Lukuaika 6 min
Päällikkö, kylänvanhin, pappi, pomo, opettaja, lääkäri, bisnesmies, isä, isoisä, serkku, aviomies, poika, ystävä, veli… Gusii-yhteisön miehellä on Solidaarisuuden työalueella Kenian Kisiissä monta roolia ja kaikkiin näihin rooleihin kätkeytyy valta-asetelmia. Samaan aikaan naisen rooli on edelleen huomattavasti kapeampi ja esimerkiksi ammattien valikoima paljon suppeampi. Sukupuolinormit ja patriarkaaliset asenteet vahvistavat epätasa-arvoa.
Solidaarisuuden työ tähtää kaikkien sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi äärimmäinen väkivallan muoto. Miesten sitoutuminen sukupuolittuneen väkivallan vastaiseen työhön ja tasa-arvokamppailuun on olennaista tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Kenialainen sukupuolen- ja kehitystutkimuksen asiantuntija, Solidaarisuuden työntekijä Bella Masanya tuo esille miesten moninaiset roolit ja niiden mahdollisuudet. Aika on otollinen muutokselle; miehet ovat osoittaneet halua olla mukana tasa-arvotyössä.
”Me haluamme miehetmukaan tälle matkallekanssamme.” – Bella Masanya
Patriarkaalisessa yhteiskunnassa eläminen voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että naiset pysyvät kotona mahdollisten lasten kanssa, kun taas miehet käyvät töissä ja muissa menoissa. Kisiiläiskodeissa Gusii-yhteisön naiset hoitavat Masanyan mukaan kotityöt: lastenhoidon, ruuanlaiton, siivoamisen, veden haun, omien ja miehensä vaatteiden silityksen ja niin edelleen. Miehet käyvät töissä ja hallinnoivat perheen varoja: heillä on taloudellinen valta. ”Tiedämme, että naiset ovat sorrettuja yhteiskunnassa”, toteaa Masanya. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että myös miesten rooli perustuu traditioihin, ja kapeat sukupuoliroolit määrittävät kaikkien elämää sukupuolesta riippumatta.
Masanyan mukaan on tilanteita, joissa naisen täytyy pyytää mieheltään lupaa hakeutua työmarkkinoille, tai jopa vierailla sukulaistensa luona. Mies voi hallita naisen elämänpiiriä. ”Tästä seuraa, että tietoa ajankohtaisista asioista, naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai vaikkapa raskauden ehkäisystä on vaikeaa saada, kun kotoa ei pääse poistumaan”, Masanya selittää. Kontrollointi ylläpitää naisten alisteista asemaa ja vaikeuttaa itsensä kehittämistä taloudellisesti ja sosiaalisesti.
Aiemmin avioliitto on saattanut olla naisen ainoa mahdollisuus taloudelliseen turvaan. Tyttöjen sukuelinten silpomista on perinteisesti pidetty avioliiton takaajana, ja siten naisen heikko asema on mahdollistanut väkivaltaisen tavan ylläpitämisen.
Silpomisen juurisyyt vievät meidät takaisin haitallisiin sukupuolinormeihin, joilla pyritään valvomaan naisten kehollista itsemääräämisoikeutta. Eräs sukupuolittuneen väkivallan toinen muoto – parisuhdeväkivalta – on yleistä kaikkialla. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan parisuhdeväkivallan uhreista 77 prosenttia on naisia ja tekijöistä 78 prosenttia miehiä. Koska suurin osa väkivallan tekijöistä on miehiä, moni mies kokee, että miehiä pidetään yleisesti ottaen syyllisinä väkivaltaan. Siksi Solidaarisuus yrittää tuoda heidät mukaan väkivallan vastaiseen työhön ja muuttaa keskustelua tekijöistä liittolaisuuden suuntaan. 18–49-vuotiaista kenialaisnaisista 45 prosenttia on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa elämänsä aikana. Ylivoimaisesti suurin osa väkivallan tekijöistä on naisten läheisiä – aviomiehiä, läheisiä sukulaisia tai muita uhrille entuudestaan tuttuja henkilöitä.
