13.12.2016 Grace Morungi

Terveiset Kisiistä Suomeen

Lukuaika 4 min.

Grace Kerubo bloggaa Keniasta käsin silpomisperinteestä. Kuva Airi Kähärä

Ilman suomalaisia Kisiissä ei voitaisi tehdä silpomisen vastaista työtä. Kiitollisuus tuesta innostaa työntekijöitä tekemään työnsä aina vain paremmin.

Mbuya more! (Tämä tarkoittaa Kisiin kielellä tervehdys kaikille!)

Moi!

Matkani on ollut melkoinen. Kiitos kaikille teille, jotka olette seuranneet minua ja tarinoitani täällä Kisiissä. On mahtavaa kirjoittaa suomalaisille ja saattaa samalla yhteen kaksi hyvin erilaista kulttuuria eri puolilta maapalloa.

Tätäkin hienompaa on tuoda kisii-kulttuuri maailmanlaajuisiin parrasvaloihin. Tiedän, että kulttuurissamme on asioita, jotka eivät ole hyvällä mallilla, mutta kisiiläisissä on myös roppakaupalla hyviä puolia.

Grace opettaa Omogwan ala-asteen oppilaita silpomisen terveysvaikutuksista. Kuva Jacob Mageriah Obadiah.

Tiesitkö esimerkiksi, että keskinäiset siteemme ovat niin vahvat ja yhteisömme niin tiiviit, että yhteisön jäsenen on mahdollista elää täysin hyvän tahdon sekä läheisten ja naapureiden avun turvin? Tilaisuudet, kuten häät tai hautajaiset, ovat täällä kaikille tarkoitettuja yhteisöllisiä tapahtumia, ja suuret juhlat ovatkin täällä erittäin pidettyjä.

Solidaarisuuden edustajat, Airi Kähärä ja Anna Hiekkataipale, jotka ovat vierailleet Kisiissä, tuntevat hyvin edellä mainitsemat yhteisölliset piirteet.

Ilman suomalaisia ei olisi työtä Kisiissä

Kiitän suomalaisia heidän järkkymättömästä tuestaan työllemme. Heidän tukensa avulla olemme voineet levittää tietoa silpomisen haitoista ja monista muista vaikutuksista, jotka näkyvät paikallisten ihmisten elämässä.

Silpomisen vastaisen työn lisäksi olemme opettaneet avunsaajillemme taitoja esimerkiksi vuorovaikutukseen, konfliktitilanteisiin ja vanhemmuuteen sekä elämäntaitoja, kuten koululaisten itsetunnon ja omanarvontunnon vahvistamista. Nämä tärkeät taidot ovat monille itsestäänselvyyksiä, mutta täällä ne ovat harvassa eikä niistä ole välttämättä kuultukaan.

Me haluamme, että ihmiset täällä ymmärtävät, miksi vastustamme naisten silpomista.

Benya Academyn oppilaat kantavat tiiliä lähteelle koulun tapahtumassa, joka oli yhteinen kaikille oppilaille. Kuva: Beatrice Nyang’ara.

Me haluamme väkemme kehittävän syvemmän ymmärryksen itsestään, jotta he pystyvät ottamaan oman elämänsä hallintaan.

Me haluamme, että ihmiset pystyvät parantamaan elintasoaan ja hyvinvointiaan.

Luulen, että kaikista kutkuttavinta on tietää, että joku kaukaisessa maassa asuva tietää meistä ja välittää meidän hyvinvoinnistamme, ja on valmis tekemään työtä ja uhrauksia meidän hyvinvointimme parantamiseksi.

Kristitty minussa viittaisi tässä uskon, toivon ja rakkauden yhdistelmään. Millaiset suuremmat hyveet voisivat syrjäyttää nämä?

On hieno tunne tietää, ettei minun ja neljäntoista kollegani (jotka työskentelevät Solidaarisuudelle täällä Kisiissä) työ ole riippuvainen Kenian hallituksesta, vaan sen sijaan Suomen hallituksesta ja kansasta.

Kenian hallituksen kanssa työskentely ei olisi kamalaa, mutta kun emme työskentele sen kanssa, ei meidän tarvitse huolehtia erinäisistä rahoitukseen liittyvistä seikoista. Tiedämme myös, ettei meidän tarvitse tehdä kliseisiä työtehtäviä, jotta saamme palkkamme kuun päätteeksi. Tiedämme olevamme poikkeuksellisessa asemassa, ja siksi meidän on suoriuduttava työstämme esimerkillisesti.

Kaikki me haluamme työskennellä kovemmin ja tehokkaammin rakentaaksemme yhteisöistämme parempia. Se on meidän tapamme maksaa tukijoillemme takaisin. Tiedämme, että jokainen vastaanottamamme lantti ja euro, on armeliaisuuden ja myötätunnon teko Suomesta.

Meidän on pyrittävä siihen, että yhtä suuri tai jopa suurempi määrä armoa ja myötätuntoa näkyy työssämme yhteisöjemme huono-osaisten avuksi.

Manga Heartin johtaja vetää silpomisen vastaista tapahtumaa, jossa paikalliset polttavat roskia. Kuva: Jacom Magero.

Meidän tulee käyttää rahoituksemme vastuullisesti ja läpinäkyvästi, ja varmistaa, että työmme todella hyödyttää heitä, jotka apua tarvitsevat.

Yhteisössämme on sanonta, että ”ihmiset eivät ole vuoria, he kohtaavat”. Me emme ehkä kohtaa vielä, mutta jonain päivänä me kohtaamme, ja silloin voin sanoa sinulle:

Paljon kiitoksia.

Moi moi toistaiseksi ja kisiiläinen minussa toivoo jättävänsä sinulle jäljen arvostuksesta:

Jumala siunatkoon sinua.

Mbuya mono (se tarkoittaa kisiin kielellä ”kiitos.”)

Ja sinä vastaisit: ”Ole hyvä.”

Kirjoittaja