Lukuaika 5 min.
Tänä vuonna tyttöjen päivänä 11.10. pysähdymme tosiasian ääreen: maailman tyttöjen tilanne on hälyttävä. Samalla kun naisten tilaa rajoitetaan kaikkialla maailmassa, kasvaa tätä kamppailua seuraten uusi sukupolvi tyttöjä, joilla ei ole tilaa olla rauhassa lapsi.
Tytön olemusta ja kehoa kontrolloidaan jo pienestä pitäen. Hallinta jatkuu läpi elämän, ja se on tuttu ilmiö kaikkialla maailmassa. Kontrollilla on yksi tavoite ylitse muiden: ylläpitää sukupuolten välisiä epätasa-arvoisia valtasuhteita. Tarkoituksena on asettaa tytöt tiettyyn heiltä odotettuun rooliin, oikeaan tapaan olla tyttönä tai naisena maailmassa.
Tyypillisiä kontrolloinnin keinoja ovat ulkonäköön liittyvät normit ja kommentointi, kehon seksualisointi, ahdistelu ja äärimmillään väkivalta.
Tyttöjen kehoja hallitaan kaikkialla maailmassa, keinot vain vaihtelevat.
Meillä suomalaisilla on sinnikäs harha, että ongelma ei kosketa meitä, koska olemme tasa-arvon mallimaa. Silti tuore kouluterveyskysely paljastaa, että tytöt Suomessa voivat hälyttävän huonosti.
“Suomi on hyvin pitkällä monella tasa-arvon aspektilla, mutta meillä on edelleen työtä tyttöjen aseman parantamiseksi. Yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme on rakenteita, jotka saavat tytöt voimaan pahoin. Tämä pitäisi nostaa kansalliseksi hätätilaksi,” toteaa tasa-arvoasiantuntija Katariina Ainasoja.
”Yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme on rakenteita, jotka saavat tytöt voimaan pahoin. Tämä pitäisi nostaa kansalliseksi hätätilaksi.”
Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta vahvistaa, että ilmiö on tuttu eri puolilla maailmaa.
“Tyttöjen keho ja seksuaalisuus ovat ikään kuin yhteistä omaisuutta, johon kaikilla on lupa puuttua. Tytöt oppivat jo varhain katsomaan itseään muiden silmin ja ankarin vaatein. He joutuvat alistumaan siihen, että heidän on jäätävä kotiin tai ainakin valittava reittinsä ja some-kanavansa tarkoin välttääkseen ’saalistajat’ tai että heidän on panostettava ulkonäköönsä ja seksikkyyteensä kelvatakseen muille,” Väkiparta kuvailee.
Muiden katseet ovat jo varhain tyttöjen kehoissa. Tyttöjen ja naisten kehoja on kautta aikain pyritty hallitsemaan erilaisilla normeilla, odotuksilla ja kulttuurisilla koodeilla. Lasten seksualisointi tekee tytöistä varhain kypsyviä pikkunaisia. Kehojen jatkuva kommentointi rikkoo tytön kasvurauhaa.
Poikien kehoihin ei kohdistu samanlaisia odotuksia, Ainasoja muistuttaa.
“Esimerkiksi puheet varhain kypsyvistä tytöistä on kerta toisensa jälkeen osoitettu myytiksi. Silti se elää sitkeästi kulttuurissamme. Lasta seksualisoiva puhe on vaarallista.”
Kun tyttö mielletään henkisesti kypsäksi, sillä voidaan oikeuttaa jopa hyväksikäyttö. Seksualisoiva puhe ei toisin sanoen ole vain puhetta, vaan pahimmillaan altistaa häirinnälle, ahdistelulle ja hyväksikäytölle.
“Kontrollointi on usein tiedostamatonta, rakenteellista ja puettu jopa suojelemisen asuun: tässähän halutaan vain suojata tyttöjä.”
Suomessakin tytöt ovat kokeneet kouluterveyskyselyn mukaan korona-aikana enemmän seksuaalista ahdistelua kuin koskaan. Yli puolet lukioikäisistä tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Luku on mykistävä.
Miksi me sitten pidämme kiinni tyttöihin liittyvistä myyteistä? Mistä ne kumpuavat ja mitä tarkoitusta ne palvelevat?
Meidän maailmamme on läpikotaisin patriarkaalinen, siitä ei pääse mihinkään, toteavat sekä Ainasoja että Väkiparta.
Patriarkaalisuus tarkoittaa, että miehillä on naisia enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa lähes kaikilla elämänalueilla, miehet nähdään monella tapaa kyvykkäämpinä, “normaalin” mittapuuna.
“Kontrollointi on usein tiedostamatonta, rakenteellista ja puettu jopa suojelemisen asuun: tässähän halutaan vain suojata tyttöjä. Kyse on kuitenkin vallankäytöstä,” Väkiparta muistuttaa.
Sukupuolittunut väkivalta on julmin keino hallita naisten ja tyttöjen kehoja. Se kumpuaa sukupuolten välisestä epätasa-arvosta. Se ei ole ilmiö, joka liittyy vain tiettyyn kulttuurin tai ihmisryhmään, vaan se on maailmanlaajuinen naisten ja tyttöjen kriisi.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on vain yksi, hyvin äärimmäinen esimerkki siitä, mihin tyttöjen alisteinen asema johtaa.
Toiset kontrollin muodot, kuten tyttöjen sukuelinten silpominen, linkitetään herkästi tiettyyn kulttuuriin kuuluvaksi. Silloin se on helppo sivuuttaa asiana, joka kuuluu johonkin “toiseen” kulttuuriin eikä sellaisena kosketa meitä, mutta antaa meille oikeutuksen kauhistella.
Tosiasiassa tyttöjen sukuelinten silpominen on vain yksi, hyvin äärimmäinen esimerkki siitä, mihin tyttöjen alisteinen asema johtaa.
“Tunnistamme tyttöjen sukuelinten silpomisen väkivallaksi ja kontrollin muodoksi. Mutta meillä on sokea kohta, kun tarkastelemme omassa arjessamme esiintyviä tapoja, joilla tyttöjen ja naisten kehoja seksualisoidaan ja oikeuksia rajoitetaan”, Väkiparta muistuttaa.
Pääsemme takaisin seksualisovaan puheeseen kypsistä tytöistä.
“Meillä mielletään esimerkiksi kuukautisten alkaminen merkiksi kypsyydestä. Sitä se ei ole. Olisi tärkeää tarkastella minkälaisia odotuksia me ladataan tällaisiin tytön kehoa koskeviin asioihin”, Ainasoja sanoo.
Tyttöjen kehot eivät kuulu kenellekään muulle kuin tytöille itselleen. Jokaisella tytöllä ja on oltava oikeus kasvurauhaan.
Kansainvälistä tyttöjen päivää juhlitaan 11.10. Haastamme sinut mukaan sanomaan, että tyttöjen kehot eivät ole kenenkään muun kuin tyttöjen itsensä asia. Tytön keho ja mitä hän kehollaan tekee #EiKuuluSulle.
Samaan aikaan on meidän jokaisen vastuu tehdä tyttöjen tilanne näkyväksi, puuttua tyttöjen kehojen kontrollointiin ja lopettaa häirintä, seksualisointi, ahdistelu ja väkivalta.
27.11.2024 Tuulia Perttula
20.11.2024 Tuulia Perttula
08.10.2024 Teemu Hakoniemi