24.05.2024 Teemu Hakoniemi

Pinkki vero, tamponivero – naisille kaikki on vähän kalliimpaa?

Kuvassa mielenosoitus kuukautistuotteiden verottomuuden puolesta

Kuva: Paul Becker/Becker1999

Vuonna 2015 New Yorkin kaupungin kuluttajavirasto tutki miehille ja naisille tarjottujen kuluttajatuotteiden ja -palveluiden hintaeroja. Tulokset olivat melko hätkähdyttäviä: naisten ja tyttöjen vaatteet, hygieniatarvikkeet ja lääkkeet olivat järjestään kalliimpia kuin miesten vastaavat tuotteet. Tutkimuksen mukaan naisten tuotteet olivat keskimäärin 13 % miesten tuotteita kalliimpia.

Ilmiötä oli tutkittu aiemminkin, mutta viime vuosina on alettu puhua enenevissä määrin pinkistä verosta (pink tax) ja tamponiverosta (tampon tax). Käsitteillä on kuitenkin eroa, vaikka niitä käytetään usein synonyyminomaisesti. 

Pinkki vero on terminä hieman harhaanjohtava, koska kyse ei ole varsinaisesta verosta, vaan sillä kuvataan naisille tarkoitettujen tuotteiden lisähintaa miesten vastaaviin tuotteisiin verrattuna. 

Tamponivero taas viittaa naisten terveys- ja kuukautistuotteiden verokantaan. Esimerkiksi vielä tällä hetkellä Suomessa kuukautissuojat ja tamponit kuuluvat yleiseen 24 % arvolisäverokantaan, kun esimerkiksi lääkkeet kuuluvat toistaiseksi alennettuun 10 % arvonlisäverokantaan.  

Mutta vaikka pinkki vero ja tamponivero eroavat hieman toisistaan, kuvaavat ne samaa ilmiötä: naisena eläminen on lähtökohtaisesti kalliimpaa. Kun tähän yhtälöön lisätään naisten keskimäärin pienemmät palkat, muuttuu kuva vielä synkemmäksi. 

Sukupuolten taloudellisen eriarvoisuuden keskustelun yhteydessä onkin puhuttu viime vuosina paljon kuukautisköyhyydestä – ilmiöstä, jossa terveydellistä perustarpeista tulee taloudellinen riesa ja puutteen häpeä. Planin tutkimuksen mukaan Suomessakin peräti 14 %:lla naisista on silloin tällöin tai usein vaikeuksia saada rahat riittämään kuukautissuojiin.



Euroopan Unionin parlamentti vaati vuonna 2019 jäsenmaita asettamaan kuukautistuotteet verovapaiksi kuukautisköyhyyteen puuttumiseksi. Aloite kodifioitiin 2022, kun komissio julkaisi arvonlisäverotusta korjanneen direktiivin, jonka mukaan esimerkiksi kuukautissuojien verotus voitaisiin laskea viiteen prosenttiyksikköön tai jopa poistaa kokonaan.

Suomen hallitus ei ole tähän vielä tarttunut, vaikka Orpon hallitus ilmoittikin laskevansa niiden verokantaa kymmenellä prosenttiyksiköllä 14 %:iin. Sitä ennen Suomen kuukautissuojien verotus oli yksi Euroopan Unionin korkeimmista, heti Unkarin (27%) Tanskan ja Kroatian (25%) jälkeen. Suomen vero on kuitenkin yhä korkea tavoitteeseen verrattuna.

Kartta, jossa näkyy 17 maata, jossa kuukautistuotteiden verotus on poistettu
Kaikkiaan 17 maata on poistanut veron kuukautistuotteilta, ensimmäisenä Kenia vuonna 2024.

Ongelma ei kuitenkaan ratkea välttämättä pelkästään verotuksella. Ottaen huomioon, että naisille kohdistetut tuotteet ovat ylipäätään kalliimpia, on vaarana, että tuotteiden hintoja ”tarkistetaan” ylöspäin tai että inflaatio syö ostovoimaa. Esimerkiksi Iso-Britannian lopetettua kuukautistuotteiden verotuksen vuonna 2021, nousi kuluttajahinta kuitenkin parilla sentillä.

Verotus- ja hintakysymykset eivät kuitenkaan todennäköisesti ratkaise varsinkaan kaikkein köyhimpien ongelmaa. Yksi ratkaisun avain on niiden saatavuuden varmistaminen kaikille. Skotlanti päätti vuonna 2022, että kuukautistuotteista tulee julkinen hyödyke ja niitä on nykyään tarjolla kaikille tarvitseville. Palvelun hintalapuksi on arvioitu noin 27 miljoonaa puntaa vuodessa, mutta hyödyt ovat kiistattomat: 84 % palvelun käyttäjistä kertoo sen laskeneen kynnystä ja häpeää.  

Loppujen lopuksi, kuukautiset ovat melko tavanomainen terveyteen ja hygieniaan liittyvä perustarve. Mutta jotenkin olemme onnistuneet saamaan tämänkin sellaiseen solmuun, että osa väestöstä joutuu kärsimään sen takia stigmasta ja puutteesta. 

Mikäli olemme yhteiskuntana aidosti valmiita tarttumaan ongelmaan, pystymme varmasti alennettua verokantaa parempaan. 

Kaksi kestokuukautissidettä kuvitettuna

Kestositeitä
Somalimaassa

Solidaarisuus on aloittanut vuonna 2023 projektin
Somalimaan Buraossa, jonka tavoitteena on sekä
parantaa kuukautistuotteiden saatavuutta että
rakentaa elinkeinoa niiden ympärille.

P.S. Nyt kun olet täällä, haluaisitko harkita
Solidaarisuuden tukijaksi lähtemistä? Tarvitsemme
entistä enemmän kaltaisiasi yksityisiä tukijoita varmistamaan
työmme jatkuvuuden.

Kirjoittaja