Lukuaika 4 min.
Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ilmiö. Kysyimme ihmisiltä eri puolilta maailmaa, millaista väkivaltaa naiset kohtaavat heidän kotimaassaan ja miten väkivallasta voitaisiin päästä eroon.
Naisiin kohdistuva väkivalta puhuttaa ympäri maailmaa. Sen muodot ovat moninaisia, siltä ei voida ummistaa silmiä, eikä sitä saa lakaista maton alle.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä keskustelu ja koulutus ovat ratkaisevassa roolissa väkivallan ehkäisemisessä.
Kysyimme ihmisiltä samat kysymykset Keniassa, Somalimaassa ja Suomessa, millaista väkivaltaa naiset kohtaavat heidän mielestään omassa kotimaassaan ja mikä olisi heidän mielestään ratkaisevan tärkeää, jotta naisiin kohdistuva väkivalta saataisiin kitkettyä pois.
”Miehellä on oikeus raiskata nainen, naiset jätetään koulutuksen ulkopuolelle ja naisten silpomista pidetään perusteltuna.”
”Väkivaltaa tapahtuu valitettavasti joka puolella Afrikkaa, ja mielestäni esimerkiksi Somalimaassa hallitus ei ole ollut tarpeeksi tehokas väkivallan ehkäisemiseksi”, aloittaa opettaja Khalid Ibrahim Ali Somalimaasta.
”Naisiin kohdistuva väkivalta on tyypillisesti fyysistä: raiskauksia, silpomista ja fyysistä pahoinpitelyä. Lisäksi naisiin kohdistuu seksuaalista hyväksikäyttöä”, Khalid jatkaa.
Myös kenialainen Brenda Abuga Damaris pitää fyysistä väkivaltaa yleisimpänä väkivallan muotona kotimaassaan.
”Väkivalta on useimmiten fyysistä ja tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa, joissa naisia lyödään.”
Epätasa-arvo on somalimaalaisen Muna Mohamed Husseinin näkemyksen mukaan naisten huonon kohtelun taustalla.
”Yhdenvertaisuuden puute johtaa siihen, että kaikki väkivaltateot kohdistuvat naisiin, jotka arvotetaan miesten alapuolelle ja joilla ei ole samoja oikeuksia kuin miehillä”, hän avaa.
”Tämän ajatusmallin myötä miehellä on oikeus raiskata nainen, naiset jätetään koulutuksen ulkopuolelle ja naisten silpomista pidetään perusteltuna”, Muna jatkaa.
Patriarkaalisessa yhteiskunnassa, kuten Somalimaassa, naisen katsotaan kuuluvan kodin piiriin. Kotityöt ovat haastavissa oloissa raskaita ja päivät pitkiä. Kuva: Jenni Gästgivar
”Naisen asema on yhteiskunnassamme todella heikko”, toteaa somalimaalainen Khalid-opettaja.
Kenialaisen Brendan mukaan kodin lisäksi myös työelämässä nainen joutuu kohtaamaan väkivaltaa.
”Työpaikkojen iso ongelma on seksuaalinen väkivalta.”
Keniassa elää vahvana käytänteet, jotka heikentävät naisen asemaa.
”Maassamme vallitsee haitallisia tapoja ja perinteitä, kuten pakotettuja avioliittoja ja naisiin kohdistuvaa silpomista, joiden kaltaisilla väkivaltateoilla on elämänmittaiset, haitalliset seuraukset tytöille”, Brenda avaa.
Kenian Kisiissä silpomisperinteen ylläpitäminen nähdään naisten asiana, kuten kotityö ja lapsista huolehtiminenkin. Kuva: Nyasha Kadandara
Kenialainen liikemies Edwin Akunga Nyagwenchin mukaan naisiin kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi henkistä ja psyykkistä väkivaltaa, erityisesti koulutettujen ihmisten keskuudessa.
”Henkistä ja psyykkistä väkivaltaa esiintyy paljon koulutettujen ihmisten kotona.”
Suomalainen Laura Rissanen kokee, että Suomessa väkivaltaa tapahtuu paljon piilossa, esimerkiksi parisuhteissa ja perheen sisällä. Vaikeneminen on ongelma.
”Väkivallasta ei uskalleta puhua tai pahimmillaan sen olemassaolo kielletään kokonaan.”
