Tiedote: Silpominen vähenee, mutta ei riittävän nopeasti – jopa 23 miljoonaa tyttöä vaarassa vuoteen 2030 mennessä

Solidaarisuuden ja Ihmisoikeusliiton tiedote 6.2.2026

Perjantaina 6. helmikuuta vietetään tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää. Silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka koskettaa maailmanlaajuisesti yli 230 miljoonaa naista ja tyttöä. Suomessa elää arviolta 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista. Vaikka perinne on monissa maissa hiipumassa, muutos etenee liian hitaasti ja myös seuraavan sukupolven tyttöjen oikeudet ovat vaarassa.

Tyttöjen sukuelinten silpomisella tarkoitetaan kaikkia ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä, joilla tyttöjen sukuelimiä vahingoitetaan. Silpomista harjoitetaan yhä 31 maassa eri puolilla maailmaa, ja toimenpiteet kohdistuvat usein hyvin nuoriin lapsiin. Näiden maiden lisäksi 63 maassa on raportoitu suoritettuja silpomistoimenpiteitä.

Silpomisen vastainen työ on tuottanut tulosta: yhä useammissa yhteisöissä haitallisesta perinteestä luovutaan ja asenteet ovat muuttumassa. Väestönkasvu kuitenkin hidastaa kehitystä. YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA arvioi, että mikäli silpomisen vastaisia toimia ei merkittävästi tehosteta, jopa 23 miljoonaa tyttöä joutuu kokemaan silpomisen vuoteen 2030 mennessä.

Silpomisen medikalisoituminen – eli silpomistoimenpiteiden siirtyminen terveydenhuollon ammattilaisten käsiin – on ajankohtainen ja kasvava ilmiö.

“Sairaanhoitajien tai lääkäreiden mukanaolo voi luoda kuvan turvallisuudesta, mutta silpominen ei ole vaaratonta missään olosuhteissa. Kyse on aina ihmisoikeusloukkauksesta”, sanoo Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö ja silpomisilmiön asiantuntija Maria Santavuo. 

Tilanne Suomessa 

Suomessa elää THL:n mukaan noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista ja satoja, jopa tuhansia, tyttöjä on silpomisriskissä. Viime vuonna lainsäädäntö vahvistui.

”Selkeä laki auttaa silpomisen vastaisessa työssä. On hyvä, että kaikki tyttöjen sukuelinten silpomisen muodot on nyt yksiselitteisesti määritelty rikokseksi”, sanoo Ihmisoikeusliiton sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome.

Pelkkä laki ei kuitenkaan riitä. Ongelmana on muun muassa se, että Suomen viranomaiset eivät tunnista ilmiötä ja ota sitä puheeksi. Ammattilaisilla on velvollisuus ottaa tyttöjen sukuelinten silpominen puheeksi asiakkaiden kanssa.

”Saamme usein kuulla, ettei silpomisesta ole kysytty missään vaiheessa esimerkiksi neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa”, sanoo Solomie Teshome.

Suomessakin asenteet ovat muuttumassa, mutta ilman ennaltaehkäisevää silpomisen vastaista työtä monet tytöt ovat yhä vaarassa.