Lukuaika 5 min.
Jäykät sukupuoliroolit ja -normit haastavat ja hidastavat kehitystä päivittäin joka puolella maailmaa. Erityisen vaikeassa tilanteessa globaalisti ovat tytöt. Miksi?
Tytöillä on globaalisti vastassaan tuplahaaste: sukupuoli ja ikä.
”On sietämätöntä, että yhä edelleen tytöt ovat erityisen riskialttiita sukupuolensa ja ikänsä vuoksi. Lapsethan ovat erityisen suojelun tarpeessa”, toteaa Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.
Sukupuolen ja iän lisäksi kehittyvien maiden tytöillä on vastassaan valtarakenteet, jotka ovat tuttuja kaikkialla maailmassa, esimerkiksi kuuluminen seksuaalivähemmistöön tai -enemmistöön, ja vammaisuus tai vammattomuus. Erityisen haastava valta-asetelma muodostuu globaalin etelän ja pohjoisen välille, mikä on keskeinen kysymys myös kehitysyhteistyössä.
Sukupuolten välinen epätasa-arvo on globaali haaste. Mikään maa ei voi väittää olevansa tasa-arvon mallimaa. Kehittyvillä alueilla useat riskitekijät kasaantuvat kuitenkin juuri tyttöjen harteille.
”Kehitystä voi tapahtua vain, kun kaikki ovat tasa-arvoisia.”
Tyttö auttaa enemmän kotitöissä, hänet kasvatetaan palvelemaan muiden tarpeita ja sivuuttamaan omansa, eikä hän pääse niin todennäköisesti käymään kouluaan loppuun, koska perheen poika pääsee ohituskaistalle.
Jo niinkin nuorena kuin 6-vuotiaana tyttö voi joutua läpikäymään sukuelinten silpomisen tullakseen naiseksi ja päätyäkseen lapsena naimisiin. Tyttö kohtaa todennäköisemmin seksuaalista häirintää ja väkivallan uhkaa: ja kaikkea tätä kitketään rajaamalla tytön elämää ja liikkumatilaa.
Sukuelinten silpominen on perinne, jonka uskotaan olevan tärkeä osa tytön elämää yhä liian monessa yhteisössä globaalisti. Silpomista harjoittavissa yhteisöissä matka tytöstä naiseksi alkaa sukuelinten ympärileikkauksella eli silpomisella. Tämän jälkeen tytön uskotaan olevan nainen ja valmis vaimoksi.
Kisii-yhteisössä tyttöjen sukuelinten silpominen on yhä tärkeä perinne, vaikka se on Kenian laissa kielletty. Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Mary Momanyi on tehnyt alueella töitä yli 5 vuotta silpomisen lopettamiseksi.
”Silpomisrituaaliin liittyy paljon muutakin kuin itse toimenpide. Silpomista seuraavan eristysajan jälkeen tytöille lauletaan perinteisiä lauluja, jotka kertovat kuinka heistä on nyt tullut naisia. Tyttöjä ylistetään ja juhlistetaan, heille annetaan lahjoja. Eristäytymisen aikana tytöille opetetaan kuinka vaimon ja kodinrakentajan tulee käyttäytyä. Näkyvät seremoniat ovat vähentyneet, kun silpominen on painunut lainsäädännön myötä maan alle,” Momanyi kuvailee.
Mary Momanyi puhuu koululuokalle. Kuva: Sarah Waiswa
Mitä jää jäljelle, kun länsimaiset ihmiset ryntäävät paikalle ratkomaan ongelmia, jotka paikallisissa yhteisöissä ovat arvostettuja perinteitä? Think Africa -järjestön Cucu Wesseh peräänkuuluttaa syvää ymmärrystä.
”Kun sosiaalisen rakenteen tärkeät elementit puretaan, on järkevää rakentaa kestävä struktuuri tilalle. Muuten perinteiset järjestelmät romahtavat ja siitä seuraa uusia haasteita. Ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Ei riitä, että mennään nostamaan tietoisuutta silpomisen haitallisuudesta, vaan on muutettava sekä materiaalisesta että mentaalisesta näkökulmasta koko yhteisöä”, Wesseh haastaa.