Bella Masanya uskoo, että muutoksen tiellä on tiedon ja koulutuksen puute. Epätasa-arvoisten sukupuoliroolien ja taloudellisen aseman myötä miehille keskittyy myös poliittinen ja kulttuurinen ylivalta yhteisöissä. Masanyan mukaan miehillä on kriittinen rooli päätöksentekijöinä. Niin globaalisti kuin Kisiissäkin miesten uskotaan olevan luonnostaan parempia johtajia kuin naisten. Suurimpana esteenä Masanya pitää päälliköiden ja muiden vastuunkantajien, kuten oikeuslaitoksen, liian vähäistä tietämystä. Hänen mukaansa myös vaaleilla valittujen johtajien, joista suurin osa on miehiä, tulisi ottaa selvästi kielteinen kanta sukupuolittuneeseen väkivaltaan.
Mitä voimme tehdä vahvistaaksemme miesten aktiivista roolia väkivallan ja epätasa-arvon vastustajina? Yhdeksi suureksi ongelmaksi on muodostunut silpomisen medikalisointi, jonka avulla silpomista yritetään oikeuttaa. Medikalisoinnilla tarkoitetaan sitä, että sukuelinten silpomisen tekee terveydenhuollon ammattilainen.
Masanya kertoo esimerkin tapauksesta, jossa Solidaarisuus kutsui keskusteluryhmään mukaan silpomista pitkään harjoittaneen mieslääkärin. Lääkäriä ei syyllistetty, vaan hänelle annettiin tilaisuus puhua. Saatuaan tietoa silpomisen terveyshaitoista hän muutti suhtautumistaan silpomiseen ja lopetti sen harjoittamisen kokonaan. Sittemmin sama lääkäri on kiertänyt paneelikeskusteluissa puhumassa lukuisille terveyden ammattilaiselle silpomista vastaan. Näin arvostetusta mieslääkäristä tuli merkittävä roolimalli ja silpomisen vastainen taistelija
”Siinä missä voimaannutamme naisia, meidän pitää tehdä samoin miehille, unohtamatta poikalapsia”, Masanya sanoo. Hänen mukaansa negatiiviset miehuuden mallit saattavat juontaa juurensa jo varhaislapsuudesta. Siksi Keniassa käynnissä on hanke, jossa valmennetaan poikia kohti tasa-arvoista aikuisuutta ja mieheyttä. ”Pyrimme vaikuttamaan siihen, kuinka pojat suhtautuvat siskoihinsa, luokkatovereihinsa ja äiteihinsä”, Masanya selittää viitaten siihen, että miesten tulee nähdä naiset tasavertaisinaan.
Miesten toteuttamat foorumit luovat miehille mahdollisuuksia puhua toisilleen luottamuksellisesti turvallisessa tilassa ja keskustella siitä, mikä saattaa estää heitä tulemasta liittolaisiksi ja väkivallan vastaisen liikkeen jäseniksi. ”Haluamme välittää viestiä, että voit käyttää valtaasi ja olla yhteiskunnan hyvällä puolella”, Masanya kertoo.
Silpomiselle täytyy sanoa aktiivisesti ei”, Masanya painottaa. ”Käytännöt ja säännöt ovat olemassa, mutta se mitä Kisiissä asuva gusii-yhteisö todella tarvitsee, on niiden noudattamista.”
Miesten on tultava liittolaisiksi ja heidät on myös nähtävä sellaisina. Tästä positiosta miehet voivat toimia aktiivisina tekijöinä ja myös tyttöjen ja naisten suojelijoina. Avointa keskustelukulttuuria ylläpitämällä voimme päästä lähemmäs syitä, joiden takia jotkut ovat väärinkäyttäneet valtaansa. Masanya toteaa: ”Loppupeleissä haluamme nostaa naisia. Me haluamme miehet mukaan tälle matkalle kanssamme. Siksi yritämme tuoda miehet lähemmäs ja muuttaa kertomusta syytetystä liittolaiseksi.” Veljiksi, jotka ovat kaikkien puolella.
Viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori
tuulia.perttula@solidaarisuus.fi
04.10.2024
30.07.2024 Heidi Suotsalo
02.07.2024