Neljä myyttiä kehitysyhteistyöstä

Lienee selvää, että hallitusneuvotteluissa tullaan puhumaan myös kehitysyhteistyön rahoituksesta. Sen verran useasti toimialamme on nostettu pöydälle vaaleja edeltäneissä keskusteluissa. 
 
Siksi me ajattelimme kantaa kortemme kekoon ja auttaa taklaamaan kehitysyhteistyön ympärillä liikkuvia luulo- ja kuulopuheita – ja toivottavasti vakuuttaa, että kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä. 
 
Olkaa hyvä, neljä myyttiä, joita saamme kuulla taajaan kehitysyhteistyöstä.

1. ”Rahat menee korruptioon”

Kyllä, korruptio on iso ongelma monessa maassa, joka saa kehitysyhteistyörahaa. Mutta väite ei oikein kanna kahdestakaan syystä. 

Yksi, kehitysyhteistyö vähentää korruptiota. Sen yksi tavoite on lisätä avunsaajamaiden hallinnon avoimuutta ja rahavirtojen valvontaa. Esimerkiksi viiden viime vuoden aikana Keniassa valtion julkiset tulot ovat kasvaneet yli 2,6 miljardia euroa ja veroja kertyy valtion kassaan 33 % enemmän kuin viisi vuotta sitten.¹ Ei yksin kehitysyhteistyön saavutus, mutta yksi avoimemman hallinnon seurauksista. 

Kaksi, itse kehitysrahoituksen käyttöön liittyy valtavasti valvontaa. Esimerkiksi Ulkoministeriön tietojen mukaan vuosina 2020–2022 väärinkäytöksiin Suomessa oli mennyt 0,02 prosenttia kehitysvaroista, kun reilun kahden miljardin euron potista väärinkäytöksistä jäi kiinni 560 000 euron osuus. Nämä rahat peritään myös periaatteessa aina takaisin, koska tavoitteena on edistää samalla läpinäkyvän ja luotettavan hallinnon luomista.²

Huomattavasti suuremman kokoluokan korruption ongelma on pääomien pako ja rahojen piilottelu. Pääomapako tarkoittaa varallisuuden kaikkoamista valtioiden kassasta. Se koostuu yritysten ja varakkaiden henkilöiden verovälttelystä ja veronkierrosta sekä laittomasta kaupankäynnistä.  

Kukaan ei tiedä tarkalleen paljonko Afrikan maat menettävät pääomaa laittomien virtojen myötä, mutta YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi vuonna 2020 pääomakadoksi 88,6 miljardia dollaria vuodessa.³ Viimeisen 50 vuoden aikana Afrikasta arvioidaan paenneen yli tuhat miljardia dollaria pääomaa laittomin keinoin. 

Jos korruptio huolettaa, kehitysyhteistyö on yllättävän hyvä lääke siihen.

2. ”Meidän rahat vuotaa Afrikkaan”

Vuoto on vähän ruma sana; niin se kuitenkin tekee eli rahaa liikkuu kohti kehittyviä maita. Kehitysyhteistyön tavoitteena on auttaa hauraiden yhteiskuntien kehittymistä, tukea niiden kansalaisyhteiskuntaa ja luoda muutoksen mahdollisuuksia. Se vaatii rahaa, jonka antamiseen kaikki YK:n jäsenet on sitoutuneet yrittäessään vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä. 

Toisaalta vuodosta voi olla vähän eri mieltä: Afrikasta karkaa enemmän rahaa rikkaisiin maihin kuin toisten päin.  Kehitysyhteistyöllä ja järjestöjen tekemällä kehityspoliittisella vaikuttamistyöllä pyritään tasoittamaan tätä vuotoa. Oli kyseessä sitten verotussopimukset, harmaan talouden kitkentä tai esimerkiksi puhtaan energian investoinnit. 

Viime kädessä me haluamme poistaa maailmasta köyhyyden. Iso tavoite, mutta joskus pitää olla. 

