fbpx
Yhteystiedot
16.04.2020 Ada Bergroth

Medikalisoituminen on uhkatekijä silpomisen vastaiselle työlle

Lukuaika 4 min.

Keniassa silpomisen suorittaa yhä useammin terveydenhuollon ammattilainen epävirallisesti. Medikalisoituminen on tehnyt perinteestä hyväksyttävämmän, kun terveysriskeihin perustuvilta argumenteilta on viety tehoa, mutta toimenpide ei ole edelleenkään steriili ja turvallinen.

Keniassa tyttöjen sukuelinten silpominen on lailla kielletty toimenpide. Vuodesta 2011 pitäen myöskin toimenpiteessä avustaminen, tyttöjen vieminen ulkomaille silvottavaksi ja silpomattomien tyttöjen ja naisten syrjiminen on ollut lailla kiellettyä. Lisäksi laki velvoittaa ilmoittamaan viranomaisille silpomistapauksista. Ilmoittamatta jättäminen on rikos.

Laki ei ole kuitenkaan onnistunut kukistamaan silpomisperinnettä kaikkialla Keniassa. Silpominen on vähentynyt kansallisesti tarkastellen, mutta osassa Keniaa perinne elää yhtä vahvana kuin ennenkin. Näin on esimerkiksi Lounais-Keniassa kisii-heimon asuttamalla alueella.

Lain myötä tytöt silvotaan entistä nuorempina ja lähetetään naapurikyliin tai jopa naapurimaihin silvottaviksi.

Ennen silvottavat tytöt olivat noin 10–14-vuotiaita. Silvottujen tyttöjen kunniaksi järjestettiin isot juhlat. Nyt kisii-yhteisössä silvottavat tytöt ovat yhä useammin alle kymmenenvuotiaita.

Silpomista juhlitaan matalalla profiililla perhepiirissä esimerkiksi ostamalla silvotulle tytölle uudet vaatteet ja tarjoamalla hänelle muita lapsia parempaa ruokaa.

”Silpomisesta aiheutuvien terveysongelmien lisäksi kaikki aikuisuuteen liittyvä aikaistuu.”

”Yhä nuorempien tyttöjen silpominen on ongelmallista myös siksi, että kisii-yhteisössä silpominen on ennen kaikkea aikuistumisriitti”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

Silpominen altistaa tyttöjä lapsiavioliitoille ja teiniraskauksille.

Silpominen altistaa terveysongelmien lisäksi lapsiavioliitoille ja koulupudokkuudelle.

Silpominen altistaa terveysongelmien lisäksi lapsiavioliitoille ja koulupudokkuudelle. Noin neljännes kenialaistytöistä avioituu alaikäisenä. Kuva: Ulla Sarén

”Silpomisesta aiheutuvien terveysongelmien lisäksi kaikki aikuisuuteen liittyvä aikaistuu. Silpomiseen liittyy eristämistä niin kotona kuin koulussakin. Lapsi siirtyy nukkumaan eri tilaan kuin sisaruksensa. Koulussa vähenee kanssakäyminen poikien kanssa. Lapsuus loppuu”, Väkiparta sanoo.

Silpomisen suorittaa yhä useammin terveydenhuollon ammattilainen

Asennemuutostyö on hidasta, ja sen ajamisessa voi tulla vastaan yllättäviä käänteitä.

Yksi niistä on ollut silpomisen medikalisoituminen, jonka myötä silpomisen suorittaa yhä useammin terveydenhuollon ammattilainen ‘pimeästi’.

Väkiparta avaa medikalisaation ongelmallisuutta: Terveydenhuollon koulutuksen saaneen steriileillä välineillä tekemä leikkaus voi vähentää komplikaatioita yksittäisten tyttöjen tapauksessa, mutta samalla se muuttaa perinteen hyväksyttävämmäksi kun terveysriskit vähenevät.

”Medikalisoituminen on uhkatekijä pitkäjänteiselle silpomisen vastaiselle työlle.”

Tyttöjä silpomisen vastaisessa koulutuksessa.

Tytöille lauletaan silpomistoimenpiteen aikana lauluja, joissa heitä opetetaan tulevaan vaimon rooliin. Kuva: Nyasha Kadandara

Perinteisiä silpomisia on suoritettu alkeellisissa olosuhteissa ja alkeellisilla välineillä, kuten parteterällä, lasinpalasella tai puukolla. Leikkausten välittömänä seurauksena on voinut olla shokki, runsas verenvuoto tai pahimmillaan kuolema. Leikkausvälineestä on voinut myös siirtyä kroonisia virussairauksia, kuten hepatiittia tai HIV:tä, tytöstä toiseen.

