24.11.2016 Grace Morungi

Valistustyö kouluissa

8 min read

Tyttöjä juoksemassa
Tyttöjen tiedot omien oikeuksiensa suhteen ovat olemattomat. Tytöt ovat voimattomia puolustamaan itseänsä. Mutta on poikia, jotka nousevat puolustamaan heitä.

”Mitä on silpominen?”

”Millaisia vaikutuksia silpomisella on?”

”Onko silpominen laitonta vai laillista?”

”Mitä sinun pitäisi tehdä, jos vanhempasi tai huoltajasi suunnittelevat silpomista sinulle tai läheisillesi?”

”Kenelle sinun tulisi ilmoittaa silpomisesta?”

”Tiedätkö millaisia oikeuksia sinulla on lapsena?”

Nämä ovat niitä tavallisimpia kysymyksiä, joita esitämme silpomisen vastaisissa työpajoissamme. Projektissamme teemme enimmäkseen työtä alakouluissa. Tämä tarkoittaa, että meidän on käytettävä mahdollisimman yksinkertaisia kommunikoinnin tyylejä ja keinoja hyväksemme. Kysymys-vastaus -metodi on suosikkimme, sillä se takaa oppilaiden osallistumisen ja antaa meille myös hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon oppilaat tietävät silpomisesta.

Silpomisen haittojen ja muiden siihen liittyvien asioiden opettaminen oppilaille on minulle mieluista.

Lasten kanssa on helppo tulla toimeen.

Heillä ei ole voimakkaita käsityksiä perinteistä ja kulttuurista.

He ovat tiedonjanoisia.

He ovat vilpittömiä asenteistaan.

He ovat viattomia.

Tomben alakoulu on yksi projektimme kouluista. Olemme järjestäneet tässä koulussa niin monta tapaamista, että se tuntuu lähestulkoon kodilta. Lapset tuntevat meidät ja kutsuvat: ”Madame Grace!”

Kun ilmestymme koululle, lapset innostuvat ja juoksentelevat ympäriinsä kuiskutellen: ”He ovat täällä, saamme tänään limua juotavaksi!”

Tämän ikäisten lasten kanssa houkutteleva herkku toimii innoittajana, joka motivoi heitä osallistumaan ja ottamaan koulutuksemme vakavasti. Sitä paitsi, lapset tuntevat meidät ja pitävät meitä hyvinä ihmisinä, jotka tuovat heille hyviä asioita, myös tietoa.

Toimintamme alkukuukausina lapset eivät vielä tienneet paljoa silpomisesta.

Nyt he tietävät.

He osaavat tehdä pitkän listan silpomisen aiheuttamista haitoista.

Koska he ovat paikallisia lapsia, käytämme omaa kieltämme opettaessamme. Usein viittamme paikallisiin kielikuviin, jotta emme vaikuttaisi täysin vierailta ja ulkopuolisilta. Yritämme myöskin olla mahdollisimman hienovaraisia kertoessamme silpomisen vaikutuksista. Erityisesti, kun kyse on terveyskysymyksistä, sillä emme halua pelästyttää oppilaita.

Huomattava osa tytöistä on jo silvottu.

Emme halua heidän tuntevan oloansa tuomituksi sen takia, että he saattavat kohdata silpomisesta johtuvia terveyshaittoja tulevaisuudessa.

Me emme halua nujertaa heidän itsetuntoaan sekä arvokkuuttaan.

Me emme halua luoda kuilua silpomattomien ja silvottujen välille.

Toivomme, että tiedon lisääminen silpomisen vaikutuksista toisi tytöille itsevarmuutta.

Vaikka lapset ovat vastaanottavaisia viestimme suhteen, he eivät usein tiedä, mitä heidän pitäisi uskoa opetuksen joukosta. Nuoresta iästänsä huolimatta he ovat ehdollistuneet yhteisönsä sukupuolirooleihin ja odotuksiin – myös silpomiseen. Muutamissa tilanteissa olemme kohdanneet lapsia, jotka ovat puolustaneet silpomista. Useimmat kuitenkin tiedostavat, että silpomisella voi olla ikäviä jälkiseuraamuksia. Usein pojat arkailevat aiheen kanssa, sillä he pitävät sitä ensisijaisesti tyttöjen asiana. Tytöt taas ilmaisevat vilpitöntä huolta haittavaikutuksien suhteen ja ilmaisevat, että mikäli se olisi heille mahdollista, he eivät suostuisi silvottaviksi.

