Yhteystiedot
04.11.2021

5 riskitekijää silpomiselle

Lukuaika 8 min.

Silpomisen taustalla vaikuttaa Keniassa useita tekijöitä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.

Keniassa silpominen on laissa kiellettyä, mutta perinne elää yhä vahvana kisii-yhteisössä. Miksi silpomisperinnettä yhä harjoitetaan? Kerromme viisi erilaista silpomisen riskitekijää ja miten voimme vaikuttaa näihin tekijöihin.

1. Yhteisön paine ja ulkopuolisuuden riski

Tyttöä ympäröivien ihmisten mielipide vaikuttaa tytön riskiin joutua silvotuksi. Silpominen on asianomaisissa yhteisöissä edelleen vallitseva sosiaalinen normi, josta poikkeaminen voi olla hyvin hankalaa: normin haastamisella on negatiivisia seurauksia, kuten häpeää, pilkkaa ja ulkopuolelle sulkemista.

Sosiaalinen kontrolli pakottaa erityisesti isoäitejä ja äitejä ylläpitämään silpomisperinnettä, koska he uskovat silpomisen takaavan tyttärilleen hyvän avioliiton ja paremman tulevaisuuden.

Tie silpomattomana ei ole yhteisössä helppo. Silpominen on edelleen normi ja perinteestä luopuvat perheet koetaan uhkana kulttuurille. Silpomattomat tytöt kohtaavat kiusaamista ja ulkopuolisuutta. Silpomaton tyttö voidaan eristää yhteisön ulkopuolelle, ja tyttö saattaa alkaa jopa itse toivoa toimenpidettä itselleen. Esimerkiksi nimitys “ebisagane” (suom. silpomaton) koetaan haukkumasanana Kenian Kisiissä.

Yksittäisen äidin tai perheen on erittäin vaikea murtaa silpomisnormia koska he pelkäävät, että sen seurauksena tyttö ja hänen perheensä leimataan, heitä kritisoidaan ja halveksitaan. Edes silpomisen kriminalisoiminen lailla ei helposti muuta asiaa, koska useimmiten pelko yhteisön ulkopuolelle jäämisestä voittaa rikosseuraamusten pelon.

Silpomisen vastaista työtä tehdään yhdessä paikallisten vaikuttajien, kuten kylänvanhimpien kanssa, koska heidän mielipiteillään on merkittävä vaikutus yhteisön jäseniin.

Kyläkokoontuminen Kenian Kisiissä. Kuva: Sarah Waiswa

Viesti on vakuuttavampi, kun se tulee paikalliselta kumppanilta. Kuvassa kumppanimme CECOMEn järjestämä kyläkokoontuminen Kenian Kisiissä. Kuva: Sarah Waiswa

 

2. Naisten alisteinen asema

Tyttöjen sukuelinten silpomisen taustalla on miesten ja naisten eriarvoisuus: miehillä on taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen ylivalta monissa yhteisöissä, joissa silpomista esiintyy.

Silpominen linkittyy patriarkaalisiin rakenteisiin. Patriarkaalisuus tarkoittaa, että miehillä on naisia enemmän valtaa lähes kaikilla elämänalueilla. Heidät nähdään naisia kyvykkäämpinä ja arvokkaampina, ja näin ollen heidän etunsa ja intressinsä asetetaan etusijalle.

“Käytännössä se tarkoittaa, että vallan kahvassa on lähes yksinomaan miehiä, jotka myös päättävät, mitä tytön ja naisen keholle voi tehdä”, Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta kertoo.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on  hyvin äärimmäinen esimerkki siitä, mihin tyttöjen alisteinen asema johtaa. “Tyttöjen sukuelinten silpominen on patriarkaalista väkivaltaa, joka sekä johtuu naisten alisteisesta asemasta että ylläpitää sitä monella tasolla läpi tytön ja naisen elämänkaaren”, kiteyttää Väkiparta.

Silpomisperinnettä vastustavat naiset kohtaavat kisii-heimossa kritiikkiä. Silpomisen vastaisen työn asiantuntija, Grace Kerubo arvelee, että kritisoinnin taustalla on patriarkaalisuus. “Monet kisii-heimon perinteistä ovat miesten sanelemia ja tehty palvellakseen heidän etuaan.”

Patriarkaalisessa yhteiskunnassa äidit eivät halua tyttärensä jäävän naimattomaksi, sillä ilman aviomiestä nainen on usein suojaton ja erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Silpominen on usein avioliittoon valmistava toimenpide, jonka välttäminen voi olla perheelle taloudellinen riski.

