Joka minuutti kuuden tytön sukuelimet silvotaan. Keniassa silpominen on laissa kiellettyä, mutta perinne elää yhä vahvana kisii-yhteisössä. Miksi silpomisperinnettä yhä harjoitetaan? Kerromme tässä viisi silpomisen riskitekijää ja miten voimme vaikuttaa näihin tekijöihin.
Tyttöä ympäröivien ihmisten mielipide vaikuttaa tytön riskiin joutua silvotuksi. Erityisesti isoäidit ja äidit ylläpitävät silpomisperinnettä, koska he uskovat silpomisen takaavan tyttärilleen hyvän avioliiton ja paremman tulevaisuuden. Yhteisön paine on valtava. Isoäitien tiedetään jopa vieneen lapsenlapsiaan silvottavaksi äideiltä salaa.
Simeon on viiden lapsen isä ja yhdeksän lapsenlapsen isoisä. Kun hänen tyttärensä olivat pieniä, hän vastusti heidän silpomistaan. Yhteisön paine sai kuitenkin hänen päänsä kääntymään ja kaksi hänen vanhinta tytärtään vietiin leikattavaksi.
”Vastustin jo ensimmäisen tyttäreni silpomista. Ihmiset nauroivat minulle. Niinpä hänet leikattiin hänen ollessaan 13-vuotias. Toisen tyttäreni vein silvottavaksi hänen ollessaan 11-vuotias, jottemme olisi olleet yhteisön naurunaiheena”, Simeon kertoo.
Nuorimman tyttären kohdalla Simeon kuitenkin onnistui pitämään päänsä, eikä häntä silvottu. Nyt hän tekee aktiivisesti silpomisen vastaista työtä.
Simeonin kaltaiset vanhemmat tarvitsevat tukea suojellakseen tyttäriään haitalliselta perinteeltä. Tuellasi tehdään työtä yhdessä paikallisten vaikuttajien, kuten kylänvanhimpien kanssa, koska heidän mielipiteillään on merkittävä vaikutus yhteisön jäseniin.
Silpomisen uskotaan takaavan tytöille hyvän avioliiton ja paremman tulevaisuuden. Silpomattoman naisen ajatellaan olevan moraaliton. Perinteeseen liittyy myös paljon uskomuksia, joilla esimerkiksi silpomisesta aiheutuvia komplikaatiota selitetään.
”Silpomatonta tyttöä ei arvosteta yhteisössään ja häntä pidetään ikuisesti lapsena iästään huolimatta. Heistä ei koskaan tule naisia. Silpomatonta tyttöä alkaa riivata demonit, eikä hän voi päästä naimisiin”, Keniassa toimiva paikallinen hanketyöntekijä Grace Kerubo kertoo silpomiseen liittyvistä uskomuksista.
Näitä uskomuksia puretaan Solidaarisuuden järjestämissä keskustelutilaisuuksissa, joissa kerrotaan silpomisen vaaroista.
Keniassa silpominen on laissa kielletty, mutta perinne saa yhä paljon kannatusta kisii-yhteisössä. Lain takia tyttöjä kuitenkin viedään salaa silvottavaksi erityisesti koulujen loma-aikoina.
Solidaarisuus järjestää tytöille turvaleirejä koulun loma-aikoina. Silpomisvaarassa olevat tytöt voivat mennä leirille turvaan säästyäkseen silpomiselta. Turvaleireillä tytöt oppivat silpomisen haitoista ja omista oikeuksistaan.
”Leirejä kutsutaan vaihtoehtoiseksi siirtymäriitiksi. Silpomisen sijaan tytöt tulevatkin tänne. Heille opetetaan erilaisia elämänhallintataitoja silpomisen ohella. He tanssivat, laulavat ja saavat toteuttaa itseään leirillä ja sen päätteeksi he valmistuvat ja voivat olla naisia”, Kerubo luettelee.
Leirin lopussa vanhemmat kutsutaan mukaan, jotta he sitoutuvat säästämään tyttärensä silpomiselta.
Tie silpomattomana ei ole yhteisössä helppo. Silpominen on edelleen normi ja perinteestä luopuvat perheet koetaan uhkana kulttuurille. Silpomaton tyttö voidaan eristää yhteisön ulkopuolelle, ja tyttö saattaa alkaa itse toivoa toimenpidettä itselleen.
Kun ystäville selvisi, että Cidinaa ei olekaan ympärileikattu, alkoi nimittely ja syrjiminen. Hänelle sanottiin, ettei hän voisi olla koskaan osa porukkaa.
13-vuotias Cidina on kuitenkin onnellinen siitä, ettei hän ole joutunut läpikäymään silpomista. Hän oppi nuorempana silpomisriski-iässä opettaja Truphenalta silpomisen vaaroista. Koulutuksen myötä myös Cidinan vanhemmat kuulivat, miten vakavia ongelmia silpominen aiheuttaa terveydelle.
“Kun vanhempani kuulivat silpomisen haitoista, he tulivat kotiin ja kertoivat silpomisen pahuudesta”, Cidina muistaa.
Nyt Cidina tukee muita tyttöjä turvaleireillä ja näyttää heille esimerkkiä siitä, että myös silpomaton tyttö voi olla menestyä ja olla onnellinen.
Solidaarisuus kouluttaa opettajia levittämään tietoa silpomisen haitoista oppilaille ja vanhemmille sekä suojelemaan silpomisriskissä olevia tyttöjä.
Silpomista pidetään usein edellytyksenä tytön avioliittokelpoisuudelle. Heikossa taloustilanteessa ja kriisin sattuessa perheelle voi tulla houkutus naittaa tyttö aikaisin, jotta perheessä olisi vähemmän suita ruokittavana.
Koronapandemia on vienyt nopeasti monelta toimeentulon. Köyhille perheille äkillisesti tyrehtyneet tulot tarkoittavat entistä suurempaa pulaa perustarvikkeista.
”Kasvava taloudellinen ahdinko voi nopeuttaa tytärten naittamista, mikä myös osaltaan lisää sukuelinten silpomisriskiä”, Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta sanoo.
Solidaarisuus jatkaa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä koronapandemian aikana ja valistaa ihmisiä samalla, miten suojautua koronavirukselta. Naisten asemaa vahvistetaan luomalla turvaverkkoja naisille, jotta perheillä olisi mahdollisuus selviytyä kriisin yli ja naisilla olisi mahdollisuus toimeentuloon pandemian hellittäessä.
Lahjoita ja tue naisten toimeentuloa >>
27.11.2024 Tuulia Perttula
20.11.2024 Tuulia Perttula
10.10.2024 Tuulia Perttula
