29.06.2023 Saara Manelius

Väkivaltatyön viisi avainta

Lukuaika: 6 min.

Kuvassa mies puhuu vehreässä ympäristössä Keniassa ulkona telttakatosten alla istuville ihmisille

Kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta, on pohjimmiltaan kyse siitä, millä tavalla sukupuolet nähdään yhteiskunnassa. Miten erilaisia naisten ja miesten roolit ovat? Millaisia odotuksia ja käyttäytymiskoodeja tiettyyn sukupuoleen syntyminen kantaa mukanaan? Tuloksellinen väkivallan vastainen työ kenialaiskylissä lähtee liikkeelle ympäröivän kulttuurin ymmärtämisestä.

Voit halutessasi myös kuunnella tämän jutun. Klikkaa tästä!

”Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on mahdotonta kitkeä tyhjiössä”, vahvistaa Grace Morungi, Solidaarisuuden kenialaisen kumppanijärjestön Manga Heartin asiantuntija. ”Työ on aloitettava naisten ja miesten rooleista ja erilaisista odotuksista, joita heihin kohdistuu.”

Naiseuteen liitetään kenialaisissa yhteisöissä monia kielteisiä ominaisuuksia. Naisia pidetään miehiä heikompina, seksuaalisesti holtittomina ja epäpätevinä johtajina. Elämä näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko syntynyt naiseksi vai mieheksi: naiset hoivaavat kotona, miehet hankkivat leivän pöytään.

Hoivatehtävän rinnalla naiset pyörittävät usein pienimuotoista yritys- tai viljelytoimintaa. Heillä ei kuitenkaan tyypillisesti ole päätösvaltaa perheen omaisuuteen tai viljelymaahan, eivätkä he pysty liikkumaan vapaasti kodin ulkopuolella.

”Sukupuolten tiukat roolit ovat haitallisia kaikille – myös miehille”, Morungi painottaa. ”Ankara vaatimus perheen elättämisestä yksin on usein aivan epärealistinen.”

Nainen on kuvattu sivusta ja hän on kääntänyt katseensa kohti kameraa. Naisen ilme on neutraali. Kuvassa näkyy naisen kasvojen lisäksi hänen ylävartalostaan olkapäät.
Grace Morungi on naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn asiantuntija Kenian Kisiissä. Kuva: Nyasha Kadandara 2019.

Tekijät läheisiä ja syyt rakenteellisia

Kuten Suomessa, myös Keniassa väkivallan uhri ja tekijä yleensä tuntevat toisensa: 54 prosenttia väkivallan uhriksi joutuneista naisista oli kokenut sitä nykyisen puolisonsa ja 34 prosenttia entisen puolisonsa taholta (Kenya Demographic and Health Survey 2022). Parisuhteissa tapahtuvan väkivallan syyt ovat monimutkainen kimppu yksilöllisiä, sukupuolirooleihin liittyviä ja rakenteellisia ongelmia.

Taustalla voi olla tekijän omia lapsuudenkokemuksia väkivallasta tai vaikeuksia päihteiden kanssa. Perheen rahahuolet voivat purkautua väkivaltana, kun mies kokee, ettei hän täytä odotuksia ja selviä perheen elättämisen taakasta. Väkivallan kivijalka on kuitenkin rakenteissa: naisiin kohdistuva väkivalta on yleisesti hyväksyttyä, koska naisia ja heidän taitojaan ei arvosteta ja naisten odotetaan alistuvan miesten tahdon alle.

Mikseivät naiset murtaudu ulos ahtaista rooleista?

Sukupuolten välisessä vallan jakautumisessa ei ole kyse yksinomaan siitä, että miehet asettaisivat tiettyjä odotuksia naisille, vaan naiset ovat sisäistäneet heihin kohdistuvat odotukset myös itse. ”Ilman uudenlaisia roolimalleja naisten on vaikea kuvitella itseään uudenlaisessa roolissa”, toteaa Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Maria Väkiparta.

”Ilman uudenlaisia roolimalleja naisten on vaikea kuvitella itseään uudenlaisessa roolissa.”

Roolien murtamisen tiellä ovat myös tasa-arvon edelläkävijöiden karut kokemukset. Esimerkiksi vaaleissa ehdolle asettuneet naiset ovat kohdanneet häirintää ja uhkailua. ”Heidän yritystoimintaansa on boikotoitu ja seksuaalimoraaliaan kyseenalaistettu”, Väkiparta kertoo.

”Tätä polkua ei välttämättä muiden tee mieli kulkea perässä.”

