Tyttöjen sukuelinten silpominen ja uskonto

Tyttöjen sukuelinten silpominen – perinne raskauden ehkäisemiseksi ja perheen kunnian säilyttämiseksi, joka pahimmillaan tappaa.

Liian usein tytöt saavat kuulla olevansa jollain tavalla viallisia tai epätäydellisiä. Tyttö on joko liian lihava tai liian laiha, hänen ihonsa on liian tumma tai liian vaalea, hänellä on liikaa pisamia tai hänen ulkonäössään on jotakin muuta vialla.  

Joissain yhteisöissä tytöille kerrotaan, että heidän kehojaan täytyy muokata ja osia kehosta leikata pois, jotta tyttö täyttää yhteisönsä asettamat ulkonäkökriteerit. Yksi rajuimmista toimenpiteistä mitä tytöille voidaan tehdä, tunnetaan englanninkielisellä termillä FGM/C – female genital mutilation/cutting, joka tarkoittaa naisten sukuelinten silpomista.  Myös naisten ympärileikkausta käytetään vastaavanlaisesti kuvailemaan toimenpidettä, mutta termi ympärileikkaus ei kerro kuinka vakavasta toimenpiteestä on kyse tytön tai naisen terveyden näkökulmasta.  

Silpomista harjoitetaan maailmalla kymmenissä eri maissa sekä kulttuureissa. Silpominen on tullut tunnetuksi ympäri maailman Pohjoismaita myöten muun muassa yleistyneen migraation vuoksi.

Silpomisperinne on vanhempaa perua kuin esimerkiksi islam tai kristinusko. Silpomista harjoitetaan muun muassa muslimien, kristittyjen ja heimouskontojen harjoittajien keskuudessa, mutta suurin osa näiden uskontojen edustajista ei harjoita silpomisperinnettä. 

Toisin kuin monesti ajatellaan, mikään uskonto tai pyhä teksti ei edellytä tyttöjen ja naisten sukuelinten ympärileikkausta, vaikka joissakin yhteisöissä uskontoa käytetään yhtenä perusteluna silpomiselle. Useimmiten syyt perinteen jatkamiselle ovat kulttuuriin sidottuja. Voimissaan olevan perinteen kitkeminen on vaikeaa, sillä perinnettä harjoitetaan sukupolvesta toiseen, usein vanhempien sukupolvien kannustamana. 

Silpomisperinnettä oikeutetaan kulttuurisilla syillä, ja silpominen on vahvasti kytketty siirtymisriittiin lapsesta aikuisuuteen. Silpomisen katsotaan olevan osa normaalia kasvatusta ja tytön matkaa naiseksi. 

Joissain kulttuureissa silpominen liittyy vallitseviin kauneusihanteisiin. Sukuelimiä pidetään kauniina , kun ‘likaiset’, ‘rumat’ ja maskuliinisina pidetyt osat on leikattu irti.

Toisin kuin poikien ympärileikkauksen osalta joskus esitetään, tyttöjen sukuelinten leikkaamisella ei ole minkäänlaisia terveyshyötyjä, päinvastoin, se on vakava ihmisoikeusloukkaus ja väkivaltateko, jolla voi olla hyvinkin merkittäviä seurauksia tytön tai naisen terveydelle hänen loppuelämänsä ajan.

Uskontoa käytetään perusteena silpomisperinteen jatkumiselle

Vaikka missään uskonnossa silpomista ei vaadita, moni silpomista harjoittava uskoo, että silpomisperinteellä on uskonnollista tukea.  

Uskonnollisilla johtajilla onkin suuri vaikutusvalta silpomisen jatkumisen tai loppumisen kannalta: he voivat puhua avoimesti perinteen jatkumisen puolesta tai vaieta siitä kokonaan, jolloin silpomisperinne mitä todennäköisimmin jatkuu. Edistykselliset uskonnolliset johtajat voivat olla kuitenkin myös vaikutusvaltaisia silpomisperinteen lopettamisen puolestapuhujia. Myös muut yhteisön vaikutusvaltaisissa asemissa olevat henkilöt kuten poliittiset ja perinteiset johtajat, terveydenhuollon työntekijät ja opettajat voivat osaltaan vaikuttaa silpomisperinteen jatkumiseen tai loppumiseen.

Monessa silpomista harjoittavassa yhteisössä perinne on osa kulttuurista traditiota. Yhteisöissä, joissa silpominen on suhteellisen uusi käytäntö, se voi olla kopioitu muista kulttuureista, esimerkiksi osana laajempaa perinteistä tai uskonnollista elvytysliikettä. 

