Vastavoima ihmisoikeusloukkauksille – tätä on Reilu kauppa

Solidaarisuus oli mukana perustamassa Suomen Reilu kauppa ry:tä kaksikymmentä vuotta sitten. Vuosien saatossa Reilu kauppa ry on kasvanut 33 järjestön muodostamaksi yhdistykseksi.

Me suomalaiset käytämme päivittäin tuotteita, joiden taakse kätkeytyy karmaisevia ihmisoikeusrikkeitä.

Aamun ensimmäinen kahvi tai tee, välipalaksi nautitut hedelmät ja herkullinen kaakao saapuvat suomalaisten kauppojen hyllyille usein kehittyvistä maista. Siellä miljoonat työntekijät valmistavat tuotteita surkeissa olosuhteissa ja surkeilla palkoilla, vailla riittävää sananvaltaa tilanteen korjaamiseksi.

Epäreilua ja väärin.

Eihän kukaan meistä halua tukea tämänlaista tuotantoa. Eikä kenenkään pitäisi työskennellä tällaisissa olosuhteissa – se on ihmisoikeusrikkomus.

Meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta perustettu Reilu kauppa toimii vastavoimana työntekijöiden ja pienviljelijöiden kaltoinkohtelulle. Työn tärkeitä tuloksia ovat olleet maataloustuottajien voimaantuminen ja toimeentulon vahvistuminen.

Kenialainen Zeddy Rotich työskentelee Reilun kaupan kahvinviljelijänä. Hänen osuuskunta osallistui vuosina 2015-2017 järjestettyyn Women in Coffee -projektiin, joka keskittyi naisten taloudellisen aseman vahvistamiseen. Kuva: David Macharia

Järjestäytyminen ja yhteistyö voimaantumisen lähtökohtana

Reiluun kauppaan kuuluvien pienviljelijöiden ja työntekijöiden tulee järjestäytyä demokraattisesti osuuskunniksi tai komiteoiksi ja heillä täytyy olla mahdollisuus liittyä ammattiliittoon.

Järjestäytyminen parantaa maataloustuottajien neuvotteluasemaa työnantajien ja kauppakumppanien kanssa sekä lujittaa tuottajien sananvaltaa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Reilun kaupan sertifiointi on esimerkiksi tutkitusti vaikuttanut myönteisesti suurtilojen työoloihin ja työmarkkinasuhteisiin[1].

Järjestäytymisellä pyritään myös viljelijänaisten voimaantumiseen – he nimittäin usein saavat työstään heikompia ansioita kuin miehet. Esimerkiksi Norsunluurannikolla naiset muodostavat yli puolet kaakaontuotannon työvoimasta, mutta ansaitsevat vain noin 21 prosenttia tuotannosta saaduista tuloista[2]. Reilun kaupan kaakaotiloilla naisten on oltava edustettuina päätöksenteossa ja yhteisöissä käydyissä keskusteluissa.

Koulutukset vahvistavat maataloustuottajia

Jos tuottajilla ei ole riittävää tietoa omista oikeuksistaan tai vankkaa ymmärrystä liiketoiminta- ja kaupankäyntitaidoista, he todennäköisemmin joutuvat kaltoinkohtelun uhreiksi. Siksi koulutukset ovat tärkeässä osassa Reilun kaupan työtä.

Reilun kaupan paikalliset työntekijät Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa järjestävät täkäläisille pienviljelijöille ja maataloustyöntekijöille koulutuksia ja työpajoja liiketoimintataidoista, järjestäytymisestä sekä ihmisoikeus- ja ympäristöasioista. Naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeudet ovat koulutuksissa usein esillä.

Esimerkiksi Reilun kaupan kukkaplantaaseilla Etiopiassa on tällä hetkellä käynnissä vuoden mittainen johtajakoulu, jossa kehitetään naistyöntekijöiden johtamiskykyjä ja yritystaitoja. Tavoitteena on edesauttaa kulttuurista muutosta, jonka myötä naisilla olisi aitoja mahdollisuuksia edetä työssään päällikkö- ja johtajatasolle.

Reilun kaupan koulutuksista saadut opit leviävät järjestäytymisen ansiosta tuottajalta toiselle. Esimerkiksi Ruandan kahvintuotannossa ilmastoystävälliset viljelytavat ovat kolme kertaa todennäköisempiä Reilun kaupan osuuskuntien keskuudessa kuin muiden viljelijöiden joukossa. [3]

Kukkaplantaasin työntekijä Linet Nyikui osallistui Reilun kaupan järjestämään koulutukseen Keniassa. Kuva: Ola Höiden

Reilua kauppaa ja toimeentulon turvaa

Reilu kauppa vahvistaa kehittyvien maiden maataloustuottajien toimeentuloa myös suoraan maksamalla tuottajille Reilun kaupan takuuhintaa ja lisää.

Takuuhinta tutkitusti toimii taloudellisena turvaverkkona tuotteiden markkinahintojen heittelyä vastaan1. Esimerkiksi kahvinviljelijät ovat kiistatta hyötyneet Reilun kaupan takuuhinnasta. Kahvin maailmanmarkkinahinta putosi tänä vuonna lähelle sen tuotantokustannuksia, minkä vuoksi viljelijät ympäri maailmaa ovat saaneet sadoistaan historiallisen heikkoa tuottoa.

Tuotteiden myyntihinnan päälle maksettavat Reilun kaupan lisät on tarkoitettu tuotannon ja koko yhteisön kehittämiseen, ja tuottajat päättävät niiden käytöstä yhdessä. Lisiä käytetään esimerkiksi terveydenhuollon, asuntojen ja vesihuollon parantamiseen[4].

Reilu kauppa kohentaa maataloustuottajien toimeentuloa myös Reilun kaupan kriteerien avulla.

Reilun kaupan tuotteita valmistavien suurtilojen on maksettava työntekijöilleen vähintään maan lakien ja alan palkkaneuvottelujen mukaista ja vuosittain nousevaa palkkaa. Palkoista on neuvoteltava myös ammattiliiton kanssa.

Reilun kaupan kaakao-osuuskunta Agbovillessä, Norsunluurannikolla, on käyttänyt Reilun kaupan lisiä esimerkiksi koulujen rakentamiseen ja lasten oikeuksien edistämiseen. Kuva: Sean Hawkey

Oletko mukana maailmanlaajuisessa liikkeessä?

Reilulla kaupalla siis on merkittäviä vaikutuksia kehittyvien maiden viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden asemaan ja toimeentuloon. Se ei kuitenkaan yksin voi ratkaista kansainvälisen kaupan epäoikeudenmukaisuuksia.

Solidaarisuus oli mukana perustamassa Suomen Reilu kauppa ry:tä kaksikymmentä vuotta sitten. Vuosien saatossa Reilu kauppa ry on kasvanut 33 järjestön muodostamaksi yhdistykseksi, joka kannustaa suomalaisia yrityksiä, päättäjiä ja kuluttajia vastuulliseen toimintaan.

Maailma muuttuu paremmaksi vain yhteistyötä tekemällä. Oletko sinäkin mukana?

Jos ostat, osta Reilun kaupan tuote.

Viitteet:

[1] Overseas Development Institute (2017). The Impact of Fairtrade.
[2] Fairtrade Foundation (2018), http://stories.fairtrade.org.uk/the-new-queens-of-cocoa/
[3] Elder, Zerriffi ja Le Billon, 2013. Is Fairtrade Certification Greening Agricultural Practices? J. of Rural Studies, 32:264-274.
[4] Fairtrade International (2018), Monitoring Report, 9^th edition.