Antaako yhteiskunta heille siihen mahdollisuuden?

Poikien kysymyksistä osa on järkyttäviä, mutta samalla ne ovat aidosti tiedonhaluisia.

”Tytön täytyy olla ympärileikattu, että hänestä tulee nainen”, ilmoitti eräs poika.

”Kuinka voimme tietää etukäteen, onko tyttö ympärileikattu vai ei? Minusta heidän tulisi näyttää meille ennen kuin menemme heidän kanssansa naimisiin.”

On vaikeaa vakuuttaa pojat ja tytöt siitä, ettei tällaista toimenpidettä tarvita oikeuttamaan kenenkään asemaa. Häkellyttävää on se, että vaikka pojat kertoivat kieltäytyvänsä avioitumasta tytön kanssa, josta he eivät tiedä onko tätä silvottu, niin silti tytöt pysyvät vaiti.

Tyttöjen tiedot omien oikeuksiensa suhteen ovat olemattomat. Tytöt ovat voimattomia puolustamaan itseänsä. Mutta on poikia, jotka nousevat puolustamaan heitä. He vannovat, etteivät suostu siihen, että heidän siskonsa ympärileikattaisiin. He lupaavat puhua vanhemmillensa ja sukulaisillensa siskojensa silpomista vastaan. Näissä veljissä näemme toivoa tytöille, sillä tiedämme, että poikia kuunnellaan enemmän, ja ehkä tämän myötä siskoja ei silvota.

Me yritämme rakentaa siltaa kuilun ylle, mutta se on leveä.

Voimme tehdä vain parhaamme.

Sen lisäksi, että kerromme lapsille silpomisesta, haluamme opettaa heillä elämäntaitoja. Niihin kuuluvat oleellisesti ymmärrys omasta arvosta ja itsetunto, joiden uskomme olevan keskeisessä roolissa siinä, että he ymmärtäisivät miksei heitä tulisi silpoa. Lapset ovat innostuneita ja motivoituneita tästä. Hetkeksi he vakuuttuvat, että he tulevat menestymään elämässä. Tapaamisissa annamme heille mahdollisuuden ajatella roolimallejansa, heidän unelmiensa autoja, ammatteja ja taloja – jopa maita, joissa asua. On ihanaa kuulla näiden kauniiden sielujen unelmista. Mutta kaikkien näiden kuvitteellisten mielikuvien keskellä huomaamme, että tytöt haaveilevat vähemmästä, joko sen takia, että he eivät todellakaan halua enempää, tai koska he tietävät, ettei heillä ole paljoa, mitä tavoitella.

Voimme vain toivoa, että lapsillamme olisi itsetuntoa haaveilla paremmasta elämästä.

Tapaamistemme paras osuus on koulun ulkopuoliset aktiviteetit. Silpomisteeman alla pelaamme pelejä ja soitamme musiikkia. Tytöt ja pojat kerääntyvät yhteen ja osallistuvat sopusoinnussa.

He laulavat silpomisesta.

He juoksun ja leikin varjolla käsittelevät silpomista.

He ovat kaikki kiinnostuneita silpomisesta.

Kun tarkastelen työmme etenemistä, näen suuren tarpeen yhdistää nämä silpomiseen liittyvät aiheet:

Lasten ymmärrys omasta ja muiden arvosta.

Lasten kunnioitus itseään ja muita kohtaan.

Lasten ymmärrys siitä, että he ovat tasa-arvoisia sukupuolesta huolimatta.

Lapsille taitoja nousta puolustamaan itseään ja toisiaan sen puolesta, mikä on oikein heitä kohtaan.

Lapsille ymmärrystä, että on oikein irrottautua perinteestä, joka on vaaraksi heidän normaalille kehitykselleen.

Lapsille ymmärrystä, että silpominen aiheuttaa heille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kirjoittaja