fbpx
Yhteystiedot
17.12.2019 Leena Kawamura

“Vapaaehtoisista parhain” – Truphena haluaa suojella tyttöjä silpomiselta

Lukuaika 6 min.

Kenialainen opettaja kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen suojella kaikkia tyttöjä ja pitää heistä huolta. “Me saamme silpomisen vielä loppumaan.”

Kenialaisessa kisii-yhteisössä kolme lastaan yksin kasvattanut, varhaiskasvatuksen ammattilainen  Truphena Nyaboke Otuke selkeästi rakastaa lapsia.

Opetustyössään hän vahvistaa lasten itsetuntoa jekkuillen ja lämpimällä huumorillaan. Lasten suusta kuultu ematha, äiti, saa Truphenan uskomaan heidän pitävän hänestä ja että hän tekee asioita oikein. 

Truphena tekee työtä suurella sydämellä. Kasvatustyönsä ohessa Truphena toimii Solidaarisuuden kumppanijärjestön Manga Heartin vapaaehtoisena, jossa hän taistelee intohimoisesti tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan. 

Kun järjestön edustaja sanoo hänen olevan “vapaaehtoisista paras”, Truphena naurahtaa hyväntahtoisesti. 

”Minäkin pidän heistä”, hän myhäilee. 

Truphena haluaa opettajana ja vapaaehtoisena suojella kylänsä tyttöjä silpomisperinteeltä.

Truphena haluaa opettajana ja vapaaehtoisena suojella kylänsä tyttöjä silpomisperinteeltä. Hän muistaa millaista oli tulla silvotuksi. ”Tyttömme ovat ylpeyden aihe meille. Säilytetään heidän arvokkuutensa. Lopetetaan silpominen”, lukee tarrassa Truphenan vieressä. 

”Jos minulla olisi tapa lopettaa silpominen, tekisin sen”, hän jatkaa vakavoituen. 

Omien sanojensa mukaan hänen tärkein tehtävänsä on suojella tyttöjä – pitää heistä huolta. 

Koska Truphenan halu vaikuttaa yhteisönsä tapoihin ja kulttuuriin on niin voimakas, hän sanoo tekevänsä vapaaehtoisena unelmatyötään. 

”Kutsumukseni on tavata ihmisiä ja kertoa heille silpomisesta. Unelmani on tullut toteen”. 

Oma kokemus lisää ymmärrystä silpomisen vaikutuksista 

Silpominen on tapa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, eikä sen sosiaalisia, psykologisia ja terveydellisiä vaikutuksia täysin tunneta Kisiissä. 

Truphena tuntee perinteeseen liittyvät vaiheet hyvin. Hän kertoo omasta silpomiskokemuksestaan, jonka hän kävi läpi kymmenvuotiaana.

Muiden tyttöjen tapaan, hänet vietiin vieraaseen paikkaan huoneeseen, jossa leikkaus suoritettiin sokerijuurikkaan kuoresta tehdyllä työkalulla. 

”Menin sisään, minua pyydettiin istumaan, ottamaan vaatteet pois ja levittämään haarani. He toivat liinan ja sitoivat silmäni. Kun he koskivat minuun, tärisin. Silloin minulle sanottiin, ettei minusta tule kunnon tyttöä, jos teen niin. Että minut heitetään pois.”

”Nyt olet nainen, nyt saat tavata miehiä”, minulle sanottiin sen ollessa ohi, Truphena kertoo. 

Sinä voit auttaa lopettamaan silpomisen >>.

Perinteiden mukaan hän juhli naiseuttaan tanssimalla ja laulamalla muiden silvottujen tyttöjen kanssa. 

Nyt Truphena kokee omaksi tehtäväkseen muuttaa itsestäänselvyyksiä ja rikkoa normeja. Äitien tavoittaminen on hänen työssään tärkeää.

Kisii-tyttöjä

Silpomisen vaikutukset muun muassa liikunnan ja synnytysten yhteydessä lisääntyviin komplikaatioihin ja vaaroihin alkavat jo olla useamman tiedossa. Yhä useampi yhteisön jäsen pitääkin silpomista vanhana, pahana tapana, johon omaa tytärtä ei haluta pakottaa. 

Truphena taistelee silpomista vastaan tiedolla ja taidolla

Truphenan vapaaehtoistyön tärkeimpiin kulmakiviin kuuluu tietoisuuden lisääminen tyttöjen silpomiseen liittyvistä terveydellisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä haitoista. Helppoa työ ei ole. Vahvasti aikuistumisen siirtymärituaalina harjoitettuun tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyy voimakkaita sosiaalisia odotuksia ja paineita niin tytöille kuin heidän vanhemmilleen. 