Unicefin vuonna 2013 Afrikassa tekemän tutkimuksen mukaan kaikissa paitsi yhdessä tutkituista maista silpomista pidettiin uskonnollisena vaatimuksena.  

Kuva: Nyasha Kadandara

Silpominen ja islam

Kuten mitkä tahansa ihmisten suorittamat rituaalit, ovat motivaatiot silpomiselle monikerroksisia ja monimutkaisia.

Silpominen on usein kytketty islamiin, vaikka sitä harjoittavat myös kristityt ja juutalaiset ympäri maailman. On myös monia muslimimaita, kuten Saudi Arabia, Iran ja Irak, joissa silpominen on harvinaista.

Termillä sunnasilpominen (sunnah cutting), jota useimmiten käytetään I- ja II-tyypin silpomisesta, on vahva kytkös islamiin. Arabiankielen sana ‘sunnah’ tarkoittaa suositeltavaa, ja esimerkiksi Somalimaassa uskotaan laajasti että sunnasilpominen on kunniallista ja suositeltavaa. I- ja II-tyypillä tarkoitetaan osittaista tai kokonaan klitoriksen ja/tai ulkoisten sukuelimien poistamista, ilman emätinaukon umpeen ompelemista.

Vaikka Koraanissa ei ole mainintaa silpomisesta, on siitä mainintoja Haditheissa, profeettojen suullisissa kertomuksissa. Kyseessä on kuitenkin ns. heikot ja monitulkintaiset Hadithit, joista voi tehdä myös silpomisen vastaisia tulkintoja.

Silpominen ja juutalaisuus

Toranin mukaan kaikki juutalaiset pojat on ympärileikattava, mutta tyttöjen silpominen on yleisesti kiellettyä juutalaisessa kirjallisuudessa. Siitä huolimatta jotkut juutalaiset vähemmistöt harjoittavat rituaalista naisten sukuelinten silpomista. Esimerkiksi Etiopiassa Falasha– ja Beta Israel nimiset vähemmistöt silpovat tyttöjä rituaalisista syistä. Syy tähän voi olla se, että yhteisöt ovat pitkään eläneet eristettyinä, eikä heillä ole aina ollut pääsyä juutalaisiin teksteihin tai päivitettyyn tietoon perustuviin rabbiinisiin lähteisiin, eikä yhteisöissä myöskään puhuta tai lueta hepreaa.

Silpominen ja kristinusko

Silpomista ei usein liitetä kristinuskoon, ja mainintoja silpomisesta on kristillisessä kirjallisuudessa harvoja. Kristilliset johtajat ovat yksimielisiä siitä, että silpomista ei mainita pyhissä teksteissä ja että toimenpide on tuomittava– ihmiskehon pyhyydestä ei ole kiistaa. Siitä huolimatta silpomista harjoitetaan kristityissä yhteisöissä esimerkiksi Egyptissä, Tansaniassa, Nigeriassa sekä Keniassa.

Vaikka silpominen ei ole uskonnollinen vaatimus, moni sitä harjoittava kristitty liittää sen uskontoon, sillä naisen esiaviollisella neitsyydellä on merkittävä rooli niin kristinuskossa kuin muissakin monoteistisissä uskonnoissa.

Lue seuraava artikkeli silpomiseen kytketyistä kulttuurisista syistä sekä perinteen synnystä tästä

Käytetyt lähteet:

El-Damanhoury, I. (2013). ”The Jewish and Christian view on female genital mutilation”, African Journal of Urology, vol 19 issue 3: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1110570413000258

Moges, A. “What is behind the tradition of FGM?”: http://www.african-women.org/documents/behind-FGM-tradition.pdf

Tiilikainen, M. & Johansson, J. (2008). “Female Genital Cutting in the Past and Today”: https://web.archive.org/web/20090306050235/http://www.etmu.fi/fjem/pdf/FJEM_2_2008.pdf

UNFPA. (2019).” Top 5 things you didn’t know about female genital mutilation”: https://www.unfpa.org/news/top-5-things-you-didnt-know-about-female-genital-mutilation

UNICEF. (2013). Julkaisu: “Female Genital Mutilation/Cutting: A statistical overview and exploration of the dynamics of change”: https://data.unicef.org/resources/fgm-statistical-overview-and-dynamics-of-change/