Yhteystiedot
31.08.2021 Satu Suontaa

Silpomisen lopettamiseen tarvitaan koko kylä – ja vähän enemmän

Lukuaika 4 min.

Aikuisia ja lapsi takaa päin kuvattuna kävelemässä ulkona Somalimaassa.

Yhteisössä on voimaa, kun tehdään työtä tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Somalimaassa yhteisön asenteet ovat muuttuneet kielteisimmiksi silpomista kohtaan. Syynä ovat tehokkaat silpomisen vastaisen työn menetelmät, osoittaa tuore arviointi. Avainasemassa on tieto, joka saavuttaa koko yhteisön muutosagenttien avulla.

Somalimaassa ja Somaliassa lähes jokainen tyttö käy läpi sukuelinten silpomisen. Mutta nyt tilanne Somalimaassa on alkanut kääntymään kohti parempaa tietyissä yhteisöissä: yhä useampi vastustaa silpomisperinnettä. Miten tähän on päästy?

Yhteisöissä kytevän muutoshalun valjastaminen kannattaa, toteaa tuore väliarviointi, joka tarkasteli Solidaarisuuden Somalimaan hankkeessa mukana olevien paikallisten toimijoiden silpomisen vastaista toimintaa. Järjestöt, uskonnolliset sekä perinteiset johtajat, opiskelijat ja toimittajat ovat saaneet tietoa silpomisesta ja keinoja levittää sanaa. Yhteisön sitoutuminen ja omistajuus silpomisen vastaiselle työlle ovat olleet alusta asti hankkeen keskeisin osa ja siitä syystä asenteet ovat kääntymässä silpomista vastaan.

”Tunnemme vahvasti, että tämä [silpominen] on meidän ongelmamme. Meidän on puututtava siihen ensimmäisinä ja puhuttava siitä, mitä haittavaikutuksia silpomisella on tyttäriemme elämässä”, kuvaa toimintaan osallistunut nainen.

Fasilitaattori on paikallinen muutosagentti, joka kannustaa kylän naiset mukaan levittämään tietoa silpomisesta. Hän on monesti kylissä keskeinen ja arvostettu hahmo.

Oleellista on kanavoida halu muutokseen yhteiseksi toiminnaksi. Ja jakaa tietoa. Koko yhteisön kattavilla verkostoilla saavutettiin toimijoita aina äideistä poliittisiin päättäjiin ja mediaan. Nuoria tavoitettiin perustamalla opiskelijaryhmiä, joissa tarjottiin keinoja ja neuvoja puhua silpomisperinteestä.

Tärkeä onnistumisen elementti on ollut silpomista vastustavien itseluottamuksen vahvistaminen: et ole yksin, sinä tiedät ja osaat puhua, tämä ongelma koskettaa meitä kaikkia.

”Aluksi olin liian ujo edes avatakseni suutani keskusteluissa. Minua härnättiin osallistumisesta silpomisen vastaisiin keskusteluryhmiin”, kuvailee eräs nuori miesopiskelija, ”mutta löysin varmuuden, kun jaksoin osallistua ja opin taitoja, joilla puolustaa näkemystäni. Nyt olen puhunut aiheesta somessa, televisiossa ja radiossa.”

Miten muutosta kiihdytetään

Jokaisessa yhteisössä on avainhenkilöitä, joiden sanalla on painoarvoa ja joiden ääni kuuluu kauemmas. Somalimaassa erityisesti uskonnolliset johtajat vaikuttavat syvästi – hyvässä ja pahassa. Äärimmäisimmän, eli faraonisen silpomisen muodon vastustajaksi kääntyy yhä useampi uskonnollinen johtaja, mutta islamin tulkinta jättää tilaa: ”Pieni viilto klitorikseen riittää. Opetan tätä perjantaisin”, tiivistää eräs johtaja.

Matkaa nollatoleranssiin on. Siksi osana silpomisen vastaista työtä on oleellista puhua laajemmin naisten ja tyttöjen oikeuksista muun muassa kehon koskemattomuuteen.

”Silpominen on koko yhteisön ongelma ja meidän täytyy yhdessä ottaa vastuu tyttäriemme silpomisen lopettamisesta.”

Kylissä asuvat fasilitaattorit ovat silpomisen vastaisen tiedon ja asennemuutoksen avainhenkilöitä. Heidän tietonsa ja kykynsä puhua silpomisperinnettä vastaan on ollut tehokas tapa levittää sanaa. Fasilitaattorit kouluttavat ja sparraavat kyläkomiteota, jotka puolestaan levittävät sanaa yhä laajemmalle. Yksi tärkeä teema ovat ihmisoikeudet.

Fasilitaattorit ovat muutosagentteja, eräänlaisia muutoksen kiihdyttäjiä, jotka voivat innostaa kokonaisia kyliä levittämään silpomisen vastaista sanomaa laajemmalle.

”Kylässämme on yliopiston käynyt nainen, joka toimii fasilitaattorina. Hän kokoaa silpomista vastustavan kyläkomiteamme yhteen kolme kertaa viikossa ja kertoo silpomisen juurisyistä, haittavaikutuksista ja siitä, miten voimme yhdessä lopettaa perinteen. Komiteassa keskustellaan, miten voisimme saada silpomisen loppumaan omassa yhteisössämme ja lähikylissä”, kuvailee Go’da Weynin kylässä asuva somalimaalainen.

Kokonaisvaltainen lähestyminen takaa tulokset

Arvioinnin mukaan Solidaarisuuden ja sen kumppaneiden valitsema lähestymistapa on tehokas ja tuottaa tulosta. Laaja-alainen yhteisön ja yhteiskunnan herättäminen mukaan keskusteluun silpomisesta ja naisten sekä tyttöjen oikeuksista on alkanut vaikuttaa asenteisiin.

Haasteena tammikuussa 2020 alkaneen hankkeen ensimmäisinä vuosina on ollut koronapandemia, joka on arvioiden mukaan lisännyt tyttöjen sukuelinten silpomista ja vaikeuttanut koulutusten järjestämistä ja tiedon levittämistä. Siitäkin huolimatta tulokset ovat lupaavia.

Silpomisen vastaisen sanoman levittämisessä on käytetty uusia terveysturvallisia menetelmiä koronapandemian keskellä.

Keskeinen kysymys on polku silpomisen nollatoleranssiin. Lievempi silpomisen sunna-muoto yleistyy samalla kun faraoninen muoto väistyy, mutta tyttöjen kehon koskemattomuutta se ei turvaa.

Äärimmäisimmän silpomisen muodon väheneminen suojaa tyttöjä ja naisia useilta vakavimmilta, kuolettavilta terveydellisiltä haittavaikutuksilta. On kuitenkin oleellista jatkaa työtä, kunnes naisten ja tyttöjen kehot ovat kokonaisuutena turvassa.

Solidaarisuus johtaa hanketta UN Trust Fundin tukemana Somalimaassa vuosina 2020-2022. Paikalliset kumppanijärjestöt NAFIS Network ja Candlelight vastaavat käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta yhteisölähtöisesti. Väliarviointi tehtiin laadullisin menetelmin haastattelemalla hankkeessa koulutettuja muutosagentteja, heidän tavoittamiaan vanhempia, hanketyöntekijöitä ja keskeisten sidosryhmien edustajia.

 

Tutustu Solidaarisuuden hankkeiden riippumattomaan arvioon (pdf) >>

 

Kirjoittaja