Kuukautishäpeän vastustajat

Kuukautishäpeä vaikeuttaa kuukautisten kanssa elävien ihmisten arkea niin globaalissa etelässä kuin pohjoisessa. Pahimmillaan häpeä voi johtaa siihen, että vakavatkin terveysongelmat jäävät vaille hoitoa.

Zuhur Abdi Jama istahtaa etälinjoille Buraossa, Somalimaassa. Hän on Solidaarisuudessa työskentelevä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn pitkän linjan asiantuntija, jolla on tutkinnot niin projektihallinnasta kuin oikeustieteestäkin. Tänään tarkoitus on kuitenkin jutella kuukautishäpeästä – ilmiöstä, joka yhdistää globaalia etelää ja pohjoista.

Abdi Jama kertoo, että Somalimaassa kuukautisiin suhtaudutaan häpeillen. Kuukautiset ovat tabu. ”Naiset voivat puhua niistä korkeintaan hyvin läheisen ystävän kanssa”, hän toteaa. ”Moni ei puhu asiasta edes puolisonsa kanssa.”

Ero kaupungin ja maaseudun välillä on iso: kaupungissa kertakäyttöisiä kuukautissiteitä löytyy kaupoista, mutta maaseudulla suojat tehdään itse esimerkiksi vanhoista vaatteista. Kaupunkilaisnaisetkin salailevat kuukautissuojien ostamista. ”Naiset sujauttavat sidepaketin piiloon hyvin nopeasti, jo kaupan hyllyjen välissä.”

Abdi Jaman mukaan kehitys on ollut asiassa nopeaa: vielä 2000-luvun alussa kaupungeissakaan ei ollut kuukautissuojia ostettavana. Edelleen ostettavat suojat ovat valtaosalle somalimaalaisnaisista liian kalliita. ”Hyvin suurella osalla naisista ei ole mahdollisuutta hankkia itselleen kuukautisia varten tehtyjä suojia.”

Kuukautishäpeän monet sävyt

Suomen näkökulman tuo keskusteluun kätilö, seksuaalineuvoja Rosa Wave. Hän työskentelee HUS:n naistentautien poliklinikalla Helsingissä, ja on hoitanut työssään esimerkiksi kuukautisongelmia, yhdyntäkipuja ja naisten sukuelinten silpomistoimenpiteen avausleikkauksia.

”Kuukautiset ovat niin normaali osa meidän kehoa kuin olla ja voi”, Wave toteaa. ”On surullista, että ihmiset kokevat näin normaalista asiasta häpeää.”

Suomessa kuukautishäpeä korostuu tuoreen selvityksen mukaan erityisesti nuorilla. Wave näkee häpeän kitkemisessä tärkeänä terveydenhuollon ammattilaisten vastuun nostaa kuukautisia keskusteluun ja normalisoida aihetta. ”Nämä ovat normaaleja asioita, joista tulisi puhua neutraaliin sävyyn.”

Waven lääke kuukautishäpeään on myös myönteisten kokemusten jakaminen seksuaaliterveyden aiheista. ”Kuukautishäpeästä kärsiville haluan sanoa, että joku muukin on kokenut todennäköisesti sen saman kuin sinä. Jonkun muunkin housut ovat sotkeutuneet kesken palaverin. Nämä ovat ihan tavallisia asioita.”

Tiedonpuute lisää häpeää – ja pelkoa

Wave nostaa esille tietoon keskittyvän, myönteisen ja kaikille sukupuolille yhteisen seksuaalikasvatuksen merkityksen. Seksuaalikasvatuksen tulisi sisältää riittävästi oikeaa tietoa. ”Tällä tiedolla ihminen pystyy suojelemaan itseään ja pitämään itsestään parempaa huolta.” Waven mukaan vaikeneminen ja pelottelu lisäävät tiedon etsimistä vääristä paikoista – tällöin ihminen päätyy helposti sellaisen tiedon äärelle, joka yksinkertaisesti ei ole totta.

”Seksuaalikasvatus ei opeta ketään harrastamaan seksiä”, Wave toteaa napakasti. ”Kyse on kunnioituksesta omaa kehoa ja omia rajoja kohtaan. Laadukasta ja riittävää seksuaalikasvatusta saanut ihminen pystyy suojelemaan itseään sillä tiedolla.”

