25.01.2023 Anni Holappa

Viimeinen silvottu sukupolvi

Lukuaika: 5 min.

Ifrah Ahmed taistelee tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Solidaarisuuden Somalimaassa toimivan kumppanijärjestö SOYDAVOn projektipäällikkönä työskentelevä Ifrah korostaa opiskelun ja itsenäisen toimeentulon merkitystä naisten voimaantumisessa.

”Anni, olet nuorin Solidaarisuuden työntekijä, jonka olen tähän mennessä tavannut!”

Olen sopinut Teams-kokouksen voidakseni haastatella Solidaarisuuden paikallisen kumppanijärjestön projektipäällikköä Ifrah Ahmedia. Hänen iloinen huudahduksensa hymyilyttää minua, sillä ruudun toisella puolella istuva Ifrah on 35-vuotias ja siten ainoastaan kymmenisen vuotta minua vanhempi ja voisi siten olla siskoni.

Hänen rinnallaan tunnen oloni nuoreksi, sillä Ifrahilla on kokemusta sukupuolittuneen väkivallan torjumisesta vuosiaan enemmän.

Ifrah työskentelee Solidaarisuuden kumppanijärjestö SOYDAVOn sukupuolittunutta väkivaltaa torjuvassa projektissa projektipäällikkönä. Solidaarisuuden tukema hanke keskittyy paitsi purkamaan haitallisia normeja ja osallistamaan yhteisön jäseniä, myös opettamaan tytöille ja naisille uudenlaisia taitoja.

Koulutus on tärkeä osa Ifrahin johtaman hankkeen toimintaa, sillä uusien taitojen myötä naisilla on mahdollisuus itsenäiseen toimeentuloon ja sitä kautta myös vapaampaan elämään.

Syrjivät rakenteet ulottuvat toreilta koteihin

Itä-Afrikan sarvessa sijaitseva Somalimaa kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin alueisiin. Sitä ovat vuosikymmenten mittaan runnoneet niin sisällissota, maansisäinen pakolaisuus, ilmaston ääri-ilmiöt kuin äärimmäinen köyhyyskin.

Myös naisten asema on poikkeuksellisen heikko: vaikka perustuslaki takaa sekä miehille että naisille yhtäläiset oikeudet, käytännössä näin ei kuitenkaan usein ole. Perinteiset sukupuoliroolit ja kulttuuriset normit ylläpitävät ja vahvistavat miesten hallitsemaa yhteiskuntaa.

”Miehet dominoivat yhteiskunnan jokaista aluetta. Esimerkiksi työelämässä naisten kuvitellaan tuovan mukanaan hankaluuksia, sillä he joutuvat olemaan paljon poissa töistä naimisiinmenon, raskauksien ja lasten hoitamisen takia”, Ifrah toteaa.

Vihreään huiviin pukeutunut nainen sinistä taivasta vasten.
Somalimaa kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin alueisiin. “Vaikka naisten asema on edelleen heikko, lyhyessä ajassa on kuitenkin tapahtunut hurja muutos parempaan”, Ifrah Ahmed kuvailee. Kuva: Nyasha Kadandara 2019.

Vaikka haastattelun tarkoituksena on puhua ennen kaikkea Ifrahin työstä SOYDAVOssa, keskustelu soljuu naisten oikeuksista puhuttaessa myös yksityiselämän puolelle.

”Yksi syy avioerooni oli se, että halusin ottaa elämäni ohjat omiin käsiini. Halusin käydä töissä ja olla itsenäinen ja omia unelmiani toteuttava nainen. Entisen aviomieheni mielestä minun olisi kuitenkin pitänyt pysyä kotona kokkaamassa ja siivoamassa, kuten somalimaalaiset naiset perinteisesti tekevät.”

Ifrahin henkilökohtainen esimerkki kuvastaa hyvin sitä, kuinka kulttuuriset normit ja aiemmin ei-poliittiseksi mielletyt, kodin piiriin kuuluvat asiat vaikuttavat osaltaan merkittävästi sukupuolten epätasa-arvon jatkumiseen: ne ylläpitävät naiset epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa miehiin.

”Naisilla ei usein ole valtaa edes omissa kodeissaan”, Ifrah puuskahtaa. ”Oli kyseessä sitten tori, koulu tai oma koti, tytöt kuulevat jo nuoresta iästä alkaen olevansa vähemmän arvokkaita kuin veljensä.”

Tiedon ja koulutuksen avulla kohti tasa-arvoa

Ifrah kertoo, ettei ole onneksi ainoa, joka on havahtunut ongelmiin. Myös monet muut naiset taistelevat naisten oikeuksien puolesta. Hän uskoo pysyvän muutoksen olevan käsillä.

”Ei tarvitse mennä ajassa kuin noin kolmekymmentä vuotta taaksepäin, ja suurin osa 15–40-vuotiaista somalinaisista oli lukutaidottomia tai lähes lukutaidottomia. Sen vuoksi naisilla ei ollut myöskään tietoa tai mahdollisuutta hankkia taitoja, ja he olivat kaikin tavoin riippuvaisia miehistään, isistään, veljistään.”