Ei riitä, että miehet muuttuvat

”Asenteiden pitää muuttua yksittäisissä perheissä ja niitä ympäröivissä yhteisöissä. Talousjärjestelmää tulee kehittää sellaiseksi, että naiset pääsevät siihen mukaan. Päätöksentekijöiden asenteiden, ja sitä kautta myös harjoitetun politiikan on muututtava”, toteaa Väkiparta. ”Yhteiskunnan on järistävä rakenteita myöten, jotta väkivalta naisia kohtaan loppuu.”

Väkivallan kitkeminen lähtee liikkeelle naisten ja tyttöjen voimaantumisesta. Kyse on pitkästä prosessista, jonka aikana kasvaa naisten mahdollisuus päättää omasta elämästään.

”Uusien taitojen oppiminen ja niiden käyttäminen sekä toimiminen yhdessä muiden naisten kanssa parantavat naisten omanarvontuntoa sekä itseluottamusta”, Väkiparta toteaa.

Vaikkapa kyky pitää kirjaa tuloista ja menoista mahdollistaa naiselle asioita, jotka ennen olivat hänen ulottumattomissaan. Naisen tulonhankinta voi nousta kokonaan uudelle tasolle ja perheen taloudenpito kehittyä huomattavasti.

”Erityisen tärkeää on kuitenkin lisääntyvien taitojen vaikutus siihen, kuinka nainen itse näkee itsensä ja kuinka ympäröivät ihmiset hänet näkevät.”

Solidaarisuuden tukema tuloksellinen työ väkivallan lopettamiseksi lähtee liikkeelle ympäröivästä kulttuurista ja nojaa viiteen onnistumisen avaimeen.

Ensimmäinen avain: Omanarvontunnosta liikkeelle

”Tytön on vaikeaa puolustaa itseään, jos kukaan ei ole osoittanut, että hän on puolustamisen arvoinen”, väkivaltatyötä vuosia tehnyt Grace Morungi toteaa. ”Teemme työtä kouluissa, joissa moni lapsi ei milloinkaan ole kuullut olevansa rakastettu.”

Koulupäivien jälkeen koulun tiloissa tapahtuva kerhotoiminta on tärkeä osa Solidaarisuuden väkivaltatyötä. ”Toimimme valtion kouluissa, joissa käyvät lapset ovat yleensä köyhistä perheistä”, Morungi kertoo.

”Arvostus omaa kehoa kohtaan on tärkeää.”

Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että lapset alkavat tuntea arvostusta omaa kehoa kohtaan. ”Vain siten he osaavat olla vihaisia, kun heille tehdään jotakin pahaa.”

Toinen avain: Vaihtoehtoja haitallisille perinteille

Sukuelinten silpominen on erityinen tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto. Kyse on naiskehon kontrollista: silpomisen läpikäynyt tyttö ja nainen nähdään hyvänä ja seksuaalisesti puhtaana puolisona. Perinteen jatkumista vaalivat usein äidit ja isoäidit, jotka haluavat varmistaa tytölle hyvän avioliiton tulevaisuuden turvaksi.

Keniassa moni tytöistä käy silpomisen läpi koulun loma-aikana, kun kukaan ei ihmettele toipilaan poissaoloa luokasta. Solidaarisuus järjestää riskiaikoina turvaleirejä, joilla tytöt ovat fyysisesti turvassa, oppivat omista oikeuksistaan ja käyvät läpi niin sanotun vaihtoehtoisen siirtymäperinteen.

Kuvassa kenialaisnainen seisoo liitutaulun edessä, vieressä isoja valkoisia fläppitaulun papereita. Naisen paidassa on teksti Manga Heart Volunteer.
Turvaleireillä tytöt saavat opetusta silpomisen haitoista ja omista oikeuksistaan. Kuva: Solidaarisuuden arkisto.

Silpomista pidetään tärkeänä siirtymänä lapsuudesta aikuisuuteen, tytöstä naiseksi. Siirtymän kunniaksi silpomistoimenpiteen jälkeen pidetään suuret juhlat. Myös turvaleirin lopuksi tytöille järjestetään juhla, jossa koko perhe riemuitsee tytön kasvamisesta. Tilaisuudella on tärkeä tehtävä perinteisen juhlan korvaajana: tyttö saa olla läheistensä huomion keskipisteenä, mutta ilman väkivaltaista toimenpidettä.

Turvaleirien aikana myös perheiden aikuisia koulutetaan silpomiseen ja muuhun väkivaltaan sekä naisten ja tyttöjen oikeuksiin liittyen. Lisäksi sekä vanhemmille että tytöille itselleen on merkittävää tavata leirillä roolimalleja, jotka eivät ole läpikäyneet silpomista.

Kolmas avain: Väkivaltatyö mukaan merkitykselliseen toimintaan

Kisiin ja Nyamiran alueella toimii satoja naisryhmiä. Ne ovat parinkymmenen naisen ryhmiä, jotka kokoontuvat viikoittain tapaamaan toisiaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja kokemistaan haasteista, opiskelemaan – ja säästämään pieniin yhteisöpankkeihin.