Somalimaan kouluissa seksuaalikasvatusta ei ole tarjolla. ”Tyypillinen tiedonlähde kuukautisista on isosisko”, Abdi Jama kertoo. Äidit eivät yleensä kerro tyttärilleen kuukautisista, vaan monet tytöt säikähtävät kovasti, kun saavat ensimmäiset kuukautisensa. Tabun vuoksi he eivät ole nähneet mitään kuukautisiin liittyvää ympärillään, sillä heidän äitinsä ja muut läheisensä piilottelevat omia kuukautisiaan.

”Häpeän lisäksi suoranainen pelko voi estää heitä menemästä kouluun: pelko vakavasta sairastumisesta, kuolemasta tai yksinkertaisesti epätietoisuus siitä, milloin seuraavat kuukautiset tulevat.”

Muutos on kuitenkin tulossa – koulutettujen äitien muodossa. ”He tarjoavat tyttärilleen tietoa kuukautisista ja kehon toiminnasta.”

Silpominen vaikuttaa kuukautisiin

Sukuelinten silpomisella on kauaskantoisia vaikutuksia naisen elämään, ja myös kuukautisiin. Voimakkaat kuukautiskivut ovat yleisiä, samoin kuukautisveren pakkautuminen.

Abdi Jama kertoo, että ennen naimisiinmenoa somalimaalaisnaiset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa: heidän on tabun vuoksi vaikea saada seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää hoitoa. Silpominen lisää gynekologisten tulehdusten riskiä, mutta usein nuorten naisten tulehdukset jäävät hoitamatta. Hoitamattomilla tulehduksilla puolestaan voi olla kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi hedelmällisyyteen.

”Naimisiinmenon jälkeen naisten on helpompi käydä lääkärin ja kätilön vastaanotolla”, Abdi Jama toteaa. ”Silloin seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ovat hyväksytympiä, liittyväthän ne perheen perustamiseen.”

Myös kätilö Rosa Wave on työssään kohdannut naisia, joille silpominen on aiheuttanut ongelmia kuukautisten kanssa. Voimakkaat kuukautiskivut ovat tyypillinen syy hakeutua vastaanotolle. ”Kipeitä kuukautisia voidaan helpottaa esimerkiksi silpomisen avausleikkauksella sekä erilaisilla lääkkeillä”, Wave kertoo.

”Erityisen tärkeä asia on myös tiedon lisääminen: monelle on lohdullista saada tietoa jo ensinnäkin siitä, että ihmistä voidaan näissä asioissa auttaa.” Wave toivookin, että tieto avun mahdollisuuksista leviäisi mahdollisimman laajalle.

”On tärkeää, että ihmiset hakeutuisivat hoidon piiriin.”

Kestositeitä Somalimaassa

Solidaarisuus on aloittamassa kestositeiden tuotantoa Buraon alueella. ”Tämä on tärkeä avaus niin kuukautishygienian kuin kuukautistabun murtamisen näkökulmasta”, työn suunnittelusta vastaava Abdi Jama kertoo.

Kestosidetuotanto pyrkii vastaamaan suureen haasteeseen: nykyisellään kuukautistabu ja siitä kumpuava kuukautissuojien puute rajoittaa naisten elämää ja mahdollisuuksia, siinä missä toimivat kuukautissuojat ovat keskeinen osa toimivaa arkea. ”Ennakoin, että haasteena tulee olemaan tuotteiden markkinointi”, Abdi Jama toteaa. ”Kuinka naiset pystyvät kertomaan tuotteiden olemassaolosta tiukan tabun alaisuudessa?”

Ompelijoiksi kouluttautuneita naisia koulutetaan myös laajemmin lisääntymisterveysasioissa. ”Samalla, kun naiset markkinoivat kestositeitä ja ohjeistavat niiden käytöstä, he kertovat myös terveydestä.”

”On todella kiinnostavaa nähdä, millaisen vastaanoton tuotteet saavat”, Abdi Jama jatkaa. ”Niille on Buraossa valtava tarve.”

28.5. vietetään maailman kuukautispäivää