11.01.2023

Hei hei 2022 – tervetuloa uusi vuosi 2023!

Lukuaika: 8 min.

Viime vuosi koetteli koko maailmaa, minkä saimme huomata myös työssämme naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Siitä huolimatta koimme lukuisia onnistumisia ja edistysaskeleita työssämme itäafrikkalaisten kumppanijärjestöjemme kanssa.

Miltä näytti Solidaarisuuden edellinen vuosi? Lue alta huippuhetkiä työstämme kuluneen vuoden aikana.

Ilmastokestävillä ratkaisuilla kohti naisten taloudellista itsenäisyyttä

Vuonna 2022 paransimme hankkeissamme naisten mahdollisuuksia työllistää itsensä esimerkiksi pienyrittäjinä ja osana yhteisönsä tuotannollisia arvoketjuja. Esimerkiksi Keniassa saimme todistaa lupaavia tuloksia, kun yhdistimme voimamme naisten osuuskunnan NNWSn (Nyamira North Women Sacco) kanssa: vuonna 2014 perustetun osuuskunnan jäsenmäärä on kahdeksassa vuodessa kasvanut kolmestakymmenestä 1604:ään, toimeentulotyön koordinaattorimme Douglas Moenga kuvailee.

Osuuskunnan naiset saivat yhteistyön myötä lisätietoa vihannesten ja arvokkaiden osterivinokkaiden viljelystä sekä kasvattivat teknisiä ja yrittäjyyteen liittyviä taitojaan. Itsenäiset tulot parantavat naisten päätäntävaltaa kotitalouksissa.

Jotta naisten ja yhteisöjen toimeentulon perusta olisi tulevaisuudessakin turvattu, keskitymme ilmastokestävien ratkaisujen kehittämiseen maataloudessa. Kuluneena vuonna tutkimme yhteistyössä NNWSn ja Bosinya Women -osuuskunnan (Bosinya Women CBO) sekä muun muassa kenialaisten asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa sitä, kuinka aurinkovoima voitaisiin paremmin valjastaa pienyrittäjänaisten tarpeisiin.

Lucy Gisembe (vas.) ja Sophia Momanyi (oik.) toimivat aktiivisesti NNWS-osuuskunnassa. Kuva: Browline Omondi 2022.

Keskusteluyhteyden avulla asenteita muutetaan pysyvästi

Vuoden 2022 aikana koulutimme yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjemme kanssa opettajia, päälliköitä, uskonnollisia johtajia ja terveydenhuollon ammattilaisia sukupuolittuneen väkivallan tunnistamisesta ja kitkemisestä.

Solidaarisuuden ja paikallisten kumppanien yhteistyössä kehittämä, Keniassa toimiva Muungano Gender Forum on eräs tavoistamme vaikuttaa yhteisöjen normeihin ja asenteisiin: viikoittain järjestettävä foorumi tuo yhteen valtion toimijoita, asiantuntijoita ja paikallisten yhteisöjen asukkaita keskustelemaan eri sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista.

Koulutuksissa naiset oppivat myös omista oikeuksistaan; kuluneena vuonna teimme Keniassa muun muassa yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa naisten omistusoikeuteen liittyvien teemojen parissa, sillä siihen liittyvät erimielisyydet voivat usein toimia katalysaattorina lähisuhdeväkivallalle. Myös miehet oppivat omasta merkityksestään sukupuolittuneen väkivallan kitkemisessä ja tasa-arvon vahvistamisessa.

Solidaarisuuden Muungano Gender Forum kokoaa viikottain yhteen yhteisön jäseniä ja eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan naisten ja tyttöjen oikeuksiin liittyvistä teemoista. Kuva: Solidaarisuus

Uskonnollisten johtajien päiden kääntyminen tuottaa pitkäaikaisia tuloksia

Somalimaassa koulutimme kuluneen vuoden aikana yhdessä kumppanijärjestömme SOYDAVOn kanssa uskonnollisia johtajia tyttöjen sukuelinten silpomisen haitoista. Uskonnollisten johtajien sana on erityisen painava yhteisössä, jossa uskonto on tärkeä osa elämää, mutta vain harva osaa itse tulkita uskonkappaleita.