”Kun joku jää leskeksi tai lasten koulumaksut uhkaavat jäädä maksamatta, me ryhmäläiset autamme.”

”Olemme toistemme tuki ja turva hankalissa tilanteissa”, kertoo Isabera Shining Star -nimisestä naisryhmästä. ”Kun joku jää leskeksi tai lasten koulumaksut uhkaavat jäädä maksamatta, me ryhmäläiset autamme.”

Solidaarisuus on vienyt väkivallan vastaisen työn osaksi jo toimivien ryhmien ohjelmaa. Monelle naiselle kyseessä on ensimmäinen kerta, kun he keskustelevat kokemastaan väkivallasta.

Omista oikeuksista oppimisen lisäksi ryhmät yhteisöpankkeineen kasvattavat naisten taloudellista itsenäisyyttä. ”Tämä on riskialtis kohta väkivaltatyössä, sillä nainen on vaarassa joutua puolison taholta pahenevan väkivallan kohteeksi juuri silloin, kun hän ottaa taloudellisen itsenäistymisen ensiaskeleita”, kertoo Väkiparta. ”Tähän varaudutaan ryhmissä esimerkiksi siten, että naisten puolisoita koulutetaan.”

Neljäs avain: Sinne missä ihmiset ovat

Ollakseen vaikuttavaa, työn tulee olla saavutettavaa – myös fyysisesti. Solidaarisuuden yhdessä kenialaisjärjestöjen kanssa kehittämä Muungano Gender Forum jalkautuukin kyliin, osallistujien kotien välittömään läheisyyteen. Keskustelufoorumi järjestetään ulkona aukiolla tai pellolla, ja se kokoaa yhteen alueen asukkaiden, päättäjien ja arvojohtajien lisäksi kulloinkin käsiteltävän aihepiirin asiantuntijoita.

”On tärkeää, että miehet ovat mukana.”

Foorumilla keskustellaan silpomisen lisäksi myös muusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvo-ongelmista kuten maanomistuksen epäkohdista ja julkisen tilan turvattomuudesta naisille. ”On todella tärkeää, että keskustelussa ovat mukana naisten lisäksi myös miehet”, toteaa Muunganon projektipäällikkö Mary Momanyi. ”Yhteisen keskustelun paikkoja ei liikaa ole tarjolla.”

Kuvassa istuu ulkona katoksen alla joukko kenialaisia ihmisiä, naisia ja miehiä
Muungano-foorumi kokoaa yhteen naisten oikeuksien ja väkivaltatyön asiantuntijoita sekä Kisiin ja Nyamiran alueiden asukkaita. Kuva: Solidaarisuuden arkisto

Muungano Gender Forum on menestystarina, joka tavoitti viime vuonna yli 20 000 ihmistä Kisiissä ja Nyamirassa. Menestys nojaa paitsi tilaisuuksien viemiseen ihmisten luokse, myös syvään kulttuurintuntemukseen. ”Tässä ammennetaan esimerkiksi afrikkalaisesta suullisesta tarinaperinteestä”, Momanyi kertoo. ”Viesti välitetään sellaisella tavalla, joka puhuttelee yleisöä.”

Viides avain: Ei kukaan yksin

Jotta pysyvä asennemuutos voi tapahtua, mukaan tarvitaan hengästyttävä määrä ammattilaisia ja rohkeita yksilöitä. Solidaarisuuden työssä mukana on paikallisia päättäjiä ja virkamiehiä, opettajia, sairaanhoitajia ja ”kyläterkkareita”, kyläpäälliköitä ja -neuvostoja, joiden parissa työtä aloitetaan parhaillaan.

Sen lisäksi, että mikään taho ei saa asennemuutosta aikaan yksin, ei muutos synny myöskään erillisissä siiloissa toimimalla. Solidaarisuuden työn tärkeä voima on eri tahojen ja toimijoiden, muutosta ajavien ihmisten yhteen tuomisessa.

”Nyt uskallan.”

Monella rintamalla etenevän muutoksen ytimen kiteyttää naisryhmän osallistuja Joy: ”Ennen saamaani koulutusta en olisi ollut tässä teidän edessänne, ottanut tätä tilaa ja puhunut teille. Nyt uskallan.”

Väkivaltatyön viisi avainta

Kenian Kisiissä väkivaltatyö lähtee liikkeelle naisten aseman ja omanarvontunnon parantamisesta. Haitallisille perinteille, kuten tyttöjen sukuelinten silpomiselle, tarjotaan vaihtoehtoja. Tärkeää on myös viedä väkivaltatyö osaksi merkityksellistä toimintaa sinne, missä ihmiset muutenkin tapaavat toisiaan.

Sinä voit auttaa.

Kirjoittaja