Lukuaika 3 min.
Yleisesti maailmalla elää vahvasti se käsitys, että ainoa ratkaisu veden saantiin on pohjavesien käyttöönotto. Halvin ratkaisu veden saamiseksi on kuitenkin joen profiilin ymmärtäminen ja joen hiekkakerrosten alla olevien vesikerrosten hyödyntäminen.
Kun maata viljelevällä perheellä on riittävästi vettä päivittäiseen kulutukseen, aikaa jää muuhunkin kuin veden hankkimiseen. Perheenjäsenet voivat käyttää veden hankkimisesta vapautuvaa aikaa koulutukseen ja maatalouden tuottavuuden parantamiseen.
Solidaarisuuden uudessa ruokaturvahankkeessa Somalimaassa keskitytään kumppanijärjestöjen ADO:n (Agriculture Development Organisation) ja CLHE:n (Candlelight for Healt and Education) henkilökunnan ja kylän resurssi-ihmisten tietotaitokapasiteetin kasvattamiseen nyt hankkeen ensimmäisenä vuonna.
Onnenpekkoina saamme kouluttajan, jolla on kokemusta Itä-Afrikan vedenhankinnasta yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hänen johdollaan käymme viikon mittaiseen oppiin.
Somalimaassa on kaksi sadekautta: gu ja deyer. Niiden aikana sataa niin paljon vettä, että sen tulisi riittää somalimaalaisille viljelijöille koko vuodeksi.
Voi sitä itkun ja sadatuksen määrää, kun kauan odotetut sateet vihdoinkin tulevat ja vesi häviää saman tien vuolaana virtana Adenin lahteen. Maa viettää merelle päin, eikä joen uomissa virtaavaa vettä saada millään pysäytettyä. Tai saadaan, mutta miten?
Yleisesti maailmalla elää vahvasti se käsitys, että ainoa ratkaisu veden saantiin on pohjavesien käyttöönotto. Käytännössä se tarkoittaa syvien kaivojen rakentamista. Tämä on toimiva ratkaisu, jos kaivinkoneita olisi helposti saatavilla – ja rahaa koneiden hankintaan.
Halvin ratkaisu veden saamiseksi onkin joen profiilin ymmärtäminen ja joen hiekkakerrosten alla olevien vesikerrosten hyödyntäminen.
Käymme joen uomassa katsomassa mahdollisia vedenottopaikkoja. Löydämmekin niitä! Harvat vihreät puut kertovat, mistä päin vettä kannattaa etsiä. Hakkaamme hiekkaan pitkää rautaputkea ja sen osuessa veteen putken ääni muuttuu kumeaksi. Siellä on vettä! Mutta kukaan ei osaa sanoa kuinka paljon.
Seuraavaksi herää kysymys, kuinka ja mihin pato sitten rakennetaan. Nyt päästään mittaamaan ja arvioimaan. Kouluttaja kertoo, että padon on oltava riittävän pitkä, ettei vesi pääse kiertämään sen ympäri.
Onpa hyvä, että kyläläiset ovat mukana. He osaavat kertoa, mitä on kokeiltu jo aikaisemmin ja missä on onnistuttu. He kertovat, että veden virta kääntyy sademäärän ja virtaavan veden volyymin kasvaessa.
Kouluttajamme kertoo myös, että padon rakentamisessa kaiken rakennusmateriaalin ei tarvitse olla kokonaan kallista sementtiä, vaan padon seinät voidaan rakentaa joen vierestä saatavalla maa-aineksella. Tärkeintä on tietää maa-aineksen koostumus ja tarvittaessa parantaa sitä hiekalla. Onneksi Somalimaassa ei ole pulaa hiekasta! Nyt kun vain saataisiin vesi patoamalla ihmisten ja karjan käyttöön
08.05.2024 Lotta Haavisto
08.05.2024 Saara Manelius
07.03.2024