Tehoavatko terveysargumentit vai ihmisoikeusargumentit?

”Silpomista vastaan kampanjoitiin vuosikymmenien ajan pääasiassa terveysargumenteilla. Ei-toivottu lopputulema oli, että leikkauksia alettiin tehdä steriileissä olosuhteissa, jolloin on vältytty pahimmilta komplikaatioilta. Medikalisoituminen vie siis tavallaan pohjan terveysriskiargumenteilta”, Väkiparta kertoo.

“Mikään ei takaa, että välineet olisivat steriilit.”

Vaikka tyttöjen sukuelinten silpominen on Keniassa lailla kielletty, alueilla joilla perinne elää vahvana, silpomisia suoritetaan ‘pimeästi’ klinikoilla ja kodeissa terveydenhuollon ammattilaisen tekemänä. Pienipalkkaiset terveydenhuollon työntekijät saavat näin kipeästi kaipaamiaan lisätuloja.

Mikään ei takaa, että välineet olisivat steriilit näissäkään tilanteissa varsinkaan kotona tehdyissä toimenpiteissä, sillä usein silvotaan useampi tyttö samaan aikaan samoilla välineillä ja toipuminen tapahtuu kotona. Mutta terveydenhuollon ammattilaisiin turvautumalla vanhempien on helpompi perustella itselleen perinteen jatkaminen, sillä ihmisillä alkaa olla tietoa komplikaatioiden riskeistä.

90-luvulta lähtien silpomisen vastaista työtä on alettu perustella terveysriskien lisäksi ihmisoikeuksilla. Ihmisoikeusperiaatteiden lähtökohta on kuitenkin länsimainen, eikä niitä ymmärretä samalla tavalla kaikkialla.

”Solidaarisuuden hankkeissa silpomista lähestytään monitahoisesti konkreettisten terveysriskien, kansallisten lakien ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Samalla puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja naisten oikeuksista laajemminkin”, kertoo Väkiparta.

Sosiaaliset normit lakia vahvemmat

Muutos ei tapahdu pelkästään tiedottamalla silpomisen haitoista ja laista vaan muuttamalla taustalla olevia epätasa-arvoisia asenteita.

”Sosiaaliset normit ovat vahvemmat kuin lain normit. Tietoa silpomisen aiheuttamista terveys-, mielenterveys- ja sosiaalisista ongelmista pitää tarjota tytöille, vanhemmille, mielipidevaikuttajille, terveydenhuollon ammattilaisille, päättäjille, opettajille, medialle…” Väkiparta luettelee.

“Tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja ja vaihtoehtoisia siirtymäriittejä.”

Tärkeintä on tunnistaa ja haastaa silpomista ylläpitävät ‘juurisyyt’— uskomukset, stereotypiat, ja normit — ja yrittää löytää vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa yhteisölle tärkeitä arvoja ilman vahingollisia, ihmisoikeuksia rikkovia käytäntöjä.

”Kisii-yhteisössä silpomisen juurisyy on aikuistumisriitissä, jonka tarkoitus on taata tytön siveys. Vanhemmat tekevät raadollisia valintoja tytön avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. He haluavat säästää tytöt pilkalta ja eristämiseltä. Kisii-yhteisössä silpomattomia tyttöjä säälitään, ei silvottuja” Väkiparta selittää.

Onkin tärkeää, että tytöt voivat aikuistua ja saada yhteisön hyväksynnän ilman sukuelintensä silpomista.

Solidaarisuuden tuella koulujen loma-aikoihin ajoittuvat leirit voivat parhaimmillaan toimia vaihtoehtoisena siirtymäriittinä.

”Leirien päätteeksi järjestetään päättäjäisjuhla, jonne kutsutaan tyttöjen perheenjäseniä. Näin vanhemmatkin sitoutetaan siihen, ettei tyttöä silvota myöskään tulevana lomakautena.”

Silpomisperinteen lopettamisen turvaleiri

Turvaleireillä tytöille opetetaan, miksi heidän kulttuurissaan elää vahvana silpomisperinne ja miksi se on haitaksi tytöille. Kuva: Ulla Sarén

Koronan vaikutukset tyttöjen sukuelinten silpomiseen

Koronakriisi osuu kipeimmin kaikista heikoimmassa asemassa oleviin.

Lahjoita hätäapukeräykseen >>
Kirjoittaja