fbpx
Yhteystiedot
05.03.2021 Ada Bergroth

Rankan tien läpikäynyt Martha on vahvaa tekoa

Lukuaika 4 min.

Kestävyys on koetuksella, kun äidin vastuulle jää neljän pojan elättäminen yksin ilman mahdollisuutta kunnolliseen toimeentuloon. Marthaa voi kuitenkin pitää selviytyjänä.

Neljän pojan äiti Martha Mong’are on joutunut kohtaamaan aikuisiällä haasteen toisensa perään: aviomiehen katoaminen, toimeentulon romahdus, tulvat, rankkasateet ja koronapandemia ovat tehneet elämästä selviytymistä päivästä toiseen.

Tällä hetkellä pieni vihannessato riittää juuri ja juuri ruokkimaan perheen, mutta varsinainen toimeentulo on tyrehtynyt.

Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Marthalla ja hänen aviomiehellään oli aikoinaan lähes tuhat teepensasta, joista perhe sai toimeentulonsa. Teeplantaasiviljelmät ovat yleisin tulonhankkimismuoto Kenian Kisiissä, missä Martha elää.

“Naiset ahertavat teeplantaaseilla keräten päiväkausia teelehtiä ja vievät ne keruupaikoille, josta ne toimitetaan teekuivaamoon. Teelehdet punnitaan tarkasti per viljelijä ennen kuivaamoon lähettämistä ja maksut tapahtuvat kuun lopussa”, kertoo Solidaarisuuden Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä.

Kenian Kisiissä rahapalkka menee kuitenkin miehelle, vaikka nainen olisi tehnyt työn.

”Kenian Kisiissä maan omistaa mies ja sitä myöten kaiken tuoton, mitä maa tuottaa. Mies käy kuun lopussa kuittaamassa tilipussin, jonka nainen on tehnyt”, Airi vahvistaa.

“Raha kuuluu miehelle”

Kisiissä alkoholiongelmat ja perheväkivalta ovat yleisiä ongelmia. Myös Marthan mies joi ja juominen ei aina päättynyt hyvin.

Marthan mies repi erään juomisreissun päätteeksi perheen teepensaita juurineen irti. Jäljelle jäi vain noin 200 pensasta tuhannesta. Naisella ei ole Kisiissä sananvaltaa perheen sisällä siitä, miten rahaa tai muita resursseja tulisi käyttää tai kohdella.

”Kisiiläiset miehet eivät juuri vaimojaan kunnioita, eikä kisiin kulttuurin mukaan voida esimerkiksi antaa naisen käsitellä perheen rahaa, saatikka ajatella, että hänellä olisi omaa rahaa, vaikka nainen olisi itse rahat tienannut. Raha kuuluu miehelle”, avaa pitkään Itä-Afrikassa asunut Airi.

Myös Solidaarisuuden kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen näkee naisten tekemän epävirallisen työn yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi: Naisten potentiaali ei tule hyödynnetyksi, kun naiset tekevät yksinään näkymätöntä, epävirallista työtä, eikä heidän osaamistaan hyödynnetä tai jaeta muiden kesken.

“Naisilla ei ole yhteisöissä virallista asemaa. He tuottavat perheelleen ruokaa puutarhapalstalla viljellen ja heiltä odotetaan lasten elättämistä, mutta he eivät saa päättää investoinneista, vaikka naisilla olisi tietoa, miten perheen maapalstaa kannattaisi kehittää”, hän sanoo.

Marthan aviomies vuokrasi viljelmät ja katosi Mombasaan

Marthan toimeentulolta ja elämältä putosi pohja, kun mies solmi vaimoltaan salaa leasing-sopimukset perheen viljelymaista ja hedelmäpuista 20 vuodeksi. Myös perheen teeplantaasi on vuokrattu viideksi vuodeksi eteenpäin. Marthalle jäi vain pieni maapläntti.

Marthan pystypuutarhaviljelmä

Marthan pystypuutarhaviljelmä ei vaadi paljon maapinta-alaa. Kuva: Open Hand Studios

“Mieheni otti kaikki rahat ja lähti Mombasaan”, Martha kertoo itkuisena kotitalollaan Kisiissä. Paljaat jalat ovat saviset työn jäljiltä ja kanat juoksentelevat jaloissa.

Kun kisiiläismies lähtee tai menehtyy, nainen jää helposti tyhjän päälle, vahvistaa Jenna.

“Naisen toimeentulolla ei ole yhtäkkiä enää edustusta kodin ulkopuolella. Naisella perheenpäänä ei ole miehen valtaa yhteisössä, ja hän on usein myös viranomaisille näkymätön. On vaikea tietää, mistä lähtisi hakemaan apua.”

Naisryhmästä voimaa

Martha on nykyään jäsen Bosinyan naisryhmässä, jonka toimintaa Solidaarisuus tukee. 270 naisesta koostuva naisryhmä auttaa toisiaan taloudellisesti ja henkisesti.