Ifrah jatkaa: ”On tapahtunut hurja muutos lyhyessä ajassa. Nyt iso osa yliopiston käyvistä on naisia. Paremman koulutuksen myötä naiset ovat aiempaa tietoisempia oikeuksistaan, ja he voivat olla taloudellisesti riippumattomia ja elää itsenäistä, omannäköistään elämää. Nyt heillä on toivoa.”

Kaiken tämän takana Ifrahin mukaan on lisääntynyt tieto, jonka hän uskoo olevan avainasemassa sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi: ”Tieto tekee ihmisestä vahvan. Sen avulla nainen saa tietoa mahdollisuuksistaan ja voi tehdä vapaasti päätöksiä.”

Tätä tietoa Ifrah pääsee työnsä puolesta jakamaan: ”Koulutuksissamme keskitymme purkamaan haitallisia normeja ja lisäämme yhteisöjen tietoa esimerkiksi siitä, ettei Koraanissa vaadita sukuelinten silpomista.”

Nainen näyttää kannettavan tietokoneen näyttöä kohti kameraa ja puhuu.
Jotta sukupuolittunut väkivalta loppuisi, asennemuutostyön lisäksi tarvitaan myös laajempaa yhteiskunnallisten rakenteiden muutosta. Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi 2020.

Muutokseen tarvitaan koko yhteisöä

Jotta muutos tulisi jäädäkseen, pelkkä tiedon lisääminen ei riitä. Tarvitaan myös yhteiskunnan laajempien rakenteiden muuttamista, ja tähän vaaditaan koko yhteisön tukea.

Toisaalta sukupuolittunutta väkivaltaa pidetään edelleen yksityisenä asiana eikä yhteiskunnan vastuuna. Siksi yhteisölähtöinen muutos on avainasemassa sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi.

Ifrah toteaa myös, etteivät Suomessa toimivat asiat välttämättä toimi Somalimaassa. Siksi on tärkeää antaa paikallisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunteville asiantuntijoille mahdollisuus hyödyntää osaamistaan.

Yhteisön voima tulee näkyväksi myös lainsäädännön muuttamisessa: ”Laki ei yksin auta, jos koko yhteisö on eri mieltä sen kanssa. Jos taas koko yhteisö seisoo lainsäädännön takana, sillä on valtava voima”, Ifrah korostaa. ”Siksi sekä yhteisön kouluttaminen että lainsäädännön muuttaminen ovat tärkeitä.”

Naisten oikeuksien puolella 24/7

Intohimo, jolla Ifrah puhuu työstään, kuultaa läpi jokaisesta sanasta.

Kun kuuntelen häntä, minulle on selvää, ettei tyttöjen oikeuksien puolustaminen ole hänelle ainoastaan työ, vaan elämäntapa: vaikka kahden lapsen yksinhuoltajan arki on kiireistä, on Ifrah päättänyt tavoitella unelmiaan. Tehtyään ensin täyden työpäivän hän viettää illan lastensa kanssa. Kun he ovat menneet nukkumaan, Ifrah avaa jälleen tietokoneensa ja aloittaa opiskelun.

Ifrah suorittaa parhaillaan toista maisterintutkintoaan kansainvälisen yhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelmassa ja kuuntelee luentoja iltaisin etänä. Toimeliaalla naisella on myös kunnianhimoisia suunnitelmia maansa tulevaisuudelle.

”Kun olen viisikymmentä, haluan nähdä Somalimaan, jossa jokainen nainen on taloudellisesti riippumaton ja vapaa väkivallasta”, nyt 35-vuotias Ifrah toteaa tarmokkaasti. ”Ihmisinä, meistä jokaisella tulisi olla päätäntävalta omasta elämästämme.”

Eivätkä hänen suunnitelmansa suinkaan lopu tähän: tulevaisuudessa Ifrah aikoo valmistua tohtoriksi. Hän haluaa olla mukana luomassa sukupuolittuneen väkivallan vastaista lainsäädäntöä Somalimaassa ja kehittää maataan edelleen.

Kaksi naista seisoo aavikolla keskustelemassa
Ifrah Ahmed kaavailee Somalimaalle tulevaisuutta, jossa jokainen nainen pääsee osallistumaan yhteiskuntaan tasa-arvoisena miesten kanssa. Kuva: Siru Aura 2018

”Aion viedä Somalimaan uudelle tasolle. Tärkeänä osana tätä tehtävää näen sukuelinten silpomisesta selviytyneiden naisten kuuntelemisen ja yhteisöissä löydetyistä ratkaisuista kertomisen, en vain Somalimaan sisällä vaan myös kansainvälisellä tasolla.”

Ifrahia kuunnellessa en malta odottaa, että hänen kaavailemansa tulevaisuus Somalimaalle vihdoin toteutuu.

Kirjoittaja