Vuoden huonoin idea: naisten oikeuksista leikkaaminen

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on tutkitusti tehokkain keino globaalin hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen. Suomen kehitysyhteistyön painopiste tasa-arvon edistämisessä onkin tässä mielessä viisaasti valittu.

Viisaus ei kuitenkaan ulotu Säätytalolle, jossa on jo ennen hallitusneuvotteluiden loppumista linjattu kehitysyhteistyövarat (eli työ naisten ja tyttöjen puolesta) varmaksi leikkauskohteeksi. Miten harvinaisen typerä idea!

”Kun nainen nousee, koko maailma nousee hänen mukanaan.”

Tätä vanhaa afrikkalaista sanontaa tukee myös uusin tutkimustieto: naisten hyvä asema tuo paljon hyvää yhteiskunnalle hänen ympärillään.  

Kun naiset ovat päätöksenteossa edustettuna, parlamentit tekevät parempia päätöksiä niin ilmastokriisin torjunnassa ja siihen varautumisessa kuin sosiaalipolitiikassakin. Valtioiden bruttokansantuotteilla on mahdollisuus kasvaa viidenneksellä, kun naiset saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet työllistyä. Naisten oikeuksien toteutumisella on yhteys jopa eliniänodotteeseen: tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikki sen jäsenet, niin naiset kuin miehet, elävät pidempään.

Siksipä onkin taktinen valinta, että Suomen tukeman kehitysyhteistyön ytimessä on juuri naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen. Tasa-arvon tukeminen ja tyttöjen koulutus, naisiin kohdistuvan väkivallan ja naisvihamielisten asenteiden kitkeminen. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kaltaisten väkivaltaisten, naisten elämää ja mahdollisuuksia rajoittavien perinteiden kitkeminen. 

”Joka kouluttaa naisen, kouluttaa kansakunnan”

Toista afrikkalaista sananlaskua mukaillen, Suomen kehitysyhteistyön tärkeä painopiste on naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen nimenomaan koulutuksen kautta.

Tämä on viisas valinta, sillä sananlaskun lisäksi myös tutkimusten mukaan naisten koulutus sataa koko ympäröivän yhteisön laariin: naisten koulutusasteen noustessa köyhyys vähenee, lapset voivat paremmin ja ovat terveempiä ja yhteiskunnat kokonaisuudessaan kehittyvät nopeammin, kun päätöksentekoon ja yhteisten asioiden hoitoon osallistuu koko kansakunnan potentiaali. 

”Naisen vahvuutta ei mitata lihasten koossa, vaan kyvyssä kestää muutoksia.”

Koronapandemia on yksi viime vuosien suurista yhteiskunnallisista myllerryksistä. Ja naisten muutoskestävyyttä on pandemian kuluessa todella koeteltu: naiset menettivät suhteellisesti miehiä enemmän työpaikkoja pandemian vuoksi, ja toisaalta siinä missä miesten ennustetaan saavan työpaikkansa täysimääräisesti takaisin, neljänneksen työpaikkansa menettäneistä naisista arvellaan jäävän ilman työtä myös tulevaisuudessa. 

Äitiyskuolemat lisääntyivät jopa lähes 40 prosenttia ja tyttöjen koulutuksessa otettiin pandemian myötä 20 vuoden verran takapakkia.

Olipa maailman myllerrys mikä tahansa, naisten suhteellisesti heikompi asema näkyy siinä, että naiset kärsivät ensimmäisinä ja eniten. Ja myös koronapandemian sekä toisen ison kriisin, ilmastonmuutoksen, vaikutuksia kehitysyhteistyöllä pyritään taklaamaan ja varmistamaan, että myös naiset pysyvät kelkassa mukana globaalien muutosten keskellä. 

”Se oli yhtä hyvä ajatus kuin kylvää kiviä pellolle”

Suomalaiseen sananlaskuun on luonteva lopettaa: kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on tasa-arvosta ja naisten oikeuksista leikkaamista. Ja se jos mikä, on järjetöntä. Vuoden huonoin idea.