaa kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin. Monet somalit pakenevat kehnoilta asuinsijoiltaan naapurimaihin ja Eurooppaan. Eurooppaan päästyään he auttavat kotimaahan jäänyttä perhettä lähettämällä rahaa. Diasporasta lähetetyllä rahalla on rakennettu mm. kouluja ja sairaaloita ja parannettu teiden kunnossapitoa.

Somalimaata piinaa ankara kuivuus

Somalimaassa kärsitään kuivuudesta, joka on ajanut tuhannet perheet kodeistansa kohti suurempia kaupunkeja. Maassa kärsitään aliravitsemuksesta ja sairauksista. Karja kuolee ja tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Yhdistyneet Kansakunnat on kuvaillut kuivuudesta seurannutta humanitaarista kriisiä pahimmaksi sitten toisen maailmansodan.

Ilmastokriisi osuu kovimmin paimentolaisiin ja maanviljelijöihin, joiden toimeentulo nojaa kotieläintuotantoon ja viljelyyn. Kuivuus näkyy ihmisten aliravitsemuksena sekä karjan korkeana kuolleisuutena. Ihmisten kunnon heikentyessä myöskin sairaudet, kuten ripulit ja hengitystieinfektiot, jylläävät. Tuhannet paimentolaiset pakenivat kyliin ja kaupungin liepeille etsimään uusia elinkeinoja menetetyn karjanhoidon tilalle.

Pula juomavedestä ja ruoasta on ajanut lukuisia ihmisiä aliravitsemukseen. Saastunut juomavesi levittää kulkutauteja, kuten koleraa ja ripulia. Pahiten kärsivät kaikista heikoimmassa asemassa olevat: lapset, vanhukset ja sairaat. Sisäisiä pakolaisia on tuhansia, ja entisiä paimentolaisia ja maanviljelijöitä on asettunut asumaan kaupunkien liepeille slummeihin. Sanitaatio- ja hygieniaongelmien seurauksena kesäkuussa 2017 Somalimaan pakolaisleireillä puhkesi koleraepidemia. Koleraan sairastui yli 15 000 ja menehtyi lähes 300 ihmistä.

Esimerkiksi Solidaarisuuden toiminta-alueella Beerin kylässä kaivojen vesi on edelleen suolaista ja juomakelvotonta. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeessa rakennetun sadevedenkeruualtaan vesi on juomakelpoista ja siten ratkaisevan tärkeää kuivuuskriisistä selviytymisessä.

Naisten koulutus Somalimaassa_Jenni Gästgivar

Somalimaan talous perustuu paimentolaisuuteen

Arviolta 60 % Somalimaan väestöstä on riippuvaisia kamelien, lehmien ja vuohien tuotannosta. Karjan kuollessa koko maa syöksyy vakavaan hätätilaan, kuten viime vuosina on tapahtunut. Maatalouden parissa työskentelee 20 % väestöstä silloin kun olosuhteet mahdollistavat maatalouden. Somalimaassa tuotetaan hirssiä, maissia, hedelmä, vihanneksia ja suitsukepihkaa. Maa on kuitenkin riippuvainen ulkopuolelta tulevasta ruuasta ja muista hyödykkeistä.

Somalimaassa maatalouden arvoketjujen ylivoimaisesti suurin ongelma on kuivuus. Ilmastokestävän maatalouden kehittämisessä haasteena on myös paikallisen tutkimustyön puute. Toimeentuloa ja yritystoimintaa hankaloittaa myös puuttuva osaaminen esimerkiksi paikallisen startup-yritystoiminnan kehittämisen suhteen.

Naisten ääni kuuluviin

Vaikka Somalimaan perustuslaki takaa molemmille sukupuolille yhtenäiset oikeudet, käytännössä miehet dominoivat valtaa ja kulttuuriset syyt työntävät naiset pois vallan syrjästä. Naisten kohtaamat esteet johtuvat usein klaanien valta-asemasta yhteiskunnassa. Jopa oikeuslaitoksissa klaanien johtajien väliintulo raiskaustapauksia käsittelevissä rikossyytteissä on esteenä uhrien oikeuden toteutumiselle. Somalimaassa ei myöskään ole perhelainsäädäntöä, mikä alistaa naiset miesten hallitsemaan kulttuuriin ja järjestelmään.

Sukupuolittunutta väkivaltaa pidetään edelleen yksityisenä asiana eikä yhteiskunnan vastuuna. Solidaarisuus tukee naisia saamaan äänensä kuuluviin ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi, jotta jäykät sukupuoliroolit voidaan haastaa ja naisiin kohdistuva väkivalta vähenee.

Yksi räikeimmistä tyttöihin ja naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista Somalimaassa on sukuelinten silpominen. Edelleen noin 99 % naisista on silvottu. Silpomisen kieltävää lakia on valmisteltu mutta ei hyväksytty.

 

Hankkeemme Somalimaassa:

  • Agricultural Development Organization (ADO) – Enhancing Agro-pastoral Communities’ livelihood resilience in Togdheer Region, Somaliland
  • Candlelight for Environment, Health and Education (CLHE) – Enhanced livelihoods in the agro-pastoral areas in Burao and Sheikh districts
  • Candlelight for Environment, Health and Education (CLHE) – mainstreaming community capacity enhancement on FGM/C with livelihood projects
  • Somaliland Youth Development & Voluntary Organization (SOYDAVO) – Acting for women, fostering women’s emancipation from FGM/SGBV to improved livelihood in Togdheer region
  • Network Against FGM/C in Somaliland (NAFIS) – Combating FGM/C through advocacy, policy dialogue and mass movement