22.05.2024 Heidi Suotsalo

Eroon tabuista – Etiopiassa on aika puhua silpomisesta

Lukuaika 6 min

Amal Mohamed Muse toivoo, että tyttöjen sukuelinten silpominen ei olisi Etiopiassa niin suuri tabu. Somalialueella alkaa pian työ, jossa tabua rikotaan – niin silpominen voidaan saada loppumaan.

Kuva Nafkot Gebeyehu

”Haluaisin nähdä päivän, jona tytöt voivat puhua julkisesti silpomisesta”, Solidaarisuuden asiantuntija Amal Mohamed Muse sanoo. ”Edes minä, sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn koordinaattori, en voi vain mennä puhumaan silpomisesta mediassa. Se on yhä iso tabu.”

Muse koordinoi Etiopiassa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä, joka keskittyy erityisesti tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseen. Somalialueella 99 prosenttia tytöistä ja naisista käy läpi sukuelinten silpomisen. Silti se on aihe, josta harva uskaltaa puhua. Muse haluaisikin nähdä alueella silpomista vastustavia roolimalleja ja aktivisteja, jotka voisivat olla tytöille esikuvia.

Tällä hetkellä Solidaarisuuden asiantuntijat suunnittelevat syksyllä alkavaa työtä kolmen paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Tavoitteena on löytää parhaat lähestymistavat. Musen mukaan siitä on työssä suuri etu, että hän on itse kotoisin alueelta: ”Tunnen yhteisön. Tunnen kulttuurin. Tunnen alueen ja tiedän, mitä täällä tapahtuu.”

Taustalla naisen heikko asema

Silpomisen taustalla vaikuttaa aina naisen heikko asema. Muse kertoo, että miehet asetetaan usein etusijalle, ja naisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. ”Naisia ei nähdä korkeammissa viroissa”, Muse sanoo. ”Sillä ei ole väliä, miten koulutettu olet tai miten menestyt urallasi. Ajatellaan, että päädyt kuitenkin kotiäidiksi.”

Kapeat sukupuoliroolit heikentävät tyttöjen mahdollisuuksia jo lapsena. ”Kun tyttö tulee koulusta kotiin, hänen tulee auttaa äitiään. Mutta kun poika tulee koulusta, hänellä on aikaa katsoa televisiota, pelata, lukea ja tehdä läksyjä”, Muse kertoo. Kun tyttöjen aika kuluu kotitöihin, pojat voivat kiriä etumatkaa koulussa.

Muse kuitenkin korostaa, että naisia arvostetaan somalikulttuurissa. Hän näkee tilanteen myös muuttuvan: ”Naisia nimitetään yhä useammin johtaviin asemiin.”

Silpomisen vastaiseen työhön tutuilla työkaluilla

Solidaarisuudella on kahden vuosikymmenen kokemus silpomisen vastaisesta työstä, ja uusissa hankkeissa hyödynnetään tehokkaiksi todettuja menetelmiä. Asenteiden muuttaminen vaatii osaamista ja monipuolisia lähestymistapoja. Myös kohderyhmä täytyy valita tarkoin. On tärkeää, että tytöt ymmärtävät oikeutensa, mutta he eivät tee päätöksiä silpomisesta.

”Heidän äitinsä ja isänsä ovat niitä, jotka voivat vaikuttaa”, Muse sanoo. ”Myös isovanhemmilla on roolinsa. En ehkä pysty tekemään itse päätöksiä tyttärestäni, koska isoäitini on myös vaikuttamassa päätöksiin.”

Siksi Solidaarisuuden työssä keskeistä kohderyhmää ovat vanhemmat ja isovanhemmat. ”Eräs järjestö käyttää lähestymistapaa, jossa kootaan yhteen eri sukupolvia keskustelemaan”, Muse kertoo Solidaarisuuden Keniassa käyttämästä lähestymistavasta ja monien organisaatioiden käyttämistä metodeista, jotka soveltuisivat hänen mielestään hyvin myös Etiopian somalialueelle. ”Sellaisten keskustelujen vetäminen vaatii laajaa koulutusta.”

Toiveikkaana työn touhuun

Muse on tulevaisuuden suhteen toiveikas. Työtä on paljon, mutta tämä on juuri sitä, mitä hän haluaa tehdä: ennaltaehkäistä väkivaltaa. Muse haaveilee päivästä, jona naiset voisivat itse päättää omasta elämästään ja puhua avoimesti silpomisesta. Motivaatiota löytyy myös kotoa: ”Minulla on tytär. En halua hänen käyvän läpi kaikkea sitä, mitä minä ole kokenut, enkä halua
hänen kokevan niitä asioita, joita monet tytöt kokevat.”

Kuka?

● Amal Mohamed Muse

● Solidaarisuuden sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn koordinaattori

● Koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kansanterveystieteen maisteri

● Työskentelee Jijigassa, Etiopian somalialueella

● Työskennellyt aiemmin terveydenhuollossa muun muassa mielenterveyden ja HIV:n parissa, sekä sukupuolittuneen väkivallan uhrien tukitoiminnoissa

Auta lopettamaan silpominen

Kirjoittaja