Itä-Afrikan nälänhätä: 6+1 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää

Itä-Afrikassa yli 20 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Aluetta piinaa pahin kuivuus yli 40 vuoteen eikä lokakuulle odotettu sadekausi näytä tuovan helpotusta. Nälänhätä uhkaa pahentua entisestään.

Kuivuus on luonnollisesti yksi nälänhädän isoimmista katalyyteista, mutta taustalla on monia muitakin tekijöitä. Mistä kaikesta Itä-Afrikan ruokakriisissä on siis kyse?

1. Konfliktit ja turvattomuus

Konfliktit ovat suurin uhka ruokaturvalle: suurimmassa osassa nälänhädästä kärsivistä maista on käynnissä myös konflikteja, arvioi esimerkiksi African Centre of Strategic Studies. Konfliktit tuhoavat satoja, estävät kuljetuksia ja häiritsevät ruokamarkkinoita.  
 
Solidaarisuuden toimintamaat Kenia ja Somalimaa eivät valitettavasti tee poikkeusta. Esimerkiksi Kenia on yli 40 heimon multietninen valtio, jossa eri etnisten ryhmien jännitteet muuttuvat toisinaan konflikteiksi ja häiritsevät ruuantuotannon ketjuja. 
 
Somalimaassa ongelma on yleinen turvattomuus. Kuivuus ja al-Shabaabin kaltaiset terroristiryhmät ovat pakottaneet lukuisat ihmiset liikkeelle: esimerkiksi Togdheerin alueen 350 000 asukkaasta yli puolet oli keväällä 2022 sisäisiä pakolaisia. Tilanne aiheuttaa valtavaa kuormitusta maan ruokaturvalle ja ajaa esimerkiksi paimentolaisia keskinäisiin konflikteihin, kun ihmiset liikkuvat ruuan ja parempien laidunmaiden perässä.

2. Ennennäkemätön kuivuus, epäonnistuneet sadekaudet 

Mikään ei kasva tai elä ilman vettä. Neljä peräkkäistä epäonnistunutta sadekautta ovat kutistaneet ja tuhonneet satoja, pienentäneet maidontuotantoa ja yli yhdeksän miljoonaa karjaeläintä on kuollut tai jouduttu lopettamaan kuivuuden takia. Itä-Afrikassa nyt koettu kuivuus on pahin 40 vuoteen. 

Miksi sadekaudet sitten ovat epäonnistuneet niin monta kertaa?

Lyhyt vastaus: La Ninan takia.

La Nina on sääilmiö, joka toistuu ajoittain Tyynellämerellä viilentäen Etelä-Amerikan lämpötilaa ja nostaen lämpötiloja Itä-Afrikan alueella. Yleensä vuosittainen ilmiö on ilmastonmuutoksen vuoksi alkamassa jo kolmatta vuotta peräkkäin ja sen odotetaan pilaavan myös seuraavan sadekauden, pahentaen nälänhätää entisestään. 

Veden saatavuudella on myös suora yhteys tyttöjen asemaan: matalavetisimmät kaivot ja pohjavedet ovat kuivuneet ja jopa kymmenien kilometrien vedenhakumatkat asettavat tytöt ja naiset vaaraan. Ruoka- ja vesiturvan järkkyminen tyhjentää myös luokkahuoneet, sillä perheen tytöt joutuvat opiskelun sijaan kantamaan vastuuta perheen ruuan ja veden hankinnasta. 

3. Aavikkoheinäsirkkaparvet tuhoavat satoja 

Monimiljoonaiset aavikkoheinäsirkkaparvet tuhosivat viljelyksiä ja söivät karjan rehut reiteiltään Keniassa ja Somalimaassa vuosina 2019–2020.

Heinäsirkkaparvet ovat Afrikassa iso vitsaus, jotka syntyessään voivat tehdä isonkin kolhun ruokaturvaan. Tämä oli ensimmäinen kerta 70 vuoteen, kun aavikkoheinäsirkat vaelsivat Itä-Afrikkaan – yllättäen kaikki alueen valtiot melko täydellisesti. Tilanne on nyt parempi: FAO:n kanssa organisoitujen myrkytysten ja seurannan myötä sirkkoja ei tällä hetkellä Itä-Afrikassa ole.

4. Ukrainan sota heijastuu ruokaturvaan

Yksi tärkeimmistä reiteistä kenialaisten ja somalimaalaisten ruokapöytään kulkee Mustanmeren satamien kautta. Molemmat maat ovat olleet erittäin riippuvaisia Ukrainan viljantuonnista ja sota keskeytti tuonnin kuukausiksi. Ensimmäinen viljalaiva sitten sodan alkamisen saapui Itä-Afrikan sarven Djiboutiin elokuun viimeinen päivä – liki puoli vuotta sodan alkamisesta. 

Kenian ja Somalimaan on hyvin vaikea hankkia viljaa markkinoilta, kun markkinahinta kasvaa varakkaampien valtioiden turvatessa omaa ruuansaantiaan. Esimerkiksi aiemmin mainitun, Djiboutiin rantautuneen Brave Commander -aluksen viljalasti oli World Food Programmen kovan lobbauksen ja hätäavun ansiota.

5. Inflaatio nostaa ruuan hintaa

Ukrainan sota heijastuu myös ruuan hintaan: Suomesta tutut inflaatio ja kuluttajahintojen kasvu vaikeuttavat ruuan hankintaa myös Itä-Afrikassa. Esimerkiksi tärkeän maissijauhon hinta Keniassa nousi kesäkuussa 15,6 %. Viidessä vuodessa sen hinta on 2,5-kertaistunut.

Samaan aikaan Kenian inflaatiotahti lähentelee 10 prosenttia, mikä syö ihmisten ostovoimaa. Keniassa monet ovat joutuneet kolmen päivittäisen ruokailun sijaan tyytymään enintään yhteen ruoka-annokseen päivässä.

6. Keneltä ostaa ruokaa, jos kukaan ei myy?

Ilman vettä mikään ei kasva, mutta harvoin kasvaa ilman rahaakaan. Monet Kenian maanviljelijät ovat useimmiten keskittyneet kahvin kaltaisten rahakasvien viljelyyn korkeamman tuoton perässä; yleensä ruokakasveja kasvattavat ennen kaikkea naiset. Näille kasveille ei kuitenkaan ole kaikkialla vakiintuneita markkinoita tai tukitoimia, vaan ruokaa on kasvatettu ennen kaikkea omaan tarpeeseen.

Sen sijaan ruokaa on tuotu paljon esimerkiksi Euroopan ylijäämävarastoista, joiden hintaa vastaan paikalliset viljelijät eivät ole voineet kilpailla.

Tämän myötä esimerkiksi Somalimaan omavaraisuusaste on jäänyt noin puoleen vaaditusta ravinnosta. Haasteet ovat ilmeiset: Somalimaan ruokaturva on riippuvainen kansainvälisistä ruokamarkkinoista. Kun ne ajautuvat kriisiin, on myös Somalimaa ongelmissa. 

Lue lisää aiheesta

23.06.2022 Jenna Kettunen

Raportti: Kuivuuden aiheuttama nälänhätä Itä-Afrikassa pahenee entisestään

Lue lisää