Yhteystiedot
14.09.2022 Maria Väkiparta

Haasteita, toivoa ja tuloksia – matkaraportti Somalimaasta

Lukuaika 5 min.

Vuoden 2022 kesäkuun lopulla matkustin asiantuntijakollegani Jenna Kettusen kanssa Somalimaahan. Matkan tarkoituksena oli suunnitella tulevien neljän vuoden aikana toteutettavia hankkeita, jotka keskittyvät naisten ja perheiden toimeentulon parantamiseen ja tyttöjen sukuelinten silpomisperinteen lopettamiseen.

Meillä Solidaarisuudessa työtapana on tavoitella muutosta aina yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa ja heidän työnsä kautta. Niinpä tälläkin reissulla pääosassa olivat somalimaalaiset kumppanijärjestömme ja heidän suunnitelmiensa hiominen. Takana on työntäyteinen ja innostava kaksiviikkoinen.

Nälkäkriisi uhkaa myös tasa-arvotyötä

Afrikan sarven alue kärsii tällä hetkellä akuutista nälkäkriisistä. Pitkään jatkuneen kuivuuden ja Ukrainan sodan vauhdittaman ruokapulan vaikutukset ovat valtavat: UNICEFin (29.6.2022) mukaan jo yli 200 000 ihmistä näkee nälkää Somaliassa. Somalimaan alueella tilanne on toistaiseksi hivenen parempi, mutta sielläkin inflaatio nostaa peruselintarvikkeiden, kuten ruokaöljyn ja kaasun hintoja sietämättömälle tasolle.

Ihmisten tiukan tilanteen saimme todistaa myös matkallamme, kun puhuimme paikallisten kollegoidemme ja muiden alueella asuvien ihmisten kanssa. Olosuhteiden vaikeutuminen jo valmiiksi haurailla alueilla vaikeuttaa työtämme kylissä. Köyhyys ja epätoivo ajavat perheet naittamaan alaikäiset tyttärensä toisten elätettäviksi. Tämä osaltaan ruokkii silpomista, jota pidetään neitsyyden ja siten avioliittokelpoisuuden edellytyksenä. Nälän ja kuivuuden kurittamat ihmiset eivät myöskään näe silpomista suurimpana ongelmanaan, eivätkä näin ollen aina jaksa osallistua koulutuksiin ja keskusteluihin naisten ja tyttöjen oikeuksista.

Toimeentulon tukeminen auttaa myös tasa-arvohankkeissamme tehtävää työtä. Solidaarisuuden työntekijät pohtivat yhdessä kumppanijärjestöjen SOYDAVOn ja ADOn kanssa sitä, miten toimeentulotyötä ja väkivallan ehkäisytyötä voitaisiin yhdistää käytännössä. Kuva: Maria Väkiparta

Nälkäkriisin keskellä työtämme helpottaa se, että tasa-arvohankkeissamme tuetaan myös ihmisten toimeentuloa esimerkiksi viljelymenetelmiä tai ammatillisia taitoja kehittämällä. Kriisin hetkellä hankkeissa jalostetut, kuivuutta paremmin kestävät viljelylajikkeet osoittavat arvonsa, samoin kuin modernit kastelu- ja vedenkeruujärjestelmät.

Työtämme tukeva lainsäädäntö junnaa paikallaan

Olemme jo vuosia tukeneet kumppanijärjestömme NAFISin ponnisteluja kansallisen silpomisen vastaisen toimintaohjelman sekä silpomisen kieltävän lain säätämiseksi. Viime kesänä Somalimaassa järjestettiin parlamenttivaalit, joiden seurauksena parlamenttiin tuli valituksi uusia ja edistysmielisinä pidettyjä kansanedustajia – joskaan valitettavasti yksikään naisehdokas ei tullut valituksi.