”Fyysisen väkivallan ohella naisiin kohdistuu [Suomessa] myös seksuaalista häirintää ja henkistä väkivaltaa, kuten kontrolloimista ja rajoittamista.”
Otto Koistinen on samoilla linjoilla.
”Fyysisen väkivallan ohella naisiin kohdistuu myös paljon henkistä väkivaltaa, kuten seksuaalisvivahteisia kommentteja.”
Naiset ja miehet eivät saa Oton mukaan edelleenkään samanlaista kohtelua ja arvostusta.
”Naisia ei pidetä myöskään tietyissä asioissa, kuten joissain perinteisissä ammateissa samanvertaisina kuin miehiä. Naisia vähätellään ja saatetaan uskoa, ettei nainen voi suoriutua tehtävästä miehen kanssa yhtä hyvin.”
Somalimaalaiset Khalid ja Muna ovat yhtä mieltä siitä, että väkivallan kitkemiseen tarvitaan avointa keskustelua naisten yhtäläisistä oikeuksista miesten kanssa.
”On tunnustettava, että naisilla ja tytöillä on samat oikeudet kuin miehillä”, sanoo Khalid.
”On pyrittävä vaikuttamaan kulttuuriin niin, että tulevaisuudessa naiset voisivat tehdä enemmän – nainenhan on yhtä tärkeä yhteisön jäsen kuin mies”, täydentää Muna.
”Meidän on korjattava väärä uskomus siitä, että silpominen pohjautuisi uskontoomme.”
”Meidän on rohkaistava naisia ilmaisemaan mielipiteensä. Naisille on tarjottava töitä, ja meidän kaikkien on valettava heihin voimaa ja uskoa omiin kykyihinsä”, hän jatkaa.
Naisryhmät toimivat tärkeänä tukiverkkona naisille. Kuva: Nyasha Kadandara
Khalidista on tärkeää, että naisten ääni pääsee kuuluviin.
”Kun naisille annetaan ääni ja kanava kertoa tunteistaan ja vaikuttaa, he kokevat voimaantumisen tunteen ja taistelevat oikeuksistaan.”
”Meidän tulee myös korjata väärä uskomus siitä, että silpominen pohjautuisi uskontoomme ja tätä kautta kulttuuriimme.”
Kenialaiset Edwin ja Brenda pitävät tyttölasten koulutusta ratkaisevana tekijänä, jotta väkivalta saataisiin kitkettyä heidän kulttuuristaan.
”Koulutuksella on mahdollista saada heidät [tyttölapset] ymmärtämään, ettei esimerkiksi silpominen ole sallittua, ja että jos näin kuitenkin käy, asiasta täytyy raportoida viranomaisille”, Brenda aloittaa.
Tyttöjen koulutus on keskeistä tasa-arvon edistämisessä. Kuva: Ulla Sarén
”Tarvitaan myös keskustelua sukupuoliin kohdistuvasta väkivallasta ja hyväksikäytöstä, sillä miehissä elää uskomus, että heillä on on oikeus lyödä naisia”, Edwin jatkaa.
”Keskustelujen tulisi olla myös osa koulutusjärjestelmää, jolloin lapset oppisivat jo nuorena, että väkivalta on väärin.”
Suomalaiset Laura ja Otto uskovat väkivallan vähenevän Suomessa, jos uskallamme puhua vaietusta ja häpeää aiheuttavasta aiheesta rohkeasti, jolloin myös päästään vaikuttamaan asenneilmapiiriin.
”Ratkaisevinta on ihmisten asennoituminen ja se, miten meidät kasvatetaan ja opetetaan ajattelemaan aiheesta”, Laura sanoo.
”Puhumalla avoimesti väkivallasta ja nostamalla asiat keskusteluun vertaistuen määrä lisääntyisi varmasti.”
Väkivallan ennaltaehkäisyä varten olisi myös tarjottava tukea väkivaltaisesti käyttäytyville.
”Tarvittaisiin toimintamalleja ja keinoja siihen, miten väkivallan aiheuttajia voitaisiin auttaa, jotta myös tätä kautta pystyttäisiin ehkäisemään väkivallan tekoja.”
Naisten ääni on saatava kuuluviin. Kuva: Meeri Koutaniemi
(Yhdessä väkivaltaa vastaan -gallup julkaistu ensimmäisen kerran Solidaarisuus-lehdessä. Teksti Tiia Kostiainen)
07.03.2024
29.02.2024
08.01.2024 Lotta Kallio
