Uusi sukupolvi voi lopettaa silpomisperinteen

Tänään 6.2. vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää. Päivä toimii muistutuksena ihmisoikeusloukkauksesta, joka koskettaa yhä noin kolmea miljoonaa tyttöä joka vuosi, ja peräänkuuluttaa aktiivista työtämme sen lopettamiseksi.

Silpomattomat roolimallit katkaisevat perinteen 

”Puritya ei silvota,” kenialainen Sally Muhonje toteaa haastattelun aluksi. Purity on hänen pieni esikoistyttärensä, joka tepastelee uteliaana ympäriinsä. 

Sally Muhonje toimii tyttöjen sukuelinten silpomista vastustavassa työssä vapaaehtoisena, ja esimerkiksi laittaa ruokaa koululla pidettävässä tyttöjen kerhossa. Sally itse ei ole käynyt läpi silpomista, joten hän on merkittävä silpomaton roolimalli sekä kerhojen tytöille että heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleen.  

”On tärkeää näyttää, että myös silpomaton nainen voi olla hyvä vaimo ja äiti.”  

Sally Muhonje on itse kotoisin alueelta, jossa tyttöjen sukuelimiä ei perinteisesti silvota. Muutto puolison kotiseudulle Nyamiraan sujui helposti – kunnes Purity syntyi.   

”Anoppini suorastaan painostaa meitä silpomaan tyttäremme,” Sally kertoo. ”Hän ei usko, että tytöstä voi kasvaa kunnollista naista ja vaimoa, jos hän ei käy läpi silpomista.”  

Myös vanhemmat ihmiset saatava muutokseen mukaan

Kenialaisessa ja laajemmin itäafrikkalaisessa kulttuurissa perheiden ja yhteisöjen vanhimpia kunnioitetaan. Yhteisöjen vanhimmat jäsenet muodostavat neuvoston, joka ratkoo esille nousevia ongelmia ja ottaa kantaa myös silpomiseen. Kylänvanhimpien harteilla on perinteisen kulttuurin säilyttäminen, ja sen osana nähdään usein myös silpomisperinteen jatkaminen.   

”Solidaarisuuden tukema työ, jossa yhteisöjen vanhimmille jäsenille osoitetaan silpomattomien tyttöjen ja naisten arvo, on todella tärkeää,” Sally toteaa. ”Itse olen saanut täältä paljon hyviä näkökulmia esitettäväksi, kun keskustelen anopin kanssa silpomisesta.”  

Tärkeä osa työtä on normalisoida naisen silpomattomuuden lisäksi myös se, että nuori sukupolvi tekee itse päätöksiä omien lastensa asioista, toisinaan myös vastoin isovanhempien tahtoa. ”En anna isoäidin vaikuttaa haitallisesti lapseni elämään. Tunnen monia ikäisiäni naisia, jotka ovat tehneet saman päätöksen.”  

Silpomisen lopettaminen vaatii sukupolvien välistä keskustelua

Solidaarisuuden työssä painotetaan keskustelua yhteisön jäsenten välillä. Uskonnolliset johtajat, yhteisöjen vanhimmat, terveydenhuollon ammattilaiset ja opettajat yhdessä lasten vanhempien ja isovanhempien kanssa kokoontuvat säännöllisesti yhteen pohtimaan silpomiseen, tärkeisiin perinteisiin ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.  

Perheessä meneillään olevan sukupolvien välisen kamppailun keskellä Sally Muhonje on toiveikas ja päättäväinen. ”Minun elämäni on hyvää ja tulevaisuus on valoisa. Tyttärelläni on oikeus samaan.”