3. ”Kehitysyhteistyö lisää apua saavien maiden riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta”

Tämä saattaa pitää paikkansa, mutta vain silloin, jos kehitysapua käytetään poliittisena välineenä, eikä työkaluna käynnistää uutta toimintaa ja kehitystä. Siksi kehitysyhteistyössä pitää keskittyä kahteen olennaisimpaan käsitteeseen: kehitykseen ja yhteistyöhön. Jotain uutta pitää syntyä, yhteistyössä paikallisten kanssa. 
 
Esimerkiksi olemme Nicaraguassa olleet käynnistämässä maatalousyrittäjyyttä, joka pyörittää 1,5 miljoonan liikevaihtoa paikallisessa ruuantuotannossa ja 3 miljoonan liikevaihtoa vientituotannossa. Eikä meitä tarvita siinä enää.  
 
Kehitysyhteistyötä voi ajatella investointina uuteen: me autamme kumppaneinemme työn liikkeelle, mutta lopulta paikalliset toimijat ja henkilöt ottavat aina kopin työstä. Kehitys ja yhteistyö. 

Toisaalta mehän olemme riippuvaisia toisistamme. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkialla, yritykset palkkaavat työntekijäitä globaalisti, veroparatiisit palvelevat rikkaita kaikkialla ja niin edelleen. Kehitysyhteistyö on yksi elementti näiden ongelmien purkamiseen ja oikein tehtynä se auttaa parantamaan hallintoa, nostamaan julkisten varojen kertymää ja auttamaan yhteiskuntia eteenpäin.

4.”Kehitysyhteistyöstä ei ole mitään apua”

Tähän yleensä liittyy ajatus siitä, että hankkeet ovat hyväntekijöiden puuhastelua, luovat riippuvaisuutta eivätkä edistä todellista itsenäistä toimintaa. Meidän kehitysyhteistyöhankkeiden turvin kuitenkin: 

• Tuotimme naisviljelijöiden asemaan pureutuvassa hankkeessa markkinoille 280 000 kg vihanneksia vuonna 2022. Kaikki nämä naisten tuottamia, myytäväksi ja syötäväksi globaalin ruokakriisin ja inflaation keskellä. Valtaosa hankkeen osallistujista kertoi tulojensa kasvaneen. 
• Nelinkertaistimme noin 400 maanviljelijän myyntituotot Nicaraguassa, naiset pyörittivät menestyviä yrityksiä ja naisten tulot nousivat samalle tasolle kuin miesten. Nykyään noin 300 käsityöläistä valmistaa laadukkaita käsityötuotteita. Mukana on paljon nuoria yrittäjiä ja muotoilijoita, joita Nicaraguan vienninedistämiskeskus käyttää asiantuntijoina. Käy katsomassa Instagramissa @manosnicas_artesanias.

Pitää muistaa, että kehitysyhteistyö on kehityksen yksi työkalu: sen ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus korvata esimerkiksi poliittista päätöksentekoa, jolla vaikutetaan eriarvoisuuteen toisilla tavoin. Kehitysyhteistyöstä ei ole eikä sitä pidä käyttää korvaamaan kaikkea yhteiskunnassa. 

Totta kai olisi mukava ratkaista näillä varoilla köyhyys kaikkialta, mutta aika hyviä tuloksia esimerkiksi 20 rauhanprosessiin osallistuminen, yli kaksi miljoonaa työpaikkaa kehittyviin maihin ja että yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun. Puhumattakaan esimerkiksi kansainvälisen verotuksen ja ilmastorahoituksen ansioista.⁴

Lähteet

1. The Addis Ababa Tax Initiatives & Domestic Revenue Mobilization in Kenya (Kenya Revenue Authority)
2. Näin härskisti käytettiin Suomen maksamaa kehitysapua – Rahaa Tansanian virkamiehille, hämäriä konsulttipalkkioita ja ravintolakuluja, Mielipidekirjoitus / Nyt puhuu Suomen kehitysavusta vastaava UM:n korkea virkamies – ”Kaikki väärinkäyttöepäilyt selvitetään” (Talouselämä)
3. Africa could gain $89 billion annually by curbing illicit financial flows, UN says (Unicef)
4. Ulkoministeriön openaid-tietopankki on erinomainen paikka tutkia kehitysyhteistyön saavutuksia.