Silpomisen kitkemisen kannalta onkin tärkeää tarjota tytöille vaihtoehtoinen siirtymäriitti, joka toimii tuttuna polkuna naiseuteen, mutta ilman silpomista. Tällaisia tarjoavat esimerkiksi turvaleirit. Aina ei pelkkä ennaltaehkäisevä työ riitä. Kun silpomisen uhka on akuutti, on tarve valtava esimerkiksi turvataloille, joihin tyttö voi paeta.
Silpomisperinne on kisii-yhteisössä tärkeä ja arvostettu. Silpomaton tyttö saa pilkkanimen ”egesagane” mikä tarkoittaa suoraan käännettynä silpomaton ja epäkypsä. Sosiaalinen syrjintä voi olla rankkaa, mutta silpomispäätös on myös hyvin vahvasti taloudellinen ja liittyy toimeentuloon. Keskeinen kysymys on, pääseekö tyttö naimisiin ja saa sitä kautta taloudellisen turvan.
Naisiin sekä tyttöihin kohdistuva väkivalta sekä haitalliset perinteet ovat suoraan linkittyneitä taloudellisiin realiteetteihin. Köyhyys on merkittävä tekijä.
Tästä syystä Wesseh haluaa nähdä kestävää muutosta, joka huomioi paikallisten tarpeet ja näkökulmat. Hän korostaa, että koulutus ja paikallisten osallisuus muutoksessa ovat tärkeimmät elementit. Yhteen ongelmaan hirttäytymiselle Wesseh ei syty.
”Näissä yhteisöissä tytöillä ei ole mahdollisuuksia, sillä olosuhteet ovat vaikeat. Varhainen naimisiinmeno on keino selviytyä taloudellisesti. Kun paikalliset naiset ovat usein tyytyväisiä roolissaan, pitääkin haastaa koko yhteisöä ajattelemaan ja oivaltamaan, että kehitystä voi tapahtua vain, kun kaikki ovat tasa-arvoisia,” Wesseh summaa.
”Suuri osa perheistä on haavoittuvassa asemassa.”
Momanyi allekirjoittaa näkemyksen. Tasa-arvoa haastaviin juurisyihin on hänen mukaansa pureuduttava laajasti ja verkostoissa, mutta myös pystyttävä tarjoamaan paikallisille mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan. Lisäksi on tärkeää istuttaa yhteisöissä lapsesta asti tyttöjen ja poikien tasa-arvon siemeniä.
”Suuri osa yhteisömme perheistä ovat haavoittuvassa asemassa ja köyhyys on valtavaa. Heikko asema altistaa sukupuolittuneelle väkivallalle. Siksi teemme täällä töitä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa, jotka huomioivat päivittäisessä toiminnassaan tarpeen parantaa yhteisöiden toimeentuloa sekä kitkeä väkivaltaa ja silpomisperinnettä.”
Tasa-arvon päivän lounaswebinaarissa keskustellaan siitä, miten lisäämällä tyttöjen valtaa voidaan saavuttaa suuria voittoja kehityksessä. Ja kenellä on lopulta oikeus ja velvollisuus puolustaa kaikkien tyttöjen oikeuksia. Tervetuloa kuulemaan aiheesta Solidaarisuuden järjestämään Vallattomat tytöt? -lounaswebinaariin tasa-arvonpäivänä 19.3. klo 12-12:45. Mukana paneelissa Solidaarisuuden Maria Väkiparta, Plan International Suomen Mari Luosujärvi ja Suomen World Visionin Annette Gothóni. Webinaarin juontavat Ina Mikkola ja Fatima Verwijnen. Ilmoittautumalla mukaan pääset seuraamaan webinaarin livestriimausta ja saat linkin nauhoitteeseen tapahtuman jälkeen.
Entinen työntekijä
15.03.2024 Heidi Suotsalo
08.03.2024 Lotta Haavisto
07.03.2024
