Kristiina Rintakoski aloitti Solidaarisuuden ohjelmajohtajana syyskuun alussa. Hän siirtyi tehtävään Suomen Lähetysseurasta, jossa hän vastasi vaikuttamistyöstä sekä rauhan- ja sovinnonteosta ja toimi viimeisimpänä ohjelmapäällikkönä. Aiemmin Rintakoski työskenteli kymmenen vuoden ajan Crisis Management Initiativen (CMI) ohjelmajohtajana. Hän on opiskellut kansainvälistä politiikkaa ja ihmisoikeuksia Tampereen ja Padovan yliopistoissa.
Rintakoski on aiemmassa työssään nähnyt naisten oikeuksien ajamisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen tärkeyden. Solidaarisuuden työssä häntä puhuttelee myös sen selkeä temaattinen ja maantieteellinen fokus. Erityisen merkityksellisenä hän pitää sitä, että muutosta haetaan paikallisten kumppaneiden ja yhteisöjen kautta, mikä vahvistaa paikallista omistajuutta. Lisäksi häntä innostaa se, että Solidaarisuus kehittää uusia menetelmiä ja lähestymistapoja, kuten sukupolvien välistä vuoropuhelua, joiden avulla voidaan vaikuttaa naisten asemaan liittyviin asenteisiin ja rakenteisiin.
Entä millaisia oppeja rauhantyöstä Rintakoski tuo mukanaan Solidaarisuudelle? ”Kokemusta haurailla alueilla työskentelystä ja konfliktisensitiivisyyttä, joka on keskeisessä roolissa maissa, joissa on jännitteitä, konflikteja ja niistä toipumista.” Rintakoski toteaa ja summaa: ”ehkä sen tyyppistä ymmärrystä, että miten voidaan naisten asemaa vahvistaa paikallisten toimijoiden johdolla.”
Rintakoski haluaisi edelleen vahvistaa Solidaarisuuden ohjelmatyössä synergiaa ohjelman painopisteissä. Niin, että toimeentulo, ilmastokysymykset ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan teemat kohtaavat toisensa ja tukevat yhteisötason muutosta ja naisten aseman vahvistumista ja oikeuksien toteutumista. Hänen mielestään Solidaarisuus voisi myös kehittää vaikuttamistyötä eri tasoilla naisten oikeuksien vahvistamiseksi ja silpomisen ennaltaehkäisemiseksi.
Rintakosken mukaan emme voi rajata globaaleja haasteita valtioiden rajojen ulkopuolelle. Näillä hallituksen viimeaikaisilla leikkauksilla päädymme hänen mukaansa kauas verrokkiryhmästämme, johon haluaisimme profiloitua, kuten Ruotsista ja Norjasta. ”Olemme menneet taaksepäin ja olemme kaukana tavoitteista. Järjestöpuolellakin tarvitsee uudelleen punnita, miten tätä työtä tehdään.” Tähänastisen työuransa aikana Rintakoski on tavannut lukuisia inspiroivia naisia, jotka toimivat muutosagentteina yhteisöissään. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta monen naisen kohdalla ne eivät toteudu. ”Tässä erityisessä hetkessä, jossa otetaan isoa takapakkia tasa-arvokysymyksissä ja naisten asemassa – erityisesti myös pohjoisessa – tarvitsemme entistä enemmän sitoutumista paikallisten yhteisöjen ja naisjärjestöjen tukemiseen.”
Rintakoski jakaa erään mieleenpainuvan kohtaamisen aiemmalta työuraltaan. ”Olin tutustumassa naisten säästö- ja lainaryhmiin Tansanian maaseudulla ja tapasin siellä aika lailla ikäiseni kaiman, joka oli sairastanut polion. Hän kutsui minut vaatimattomaan kotiinsa ja esitteli minulle aarteensa: radion.” Rintakoski kertoo, että sähköjä ei ollut, mutta hänen kaimansa toivoi voivansa saada pattereita kuunnellakseen maailman uutisia ja pysyäkseen kartalla maailman tapahtumista. Hänen haaveenaan oli myös rakentaa talo. ”Hän eli hyvin haastavissa oloissa, mutta haasteista huolimatta hänellä oli vahva tulevaisuuden usko ja hän työskenteli muutoksen aikaansaamiseksi.”
Alkujaan eteläpohjalainen Rintakoski harrastaa vapaa-ajallaan käsitöitä, riihimäkeläisen talonsa pihamaan puutarhanhoitoa sekä osallistuu lukupiiriin, jossa viimeksi on luettu elämäkertoja Merkelistä Navalnyiin. Työajan ulkopuolella kädessä pysyy vuorotellen sekä virkkuukoukku, kuokka että kirja.
04.12.2025
02.12.2025 Heidi Suotsalo
15.10.2025 Lotta Haavisto