Solidaarisuudessa pureudumme naisten asemaan yhteiskunnan eri tasoilla.​ Rakennamme luottamusta vahvistamalla naisten asemaa yhteisöissään, vähentämällä väkivallan uhkaa ja edistämällä toimeentulomahdollisuuksia.

3. Uskomukset ja tiedonpuute

Silpomisperinteeseen liittyy paljon uskomuksia, joilla esimerkiksi silpomisesta aiheutuvia komplikaatiota selitetään. Silpomisen uskotaan takaavan tytöille hyvän avioliiton ja paremman tulevaisuuden. Sen ajatellaan vahvistavan tyttöä ja olevan hyväksi terveydelle. Silpomattoman naisen mielletään olevan moraaliton.

”Silpomatonta tyttöä ei arvosteta yhteisössään ja häntä pidetään ikuisesti lapsena iästään huolimatta. Heistä ei koskaan tule naisia. Silpomatonta tyttöä alkaa riivata demonit, eikä hän voi päästä naimisiin”, Grace Kerubo kertoo silpomiseen liittyvistä uskomuksista.

Alice Mogera Kanere oppilaidensa kanssa Keniassa

Alice Mogera Kanere oppilaidensa kanssa Kenian Kisiissä marraskuussa 2020. Hän kertoo silpomisen haitoista. Kuva: Open Hand Studios

Vanhemmat ylläpitävät silpomisperinnettä, koska uskovat sen olevan tyttärensä parhaaksi. Tavalla pyritään varmistamaan tytön aviokelpoisuus, koska avioliitto nähdään yhä tärkeimpänä keinona turvata tytön taloudellinen ja sosiaalinen asema yhteisössä.

Silpomisen haitoista tai tyttöjen ja naisten oikeuksista ei ole riittävästi tietoa. Asianomaisissa yhteisöissä ei tiedetä silpomisen vakavista fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. 

Silpomisperinne on mahdollista lopettaa, kun tieto silpomisen terveyshaitoista ja tyttöjen oikeuksista leviää ja virheellisiä uskomuksia puretaan yhteisön sisällä. Tarvitaan asennemuutosta aina ruohonjuuritasolta alkaen. Siksi koulutamme päättäjiä, lääkäreitä, vanhempia, opettajia ja lapsia silpomisen haitoista.

4. Koulujen loma-ajat

Keniassa silpominen on laissa kielletty, mutta perinne saa yhä paljon kannatusta kisii-yhteisössä. Lain takia perinne on painunut enemmän piiloon ja tyttöjä viedään salaa silvottavaksi erityisesti koulujen loma-aikoina, jolloin tytöillä on aikaa toipua toimenpiteestä katseilta suojassa.

Solidaarisuus järjestää tytöille turvaleirejä koulun loma-aikoina. Silpomisvaarassa olevat tytöt voivat mennä leirille turvaan säästyäkseen silpomiselta. Turvaleireillä tytöt oppivat silpomisen haitoista ja omista oikeuksistaan.

”Leirejä kutsutaan vaihtoehtoiseksi siirtymäriitiksi. Silpomisen sijaan tytöt tulevatkin tänne. Heille opetetaan erilaisia elämänhallintataitoja silpomisen ohella. He tanssivat, laulavat ja saavat toteuttaa itseään leirillä ja sen päätteeksi he valmistuvat ja voivat olla naisia”, Kerubo luettelee.

Leirin lopussa vanhemmat kutsutaan mukaan, jotta he sitoutuvat säästämään tyttärensä silpomiselta.

Silpomisen vastaisella leirillä tytöt oppivat omista oikeuksistaan. Kuva: Ulla Sarén

5. Köyhyys

Silpomista pidetään usein edellytyksenä tytön avioliittokelpoisuudelle. Heikossa taloustilanteessa ja kriisin sattuessa perheelle voi tulla houkutus naittaa tyttö aikaisin, jotta perheessä olisi vähemmän suita ruokittavana.

Koronapandemia on vienyt nopeasti monelta toimeentulon. Köyhille perheille äkillisesti tyrehtyneet tulot tarkoittavat entistä suurempaa pulaa perustarvikkeista.

”Kasvava taloudellinen ahdinko voi nopeuttaa tytärten naittamista, mikä myös osaltaan lisää sukuelinten silpomisriskiä”, Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta sanoo.

Solidaarisuus vahvistaa naisten asemaa luomalla turvaverkkoja naisille, jotta perheillä olisi mahdollisuus selviytyä kriisin yli ja naisilla olisi mahdollisuus toimeentuloon pandemian hellittäessä.

Tule mukaan lopettamaan silpominen.