“Ryhmä on auttanut minua ja muita naisia kasvamaan. Voimme lainata ryhmän kesken rahaa, maksaa lasten koulumaksuja, ostaa ruokaa ja jopa maksaa velkojamme pois”, Martha kertoo kiitollisena.

Solidaarisuus tukee Keniassa naisryhmiä ja naisista koostuvia osuuskuntia parantaakseen naisten toimeentuloa, osaamista ja vahvistaakseen heidän asemaansa yhteisössä. Epävirallinen työ tehdään näkyväksi.

“Tärkeintä on nostaa naiset seuraavalle tasolle. Koota toisin sanoen naiset yhteen, jolloin heillä on joukkovoimaa, neuvotteluvoimaa ja he voivat tehdä yhteisiä investointeja, joita yksittäisen aviomiehen on mahdotonta jatkossa anastaa”, Jenna kiteyttää ja viittaa Marthan kohtaloon.

Naisryhmä Keniassa

Osuuskunnat ja ryhmät tarjoavat niin taloudellista kuin henkistäkin tukea naisille selviytyä haasteista ja kehittyä. Kuva: Open Hand Studios

Läpi rankkasateiden ja koronan

Ajat ovat olleet Marthalle haastavat naisryhmän tuesta huolimatta. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet sadon myyntiä.

Keväällä 2020 Martha oli juuri saanut opetusta tehokkaammasta viljelystä ja sadon myymisestä, kun kovat raekuurot ja tulvat tuhosivat koko sadon.

Tämän jälkeen työ oli aloitettava alusta ja seuraavaksi iskikin jo maailmanlaajuinen koronapandemia, jonka seurauksena muun muassa torimyynti kiellettiin Lounais-Keniassa, eivätkä ihmiset uskaltaneet tulla ostoksille farmeille.

Martha itse kuitenkin kokee, ettei olisi nyt tässä ilman naisryhmää. Tuki on ollut taloudellista, sosiaalista ja henkistä.

Martha puutarhassaan

Koetuista vastoinkäymisistä huolimatta Marthalla on rauhallinen olo tulevaisuuden suhteen. Kuva: Open Hand Studios

“Solidaarisuus on auttanut meitä sopeuttamaan elämäämme koronapandemian aikana. Viljely onnistuu pystypuutarhojen avulla pienelläkin maapalstalla omalla pihalla sekä Bosinyan naisryhmän kasvihuoneissa. Osaamme nyt myös suojata taimia tulevilta raekuuroilta”, Martha kertoo.

Martha onkin nykyään yhteisössään roolimalli, joka auttaa muita naisia ja kannustaa heitä mukaan naisryhmän jäseniksi. Itse hän kuvailee saavuttaneensa uudenlaisen mielenrauhan, jollaista hänellä ei aiemmin ollut.

“Kun naiset ratkaisevat haasteita yhdessä asiantuntijoiden kanssa, he saavat onnistumisen kokemuksia, joita heillä ei ehkä aikaisemmin ole elämässään ollut. Syntyy ahaa-elämys siitä, että selviää tästäkin haasteesta, koska selvisi edellisestä ja tietää mistä kysyä neuvoja ja apua”, toteaa Jenna.

Paljon on jo saatu aikaan, mutta työ ei ole vielä ohi. Airi muistuttaa, että Kisiissä sukupuolten välinen tasa-arvo on miinuksen puolella, eivätkä naiset osaa edes vaatia oikeuksiaan perheen silmien alla. Sen vuoksi tarvitaan vielä paljon lisää naisten voimaannuttamista.

3 keinoa, joilla Solidaarisuus parantaa naisten asemaa Keniassa:

1. Keskustelut perheissä. Käymme kodeissa keskusteluja perheen sisäisestä päätöksenteosta ja ehkäisemme samalla perheväkivaltaa. Perheväkivalta voi lisääntyä, kun nainen alkaa käyttää valtaa. Keskusteluilla pyrimme ennaltaehkäisemään konflikteja ja vahvistamaan naisen keinoja neuvotella resurssien käytöstä.

2. Tasa-arvofoorumit. Järjestämme keskustelutilaisuuksia sekä ylemmällä asiantuntijatasolla Kisiissä että kylätasolla Nyamirassa, joissa puidaan miehen ja naisen rooleja ja esimerkiksi haitallisia perinteitä.

3. Naisryhmät ja osuuskunnat. Virallisen osuuskunnan tai järjestön avulla naiset voivat hankkia yhdessä uusia resursseja ja suojella niitä. Neuvotteluvalta kasvaa ja esimerkiksi naisryhmät ovat saaneet virallisen asemansa vuoksi tukea kunnan palveluista.

Bosinyan naisryhmän farmi

Bosinyan naisryhmän yhteisellä maatilalla annetaan muun muassa opetusta tehokkaasta viljelystä ryhmän naisille. Kuva: Open Hand Studios

Sinä voit auttaa.

Kirjoittaja