Vaikka tyttöjen ympärileikkaus on nykyään laissa kiellettyä, tapa ei ole poistunut Kisiistä. Päinvastoin, nykyään tytöt viedään yhä useammin yksityisille klinikoille, joissa operaatiot suoritetaan usein pienillekin lapsille nopeasti nykyaikaisin instrumentein kiinnijäämisriskin vähentämiseksi. 

Silpomisen harjoittamista salaa edesauttaa toisinaan myös viranomaisten puuttumattomuus ongelmaan. Motivaationa voi olla raha tai sukulaisuus – silpomista harjoittanutta perheenjäsentä ei haluta ilmiantaa ja ylimääräiset tulot ovat tervetulleita. 

Keskustelun avaaminen viranomaistahojen kanssa vaatii Truphenalta diplomaattisia taitoja, pitkäjänteisyyttä ja asioiden esittämistä uusista näkökulmista. 

”Yhteistyö on alkanut ja uskon, että yhä useampi heistä uskaltaa liittyä joukkoomme. Olemme voittaneet heitä puolellemme”. 

Truphena kutsuu kaikki keskustelemaan silpomisen haitoista 

Truphena ei pelkää keskustella vaikeasta aiheesta paikallisten vaikuttajien ja vanhempien kanssa. Kivut, infektiot, runsaat vuodot ja veren menetyksen myötä ennenaikainen kuolema ovat kaikki silpomiseen liittyviä riskejä, jotka on tuotava ihmisten tietoisuuteen. 

Siinä missä silpominen aiheuttaa tytöille terveydellisiä haittoja, voi silpomattomuuskin olla tytölle vaara ja vähentää muun muassa tyttöjen mahdollisuuksia opiskella. Pelätessään leikkaamattomuuteen liittyvää kiusaamista ja kiduttamista moni tyttö valitsee lähimpänä kotia olevan koulun. 

Osana vapaaehtoiskoulutustaan Truphena on harjoitellut metodeja, joiden avulla keskustelu ja silpomisen vastainen opetustyö on helpottunut. Usein keskustelu yhteisön jäsenten kanssa vaatii useampia kertoja, jotta mielipiteitä voi muokata ja haitallisia perinteitä muuttaa. Tiedon ja koulutuksen tiellä Truphena haluaa vaikuttaa silpomiseen liittyviin sosiaalisiin ja terveydellisiin kysymyksiin. 

Tytöt kylätapaamisessa kuuntelemassa silpomisperinteestä

Silpomiseen liittyviä myyttejä puretaan, jotta tytöt ymmärtävät, miksi silpomista harjoitetaan ja minkä vuoksi perinne halutaan lopettaa. Kuva: Sarah Waiswa

Truphena pitää tärkeänä sitä, ettei ketään jätetä keskustelun ulkopuolelle. Myös lastensa ympärileikkaukseen päätyneet vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun. Heidän näkökantansa ovat tärkeitä – ymmärtämällä yhteisön eri jäseniä, siitä tehdään kokonaisempi. Jos silvottujen tyttöjen vanhempien motiiveja ei kuunnella, menetetään samalla mahdollisuus toimia silpomiseen johtavia syitä vastaan. 

”Ihmiset kyllä kertovat kokemuksistaan, kunhan joku vain kysyy heiltä”, Truphena muistuttaa. 

Yhteisön odotukset vaikuttavat niin silvottuihin kuin silpomattomiinkin tyttöihin 

Truphena kertoo myös, kuinka Kisiissä nuorten miesten keskuudessa on alkanut lisääntyä trendi, jonka myötä miehet hakeutuvat naapuriheimoihin etsimään itselleen vaimoja, koska he eivät halua naida ympärileikattua naista. 

”Kun kysymme heiltä miksi, he sanovat, että meidän tyttömme ovat pilalla, että he ovat puolikkaita”, Truphena kertoo. 

Kuitenkin vanhemman polven keskuudessa silpomattomuuteen liittyy vahva sosiaalinen stigma – tyttöjä, joita ei ympärileikata ei päästetä sisään yhteisöön. Truphenan mukaan heitä kohdellaan kuin villieläimiä. 

Ympärileikkauksen vaikuttaessa nuoren naisen ja tämän vanhempien väliseen dynamiikkaan, hänen roolinsa muuttuu yhteisön silmissä niin silvottuna kuin silpomattomana. 

Tiedon lisääntyminen lisää myös niiden vanhempien määrää, jotka nousevat vastustamaan tyttöjen silpomista. He tietävät nyt, mistä he saavat tukea. 

Yhä useampi on valmis sanomaan, ettei ole valmis viemään tyttöään äitinsä tai siskonsa luokse ympärileikattavaksi. 

”Tässä liitymme yhteen. Saamme sen vielä loppumaan”, Truphena sanoo. 

Työtä Truphena jatkaa niin kauan kuin sitä on. 

(Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2018)

Anna joululahjaksi turvaa.

Kirjoittaja