13.02.2024

Esittelyssä: Ahmed Bile

Ahmed Bile seinää vasten

Solidaarisuus aloitti työnsä Etiopiassa viime vuonna, ja samalla saimme viisi uutta kollegaa. Tänään esittelyssä heistä yksi, Ahmed Bile

Moikka Ahmed! Kerro lukijoille vähän itsestäsi. 

Olen Ahmed Bile, elokuussa Solidaarisuuden Etiopian toimeentulotyön koordinaattorina aloittanut järjestöammattilainen. Olen kotoisin Jigjigasta, Etiopian Somalialueen pääkaupungista, jonne myös Solidaarisuuden työ keskittyy. 

Opiskelin aikanaan Dillan yliopistossa maanviljelystaloustiedettä, ja sen jälkeen olen tehnyt liki kymmenen vuotta hommia Somalialueen toimeentulon ja ruokatuotannon edistämiseksi järjestösektorilla. Ennen Solidaarisuutta työskentelin vastaavissa tehtävissä CARE:ssa, Pelastakaa Lapsilla ja SOS-Lapsikylällä. 

Eli toimeentulon kanssa on tullut tehtyä pidempään hommia! Voisitko hieman kertoa Somalialueen toimeentulosektorista ja sen mahdollisuuksista? 

Somalialuehan on Etiopian toiseksi suurin osavaltio ja sen maa-ala on yllättävän hedelmällistä, mutta todella alihyödynnettyä. Tähän on syynä esimerkiksi aikaisempi heikko turvallisuustilanne, mutta nyt tilanne näyttää valoisammalta. 

Somalialueella suurin osa (n. 70 %) alkutuotannon parissa työskentelevistä ihmisistä saa elantonsa pääasiassa paimentolaisuudesta. Loput 30 % tulevat maanviljelyksestä, mutta tämä on se ala, jolla kasvua voi tulla – ja jonka kasvu voi tukea myös paimentolaisten elämänmuotoja.  

Ruokatuotannon monipuolistamisella olisikin iso vaikutus: sen myötä alueen asukkaiden ruokavalio paranisi, monipuolistaminen parantaisi resilienssiä ja ruokaturvaa vaikeina aikoina sekä mahdollistaisi myös paimentolaissektorin kasvun. Yksi sen haasteista on esimerkiksi rehun riittävyys kuivina aikoina. 

Ahmed Bile ja Selamawit Girma
Ahmed ja Etiopian toimistomme talous- ja hallintokoordinaattori Selamawit Girma. Kuva: Nafkot Gebeyehu.

Mainitsit jo haasteista turvallisuuden ja kuivuuden nopeasti, mutta mitä muita haasteita alueella on? 

Turvallisuus ja kuivuus ovat olleet isoja haasteita. Yksi on ilmastonmuutos, jonka myötä sadekausien ennakoitavuus on heikentynyt ja tämä saattaa aiheuttaa satojen menetyksiä. 

Myöskään vesilähteitä ei ole aina tarpeeksi: parhaat sellaiset sijaitsevat usein maan alla lähteissä. Mutta niiden valjastamiseen tarvitaan usein energiaa ja rahaa, joita on usein rajoitetusti. 

Oletan myös, että varastointi on yksi ongelma – muistan kuulleeni, että Keniassa jopa kolmannes sadosta pilaantuu pelloille. Onko tilanne sama Etiopiassa? 

Kyllä, valitettavasti. Minulla ei ole antaa nyt lukuja, mutta ongelma on sama: hyvinä satokausina tuoreet vihannekset tai hedelmät eivät välttämättä ehdi myyntiin ennen pilaantumistaan eikä viljelijöillä usein ole mahdollisuuksia tehokkaaseen säilöntään tai varastointiin. 

Säilöntä tai varastointi auttaisivat myös potentiaalisesti parantamaan tuotteiden arvoketjuja: säilykkeet tai muut vihanneksista ja hedelmistä valmistettavat tuotteet lisäisivät jalostusastetta ja samalla todennäköisesti tuloja. Puhumattakaan ruokaturvasta. 

Tämä on ongelma myös karjankasvatuksen näkökulmasta: varastointi auttaisi myös rehun kanssa kuivien kausien yli. 

Jes, tämä kuvio alkaa piirtymään. Mutta entäs naisten rooli tässä asetelmassa? Mehän olemme lopulta naisten oikeuksien organisaatio, vaikka toki tavoitteena on koko yhteisön toimeentulon ja mahdollisuuksien parantaminen. 

Perinteisesti miehet ovat tosiaan dominoineet alaa ja yhteiskuntaa, mutta naiset ovat toisaalta ottaneet omaa jalansijaansa toimeentulon puolella. Naisten rooli on perinteisesti nojannut enemmän kodin pyörittämiseen ja pienempiin kotien viereisten palstojen viljelyyn, mutta monet naiset ovat jo rikkoneet tuon lasikaton ja toivottavasti yhä useampi seuraa perässä. 

Yksi suurimmista haasteista on kuitenkin mahdollisuus investointeihin: yleensä lainojen takauksina toimii perheiden tilat ja maat, mutta ne ovat käytännössä aina miesten omistuksissa. Naisten on vaikea saada lainaa investointeihin, mutta tässä juuri kaltaisillamme organisaatioilla on rooli. 

Jigjigan katukuvaa
Katukuvaa Jigjigasta, Etiopian somalialueen pääkaupungista. Kuva: Nafkot Gebeyahu

Mikä merkitys tällä kaikella on Somalialueelle? 

Me olemme käyneet läpi monta vaikeaa vuotta, mutta nyt tuntuu, että parempaa voisi olla edessä. Raha on yhä tiukassa, monet elävät köyhyydessä, mutta ainakin turvallisuustilanne on nyt parempi – ja se on yleensä vahva perusta paremmalle. 

Parempi toimeentulo ja naisten rooli tarkoittaa, että ihmisten ruokaturva paranee; se tarkoittaa, että lapset saavat monipuolisempaa ruokavaliota ja pystyvät suoriutumaan koulussa; se tarkoittaa enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia kaikille. Ja toivottavasti se tarkoittaa rauhaa. 

Toivottavasti juuri näin. Mikä taas saa sinut henkilökohtaisesti heräämään joka aamu näihin hommiin? 

Ajatus siitä, että voin olla rakentamassa tuota muutosta, jossa naiset nauttivat oikeuksistaan ja meillä kaikilla menee paremmin. 

Kiitos. 

Kiitos. 

Auta lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen.