Lukuaika 4 min.
Miksi tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseen tarvitaan suomalaista järjestöä ja suomalaisia tukijoita? Avasimme toimintatapaamme ja kerromme nyt seitsemän syytä tukea silpomisen vastaista työtä järjestön kautta.
Tyttöjen sukuelinten silpominen koskettaa 200 miljoonaa tyttöä ja naista maailmassa. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, silpominen ilmiönä voi tuntua ylitsepääsemättömän suurelta ongelmalta korjata.
Meiltä monesti kysytään, miten raha auttaa silpomisperinteen kaltaisen ilmiön kitkemisessä. Avasimme seitsemän syytä, minkä takia silpomisen vastainen työ on tehokasta kanavoida järjestön kautta.
Globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteisiä ratkaisuja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on väkivaltaa, joka loukkaa peruuttamattomasti tyttöjen ja naisten kehon koskemattomuutta. Työtämme tarvitaan, sillä tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta paitsi lisää eriarvoisuutta myös jarruttaa kehitystä – kaikkialla maailmassa, joka päivä.
Solidaarisuus ei etsi työssään pikavoittoja. Tiedämme, että vain pitkäjänteinen ja kauas katsova, haitallisten perinteiden juurisyihin ja asenteisiin pureutuva työ tuottaa pysyviä muutoksia.
Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä tulokset tulevat hitaasti ja viiveellä – joskus vasta seuraavan sukupolven myötä. Asennemuutostyö on hidasta, mutta kestävää. Silpomiselta säästynyt tyttö ei todennäköisesti enää jatka perinnettä omien tyttäriensä kanssa.
Solidaarisuus tekee työtä 50 vuoden kokemuksella. Ammattimainen järjestötyö takaa sen, että raha menee luotettavasti perille ja pysyviä tuloksia saadaan aikaan.
Tarjoamme paikallisille kumppanijärjestöillemme asiantuntijuutta, tukea ja rahoitusta. Seuraamme tarkasti työn edistymistä ja keräämme oppeja. Työmme Somalimaassa alkoi vuonna 2000. Olemme ainoa suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on ollut jo 20 vuoden ajan pysyvä toimisto Somalimaassa. Paikallisten klaanijohtajien luottamus on ansaittu vuosien saatossa ja auttaa nyt hauraassa maassa työskentelyämme. Keniassa Nyamiran läänissä silpomisen vastainen työmme käynnistyi vuonna 2016.
Työskentelemme yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa, joihin luotetaan yhteisössä ja jotka tuntevat paikalliset olosuhteet. Ratkomme ongelmia, jotka kumpuavat paikallisten toimijoiden tarpeista. Kumppaneillamme on tarvittava paikallistuntemus ja heillä on halu toimia yhteisönsä hyväksi. He tekevät muutoksen mahdolliseksi ja osaavat kertoa parhaat toimintatavat pysyvän muutoksen saavuttamiseksi.
Truphena haluaa opettajana ja vapaaehtoisena suojella kylänsä tyttöjä silpomisperinteeltä. Kuva: Samuli Tarvainen
Kokonaisvaltainen lähestymistapamme ottaa huomioon ruohonjuuritason toiminnan ja paikallisten vaikuttajien mobilisoinnin muutoksen edistäjinä. Kouluttamamme paikalliset vaikuttajat ja vapaaehtoiset jalkautuvat yhteisöihin levittämään eteenpäin tietoa silpomisen vaaroista. Näin tieto lähtee leviämään laajasti. He tuntevat kulttuurinsa parhaiten ja tietävät, mikä vetoaa heidän yhteisöönsä. He toimivat esikuvina muille ja rohkaisevat ihmisiä muuttamaan toimintatapojaan. Asenteiden muuttuminen edellyttää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tarpeeksi moni omassa yhteisössään on muuttanut mielipidettään ja toimii vastoin aiemmin vallinnutta normia. Vain yhteisön sisältä alkava muutos on kestävää.
Silpomisen vastainen työ tuottaa tuloksia. Saimme viime vuonna vietyä tietoa silpomisperinteen haitallisuudesta laajoille joukoille. Vuonna 2019 tavoitimme Keniassa ja Somalimaassa suoraan 7 500 ihmistä silpomisen vastaisen työn hankkeissa ja epäsuorasti tieto tavoitti yli 55 000 ihmistä.
Noudatamme työssämme kestävän kehityksen periaatteita. Toimintatapamme vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Tavoitteenamme on, että hankkeen päätyttyä kumppanijärjestöllä on osaamista jatkaa työtään itsenäisesti ilman tukeamme. Kaikkialla toimintaperiaatteemme on sama: tukemalla paikallista muutosvoimaa ja olemalla läsnä ruohonjuuritasolla, voimme puuttua globaaleihin ongelmiin pysyvällä tavalla.
Cidina (vas.) säästyi sukuelintensä silpomiselta. Äiti Mary (oik.) oppi silpomisen vaaroista terveydelle sen jälkeen, kun tytär pääsi mukaan koulutukseen. Kuva: Nyasha Kadandara
Silpomisen vastaiseen työhön ohjatuilla varoilla ennaltaehkäisemme tyttöjen sukuelinten silpomista Itä-Afrikassa.
Työskentelemme Kenian kisii-heimon parissa ja Somalimaassa, joissa silpomisperinne on syvälle kulttuuriin juurtunut tapa, mutta apua on tarjolla vain vähän.
Silpomisvaarassa oleville tytöille järjestetään silpomisen sesonkiaikoina turvaleirejä, joilla heille kerrotaan omista oikeuksista ja silpomisperinteen haitoista. Aihetta käsitellään monipuolisesti, esimerkiksi laulujen ja tanssien avulla. Kuva: Nyasha Kadandara
Somalimaassa lähes jokainen pikkutyttö käy läpi sukuelinten silpomisen. Silpomisella taataan tytön neitsyys ja siveys. Kuva: Anna-Sofia Joro
20.11.2024 Tuulia Perttula
10.10.2024 Tuulia Perttula
09.10.2024