Vaalien jälkeen sekä meidän että kumppaneidemme toiveet pitkään jumittaneen toimintaohjelman ja lain voimaan saattamiseksi olivat korkealla. Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, jälleen kerran huolellisesti valmisteltu toimintasuunnitelmaluonnos on juuttunut hallituksen pöydälle. Lakihankkeen jumittaminen liittyy erilaisiin silpomisen muotoihin: suurta poliittista valtaa käyttävät uskonnolliset johtajat hyväksyvät vain vakavimman faraonisen silpomisen kieltämisen. Kansalaisjärjestöt kuitenkin ajavat nollatoleranssiin perustuvaa toimintaohjelmaa, jossa kaikki silpomisen muodot on kielletty. Pelkonamme on, että jos nyt saataisiin aikaan vain faraonisen silpomisen kieltävä lainsäädäntö, painetta toimintaohjelman ja uuden lain avaamiseen ei pitkään aikaan olisi. Tällöin muut silpomisen muodot jatkuisivat laillisina vielä vuosia, kenties vuosikymmeniä, ja yhä uudet sukupolvet kärsisivät silpomisen seurauksista.

Loistavia tuloksia uskonnollisten johtajien koulutuksesta

Yksi silpomisperinnettä ylläpitävä tekijä on virheellinen käsitys siitä, että Islam edellyttäisi tyttöjen silpomista. Tärkeä osa kumppaneidemme työtä Somalimaassa onkin nimenomaan silpomiseen ja uskontoon liittyvien väärien tulkintojen kumoaminen.

Ohjelmapäällikkömme Maria Väkiparta (vas.) yhdessä Solidaarisuuden paikallisten kumppanijärjestöjen työntekijöiden Genyan (kesk.) ja Rahman (oik.) kanssa. Kuva: Maria Väkiparta

Osana hankevalmistelua kumppanimme SOYDAVO keräsi tietoa hankekylien uskonnollisten ja perinteisten johtajien asenteista tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan. Kävi ilmi, että johtajat olivat melko yksimielisiä sekä silpomisen aiheuttamista terveyshaitoista että toisaalta sen välttämättömyydestä tytön neitsyyden ja avioliittokelpoisuuden säilyttämiseksi. Sen sijaan heidän mielipiteensä hajaantuivat täysin kysyttäessä, onko silpominen Islamin mukaan pakollista, sallittua vai kiellettyä.

Ilman paikallisten järjestöjen valistustyötä kylien usein lukutaidottomat asukkaat olisivat näiden uskonnollisten johtajien kirjavien tulkintojen armoilla. Heillä ei juuri ole mahdollisuuksia itse tutkia Koraania tai muita kirjallisia lähteitä huomatakseen, ettei tyttöjen sukuelinten leikkaamisesta mainita Koraanissa sanallakaan, ja sen mainitsevat harvalukuiset hadith’itkin ovat heikkoja ja monitulkintaisia.

Uskoa muutokseen luo esimerkiksi kumppanijärjestömme NAFISin juuri keräämät seurantatiedot edelliseltä hankekaudelta. Kolme vuotta kestänyt dialogi ja kouluttaminen on tuottanut tulosta ja peräti 98 % uskonnollisista johtajista ajattelee nyt, ettei mikään silpomismuoto ole uskonnollinen velvollisuus.

Muutos on mahdollinen

Hankkeiden valmistelu on kovaa työtä, joka jatkuu yhä. Sitoutuneet, ammattitaitoiset kollegat kumppanijärjestöissämme vahvistivat kuitenkin jälleen kerran ajatukseni siitä, että muutos on mahdollinen. Muutoksen suhteellisen hitauden ja erilaisten takapakkien ei pidä antaa lamauttaa – päinvastoin.

Sillä kunnianhimoinen hanke kerrallaan kuljemme kohti aikakautta, jolloin somalimaalaisten tyttöjen kehollinen itsemääräämisoikeus vihdoin toteutuu.

Sinä voit auttaa.

Kirjoittaja