03.03.2021

Äiti säästi tyttärensä silpomiselta – perheväkivaltakaan ei saanut taipumaan

Lukuaika 4 min.

Luokkahuone sisältä

Äiti ei suostunut alistumaan miehensä tahtoon silpoa perheen tyttäret. Pahoinpitelyn jälkeen hän otti lapset ja lähti. Nyt hän jakaa kolme asiaa, jotka hänen mielestään ehkäisisivät silpomista.

Eunice Atancha on vahva nainen, joka vastustaa kiivaasti tyttöjen sukuelinten silpomista.

Hänet silvottiin hänen ollessaan vain kymmenvuotias. Kokemus oli traumatisoiva.

”Meidät laitettiin jonoon. Meitä oli 25. Olimme ulkona, pellolla. Siellä oli vanha nainen, joka teki silpomisen. Meidät leikattiin yksitellen. Itkeä ei saanut. Se nainen käytti samaa veistä kaikille tytöille.”

Kisii-tyttöjä

Kisiiläistyttöjä. Kuva: Ulla Sarén

Äiti ei suostunut jatkamaan silpomisperinnettä

Vuosia myöhemmin Atanchasta tuli viiden tyttären ja yhden pojan äiti.

Mies oli ehdoton, että tytöt silvottaisiin, mutta päättäväinen Atancha ei halunnut heille samaa kohtaloa kuin itselleen.

Atancha on itse kokenut silpomisen seuraukset kouriintuntuvasti. Seksi on aina ollut hyvin kivuliasta, minkä takia mies ei pysynyt uskollisena vaan etsi itselleen silpomatonta seuraa. Myös itse silpominen on jäänyt hänelle raskaana mieleen.

”Fyysisen kivun ja kidutuksen lisäksi silpominen on myös psykologista kidutusta. Kyllä, se on psykologista kidutusta!”

Erimielisyys omien tyttärien kohtalosta yltyi perheväkivallaksi.

”Minut hakattiin ihan perinpohjaisesti. Olin sairaalassa viikon.”

Eunice Atancha

Atancha kieltäytyi silpomasta omia tyttäriään. Hän on kärsinyt itse silpomisen haitoista koko elämänsä ajan. Kuva: Ulla Sarén

Atancha ei edelleenkään kykene nostamaan mitään raskasta pahoinpitelyn aiheuttaman selkävamman takia.

Miehen väkivaltainen reaktio oli viimeinen pisara. Hän otti tyttäret ja lähti.

Yhtäkään ei silvottu.

”Kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.”

Miehen jättäminen ja yksinhuoltajaksi ryhtyminen oli rohkea teko, sillä kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.

Vaikea päätös kannatti

Nyt tyttäristä kolme on valmistunut yliopistosta, he ovat naimissa ja Atanchalla on jo kaksi lapsenlastakin.

”Olen menestyksekäs nainen!” hän nauraa ylpeänä.

Seitsemän vuoden jälkeen mies otti yhteyttä ja pyysi Atanchalta anteeksi. Hän kertoi, ettei aikaisemmin ollut tiennyt silpomisen vaaroista lainkaan.

Nykyään Atancha toteuttaa intohimoaan ja kampanjoi Manga Heart -järjestön kanssa silpomista vastaan, jakaen tietoa silpomisen seurauksista muillekin.

”Olen koulutuksissa tavannut jo satoja, jopa tuhansia ihmisiä. Ja olen valmis tapaamaan vielä useampia!”

”Asuin aluksi vuokralla. Ostin palan maata, rakensin pienen talon ja muutin sinne tyttöjeni kanssa”, muistelee Atancha (oik.) uuden elämänsä alkua jätettyään väkivaltaisen puolisonsa. Kuva: Ulla Sarén

Atanchan kolmen pointin lista tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi:

  • Tietoisuus. ”Ihmisten pitää olla tietoisia silpomisen seurauksista. Lisätään tietoa.
  • Turvakoti tai -leiri. ”Pitää olla paikka, jonne silpomattomat tytöt voisivat mennä, kun silpomisriitit alkavat kylissä.”
  • Hoitohenkilökunnan koulutus. ”Ennen paikalliset naiset suorittivat silpomisen, mutta nyt sen tekevät lääkärit ja hoitajat, jotka ovat kyllä tietoisia silpomisen seurauksista. He toimivat lainvastaisesti. Heidän tulisi lopettaa sellaisten palveluiden tarjoaminen, myös yksityisesti.”

Pääkuva: Meeri Koutaniemi

(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2017)

Auta lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen.