Tytöille on annettava kasvurauha

Solidaarisuus puhuu usein tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Suomalaisten on helppo tunnistaa se väkivallaksi ja kontrollin muodoksi. Sen sijaan meidän on joskus vaikeampi nähdä kriittisessä valossa tapoja, joilla tyttöjen kehoja kontrolloidaan Suomessa.

Jo hyvin nuorten lasten kehoja seksualisoidaan. Esimerkiksi pikkutytöille myydään kokovartalouimapukujen lisäksi kaksiosaisia bikinejä samalla kun pikkupojat vilistävät rannalla pelkissä uimahousuissa, vaikka heidän kehoissaan ei tuossa iässä ole juuri eroavaisuuksia. Kun tytön keho sitten alkaa saada naisellisia piirteitä, tyttö saa harvoin kasvaa naiseksi rauhassa. Kommentit eivät aina ole pahaa tarkoittavia, mutta lähes aina ne satuttavat ja vähintäänkin hämmentävät. Kuten silloin kun murrosiän ensimmäiset merkit ilmestyivät 13-vuotiaan kehooni ja vanhempi sukulaismies kommentoi asiaa kahvipöydässä kaikkien kuulleen: ”ovat ne sinunkin rintasi viimein alkaneet pilkottaa paidan alta”.

Tyttöjen seksualisointi tekee heistä varhain kypsyviä pikkunaisia, toteaa tasa-arvoasiantuntija Katariina Ainasoja. Kun tyttö mielletään henkisesti ja fyysisesti kypsäksi, sillä voidaan oikeuttaa seksuaalista ahdistelua ja jopa hyväksikäyttöä. THL:n tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan yläkoulun 8.-9. luokilla, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevista tytöistä puolet (!) oli kohdannut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kuluneen vuoden aikana joko koulussa, puhelimessa, internetissä tai julkisessa tilassa.

Sen sijaan että häiritsijät tai ahdistelijat joutuisivat muuttamaan käytöstään, tytöt ja naiset joutuvat kehittämään varotoimia, jotka rajoittavat heidän elämäänsä. Sosiaalisessa mediassa kiersi keväällä ’bingolappu’ jossa rastitettiin varotoimet, joihin on joskus joutunut turvautumaan ahdistelun ja väkivallan uhassa, kuten kävellessään yksin kadulla. Todella moni tyttö ja nainen on esimerkiksi pitänyt avaimia sormien välissä, feikannut puhelua, vaihtanut kadun puolta jos vastaan tulee joukko miehiä, piilottanut hiuksensa ja kasvonsa tai pelännyt perään huutelua tai viheltelyä.

Tyttöjen ja naisten kehoja kontrolloidaan myös kohtuuttomilla ulkonäkövaatimuksilla. Ulkonäköpaineet ovat kiristyneet sitä mukaa kun naisten asema työmarkkinoilla ja politiikassa on vahvistunut, Naomi Wolf argumentoi. Florence Given puolestaan kuvaa miten tytöt sisäistävät jo varhain, että on tärkeämpää olla halun kohde kuin tunnistaa ja täyttää omat tarpeensa.

Kulttuurin hypervisualisoituminen ja pornon valtavirtaistuminen ovat entisestään lisänneet naiskehojen esineellistämistä ja ulottaneet ulkonäköpaineet alapäähän asti. International Society of Aesthetic Plastic Surgery (ISAPS) tilastojen mukaan vuosina 2017–2020 häpyhuulten muotoiluleikkaukset olivat vuosittain nopeimmin lisääntyvien toimenpiteiden kärjessä, rintojen suurentamisen pysyessä yleisimpänä toimenpiteenä. Kun jo varhaisteini-ikäiset tytöt hakeutuvat kauneuskirurgiaan epävarmoina vulvansa ”normaaliudesta”—kuten mm. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa on uutisoitu—kaikkien hälytyskellojen pitäisi soida.

Tytöille pitää teroittaa nuoresta asti, että heidän kehonsa kuuluu vain heille, heidän vartalonsa tai ulkonäkönsä tarkoitus ei ole miellyttää muita, eikä heidän tarvitse olla kenenkään vuoksi kiva, siro tai nätti!

Lähteet:

• Florence Given: Women Don’t Owe You Pretty (suom. Olen upea, mutta en sinun mieliksesi)
• Naomi Wolf: Beauty Myth: How Images of Beauty Are Used Against Women (suom. Kauneuden myytti: kuinka mielikuvilla hallitaan naista)
• International Society of Aesthetic Plastic Surgery