Turvaleireillä opitaan oikeuksista leikin ja laulun kautta

”Meidän oikeutemme”, laulaa tyttökuoro turvaleirin päätösjuhlassa. Vuorotellen he luettelevat, mitä oikeuksiin kuuluu: oikeus oppimiseen, turvaan, ruokaan, leikkiin. Yleisössä on lasten vanhempia, jotka taputtavat esityksen päätteeksi. 

Elokuun turvaleireille osallistui Keniassa Kisiissä noin 200 tyttöä. He ovat silpomisen riski-iässä, 7–11-vuotiaita. 

”Silpominen on meillä yhä iso ongelma”, kertoo leirejä fasilitoiva seksuaaliterveyteen erikoistunut hoitaja Linet Mokaya. 

Vaikka silpominen on Keniassa laitonta, Kisiissä jopa 68 prosenttia tytöistä käy läpi silpomisen. Toimenpidettä tehdään eniten loma-aikoina, ja siksi leirit ajoittuvat koulujen lomille. Loma-aikana toimenpide ja toipuminen voidaan tehdä salassa niin, ettei opettajat huomaa lapsen poissaoloa koulusta.

Leiripäivät koostuvat leikeistä, peleistä ja oppitunneista, joilla tytöt oppivat oikeuksistaan, silpomisen haitoista ja seksuaaliterveydestä. 

”Pää, olkapää, polvet, varpaat”, laulavat lapset monelle tuttua kappaletta ja tanssivat sen tahtiin. ”Nämä ovat minun kehoni yksityiset alueet”, jatkuu laulu – lukijalle ehkä yllättävällä tyylillä. ”Kukaan ei saa koskea niihin.” 

Laulu ja tanssi ovat yksi väline opettaa tytöille, ettei kukaan saa koskea heihin ilman lupaa. Ei silpomisen tähden, eikä muulloinkaan. Vastuuta oman kehon suojelemisesta ei voida kuitenkaan laittaa yksin lasten harteille. 

”Lapset eivät tee itse päätöksiä silpomisesta, vaan niistä vastaavat vanhemmat. Siksi osallistamme vanhempia leireillä”, Mokaya kertoo. Hän opettaa leiriläisten vanhempia silpomisen haitoista. 

Vanhemmat osallistuvat myös leirin loppujuhlaan, jossa he lupaavat julkisesti säästää tyttärensä silpomiselta. Juhlan tarkoitus on korvata perinteinen silpomisen jälkeinen siirtymäjuhla. 

”Juhla on tärkeä osa kisiiläistä kulttuuria. Vahvistamme kulttuurin hyviä puolia, jotta voimme luopua sen huonoista puolista”, Mokaya kertoo. 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2024.