Somalimaan toiminta-alueiltamme kerätyt tulokset valoivat uskoa muutoksen mahdollisuuteen: kumppanijärjestömme NAFISin keräämien tietojen mukaan peräti 98 % hankealueen uskonnollista johtajista ei enää pidä silpomista uskonnollisena velvollisuutena.

Turvaleireistä vaihtoehtoinen siirtymäriitti silpomisperinteelle

Vuoden aikana järjestimme myös silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä. Kenialaisen kumppaniemme Manga Heartin ja CECOMEn leireillä tytöt oppivat omista oikeuksistaan ja silpomiseen liittyvistä haitoista leikin varjolla ja ikätasolleen sopivalla tavalla. Leirejä järjestettiin etenkin silpomisen riskiaikoina koulujen lomakausilla, kuten kesällä ja jouluna.

”Turvaleirejä kutsutaan vaihtoehtoiseksi siirtymäriitiksi. Silpomisen sijaan tytöt tulevatkin tänne. He oppivat silpomisen haitoista ja saavat erilaisia elämänhallintataitoja. Tytöt tanssivat, laulavat ja saavat toteuttaa itseään leirillä ja sen päätteeksi he valmistuvat ja voivat olla naisia”, Manga Heart -järjestön asiantuntija Grace Kerubo kuvailee leirejä.

Vuonna 2022 lähes 200 tyttöä osallistui Solidaarisuuden tukemalle turvaleirille.

Turvaleireillä silpomisvaarassa olevat tytöt oppivat omista oikeuksistaan. Leirien lopuksi vanhemmat sitoutuvat säästämään tyttärensä silpomisperinteeltä. Kuva: Browline Omondi 2022.

Miltä näyttää vuosi 2023?

Vuonna 2023 toimintamme jatkuu paitsi jo käynnissä olevissa hankkeissa, myös uusien projektien muodossa. Tulevana vuonna laajennamme toiminta-aluettamme sekä Etiopiaan neljällä hankkeella että Somaliassa sijaitsevaan Puntinmaahan yhdellä hankkeella.

Alunperin toiminnan oli tarkoitus käynnistyä jo vuoden 2022 alussa, mutta yhtäältä Etiopian Tigrayn aseellinen konflikti, toisaalta lupaprosessin pitkittyminen mutkistivat suunnitelmaa. Lokakuussa saimme kuitenkin toimintaluvan ja esivalmistelut maaliin.

Uudet hankkeet tulevat keskittymään sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseen etenkin sukuelinten silpomisen lopettamisen ja naisten toimeentulon edistämisen muodossa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuritti myös Itä-Afrikkaa

Helmikuussa käynnistynyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan puhututti meillä Suomessa. Tiedätkö, miten sota näkyi toiminta-alueellamme Itä-Afrikassa?

Sekä Kenia että Somalimaa ovat erittäin riippuvaisia kansainvälisistä ruokamarkkinoista. Mustanmeren kautta kulkevat viljalaivat muodostavat leijonanosan alueen ruokaturvasta. Keväällä julkaistun kansalaisjärjestöjen raportin mukaan äärimmäisestä nälästä kärsivien ihmisten määrä Itä-Afrikan valtioissa uhkasi kaksinkertaistua 10 miljoonasta ihmisestä jopa yli 23 miljoonaan ihmiseen.

Viljalaivojen tulon estyminen yhdistettynä Itä-Afrikan kohtaamaan katastrofaaliseen kuivuuteen näkyi etenkin naisten ja tyttöjen lautasilla – he kun tulevat perheen hierarkiassa usein viimeisenä.

Alueen ruokaturvan kannalta korkeampi omavaraisuusaste ruuantuotannossa olisi siis elintärkeää. Kuitenkin ruokakasvien viljely on usein pienimuotoista ja vailla tarvittavia resursseja: vihanneksia viljelevät lähinnä naiset oman perheen tarpeisiin.

Yhteisöjen ruokaturvan varmistaminen ja naisten toimeentulon parantaminen kulkevat käsi kädessä. Avain menestykseen piilee naisten tietojen, taitojen ja mahdollisuuksien lisäämisessä; tästä hyötyvät etenkin kuivuuden ja hädän kurittamien maaseutuyhteisöjen naiset. Naisten ponnistaminen yrittäjiksi edistää paitsi alueen ruokaturvaa, myös vahvistaa naisten oikeuksien toteutumista.

Kirjoittaja