Lukuaika 3 min.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinne, jota äidit ja isoäidit ylläpitävät. Tieto silpomisen haitoista saa kuitenkin monen pään kääntymään – ja lukuisat tytöt säästyvät.
Tyttöjen sukuelinten silpomista tehdään pääasiassa 30 maassa. Äitienpäivä saa miettimään syitä sille, miksi äidit antavat rakkaimpiensa kokea pelkoa ja tuskaa.
Syyt silpomiselle vaihtelevat kulttuureittain, mutta yhteistä näissä yhteisöissä on naisen heikko asema. Tyttö kasvatetaan ensisijaisesti vaimon ja äidin rooliin huolehtimaan kodista ja perheestä. Nainen on usein taloudellisesti riippuvainen aviomiehestään.
Yhteisöissä, joissa silpomisperinne elää vahvana, avioliittokelpoisuus yhdistetään sukuelinten silpomiseen. Silpomisella kontrolloidaan tytön seksuaalisuutta ja joissain kulttuureissa silpomisen läpikäyminen on todiste tytön neitsyydestä.
Äidit eivät vietyttäriään silvottaviksi julmuuttaan, vaan haluavat heille parasta. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa äidit eivät halua tyttärensä jäävän, sillä ilman aviomiestä nainen on suojaton ja erityisen haavoittuvaisessa asemassa.
Tyttären tulevaisuuden turvaamisen lisäksi pelissä on perheen maine. Perheet pelkäävät joutuvansa suljetuksi yhteisön ulkopuolelle jos toimivat vastoin vallitsevia tapoja.
>> Sinä voit auttaa äitejä saamaan tietoa ja muuttamaan asenteita.
Äidit ja isoäidit kärsivät usein sukuelinten silpomisesta syntyneistä terveysvaivoista itsekin. Suuri osa silpomisen läpikäyneistä muistaa toimenpiteeseen liittyvän kivun ja haavan parantumiseen liittyvät vaivat. ”Se oli silkkaa kärsimystä. En voinut liikuttaa kymmeneen päivään jalkojani”, somalimaalainen Halimo muistelee hänelle lapsena tehtyä toimenpidettä.
Kaikkia terveysongelmia kuten kovia kuukautiskipuja ja virtsaamisvaivoja ei osata kuitenkaan yhdistää lapsena tehtyyn leikkaukseen. Niiden ajatellaan olevan luonnollinen osa naisen elämää.
Ymmärrys silpomiseen liittyvistä riskeistä ja koko elämää varjostavista terveysvaivoista on monesti äideille silmiä avaava kokemus, joka saa pään kääntymään. Uusi tieto terveysongelmien linkistä silpomiseen saa heidät kyseenalaistamaan perinteen jatkamisen.
>> Anna äitienpäivälahjaksi turvallinen vanhempi tytölle
Alice (oik.) vei aikoinaan omat tyttärensä silpomistoimenpiteeseen. Saatuaan tietoa silpomisperinteen haitoista, hän suojelee nyt Raelia (vas.) ja kahta muuta lastenlastaan silpomiselta. Kuva: Nyasha Kadandara.
Kenialainen isoäiti Alice Mokeira John vei aikoinaan silpomistoimenpiteeseen omat viisi tytärtään silpomisperinteen mukaisesti asiaa sen enempää miettimättä. Saatuaan tietoa perinteen haitoista, hän suojelee nyt lapsenlapsiaan silpomiselta.
Eräs Alicen lapsenlapsista, Rael (14-v) on päätynyt jopa itse toimimaan silpomisen vastaisena lähettinä yhteisössään. Aiemmin Raelin vanhemmat kuulivat silpomisen haitoista kyläkokouksissa, joihin Solidaarisuuden kumppanit tulivat puhumaan.
Nyt sekä isoäiti Alice että Raelin molemmat vanhemmat vastustavat silpomisperinnettä ja Rael on saanut osallistua Solidaarisuuden järjestämiin työpajoihin koulussaan. Työpajojen myötä Raelista on kehkeytynyt silpomisen vastainen lähettiläs, joka kiertää puhumassa silpomisuhan alla olevien tyttöjen vanhemmille silpomisen negatiivisista seurauksista.
Tarvitaan koulutuksia ja keskusteluja, joissa tuodaan tietoa silpomisen terveyshaitoista ja naisten oikeuksista. Kuva: Sarah Waiswa
Silpomisperinteen lopettamisessa tarvitaan koulutuksia ja keskusteluja, joissa jaetaan tietoa terveyshaitoista ja naisten oikeuksista. Sen lisäksi on vaikutettava asenteisiin ja muutettava asenneilmapiiriä, jotta perheet uskaltaisivat haastaa totuttuja tapoja. Mukaan silpomisen vastustamiseen tarvitaan myös yhteisön miehet.
Tiedon jakamisen lisäksi on muutettava asetelmaa, jossa tytöt jättävät koulun kesken ja päätyvät alaikäisinä vaimoiksi ja äideiksi. Tyttöjen koulutusta tukemalla vahvistetaan naisten asemaa, itsemääräämisoikeutta ja taloudellista riippumattomuutta.
Auta kouluttamaan vanhempia silpomisen haitoista. Lahjoita nyt >>
(Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 4/2021.)
27.11.2024 Tuulia Perttula
20.11.2024 Tuulia Perttula
10.10.2024 Tuulia Perttula
Hups! Emme löytäneet lomakettasi.