Naisten köyhyys ja toimeentulon rakentaminen

1. Mitä köyhyys on?

Köyhyys on käsite, jolla kuvataan ihmisten tai yhteisöiden taloudellista asemaa ja syrjäytymistä. Useimmiten sillä viitataan käytettävissä olevaan varallisuuteen.  
 
Köyhyyttä voidaan ajatella jonkin asian puutteena, kuten esimerkiksi rahan, mahdollisuuksien, ajan, puhtaan juomaveden, ravinnon, koulutuksen tai terveydenhuollon puutteena. Köyhyyden myötä henkilöllä ei ole mahdollisuutta nauttia näistä perusoikeuksista. 

2. Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys – miten köyhyys määritellään? 

Absoluuttinen tai äärimmäinen köyhyys: Absoluuttiseksi tai äärimmäiseksi köyhyydeksi määritellään köyhyys, jossa päivittäiset varat eivät riitä elämän perustarpeisiin: ravintoon, puhtaaseen veteen tai asuntoon. 
 
Maailmanpankki on määritellyt äärimmäisen köyhyyden rajaksi 2,15 dollaria päivässä. Maaliskuussa 2023 jopa 659 miljoonaa ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. 

Suhteellinen köyhyys: Suhteellisella köyhyydellä viitataan henkilön köyhyyteen suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Käytännössä suhteellinen köyhyys viittaa siis ihmisten välisiin tuloeroihin. Siksi jokaisessa maassa on suhteellista köyhyyttä, myös Suomessa.

Mittari on kuitenkin haastava: suhteellinen köyhyys näkyy eri paikoissa eri tavoin ja sille on vaikea antaa tarkkaa numeerista arvoa. 

3. Millä tavalla köyhyys näkyy Itä-Afrikassa? 

Itä-Afrikassa köyhyys ilmenee usein puutteena puhtaasta vedestä, ravinnosta ja mahdollisuuksista. Maailmanpankin arvion mukaan 40,8 prosenttia koko Itä- ja Etelä-Afrikan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. 

Köyhien perheiden lapset eivät usein saa mahdollisuutta käydä koulupolkuaan loppuun tai valmistua ammattiin. Varattomuus ja vähäosaisuus ilmenee puutoksena ja päivittäisenä kamppailuna perustarpeiden täyttämiseksi. 

4. Mitä Solidaarisuus tekee köyhyyden poistamiseksi ja toimeentulon edistämiseksi? 

Solidaarisuus keskittyy työssään naisten aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Koulutamme hankkeissamme naisia esimerkiksi yrittäjyyteen, ilmastokestävään ruuantuotantoon ja taloushallintoon. Tuemme myös erilaisia osuuskuntia, jotka rakentavat naisyrittäjien tuotteille markkinoita. 

Käytännön ja ruohonjuuritason ohella vaikutamme köyhyyttä ylläpitäviin rakenteisiin: kannamme kortemme kekoon esimerkiksi veropoliittisessa keskustelussa, pidämme tiivistä yhteyttä paikallisiin maataloutta ja toimeentuloa edistäviin ministeriöihin ja vaikutamme toiminta-alueillamme läänitasolla tehtäviin päätöksiin.  
 
Tavoitteenamme on aina rakentaa pysyviä ratkaisuja, jotka tuottavat naisille toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja parantavat naisten taloudellista itsenäisyyttä ja asemaa yhteiskunnassa.

• Naiset tarvitsevat tietoa ja taitoja. Usein on aloitettava perusteista, kuten luku- ja kirjoitustaidosta.
• Pienyrittäjyyden tulee olla kannattavaa ja ratkaisujen on oltava ilmastokestäviä. Näin luodaan hyvinvointia sekä naisille että miehille.
• Yhteistyössä on voimaa. Mukana on yrityksiä ja tutkijoita, jotka auttavat löytämään taloudellisesti kannattavia ratkaisuja koko yhteisölle.
• Vahvistamme naisten roolia ja ääntä päätöksenteossa niin yhteisön tasolla kuin laajemminkin.
• On tärkeää varmistaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ei estä naisia harjoittamasta yritystoimintaa. ​

5. Mikä merkitys naisten omalla palkalla ja toimeentulolla on? 

Oma raha tuo naisille taloudellista riippumattomuutta ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi: 

• Perheiden varallisuus nousee, kun kummatkin vanhemmat ovat töissä. 
• Lasten koulumaksuihin on varaa, kun perhe ei joudu elämään ainoastaan yhden vanhemman tulojen varassa. 
• Naiset joutuvat usein alisteiseen asemaan, mikäli heidän puolisonsa on perheen ainoa tienaaja. Taloudellinen riippuvuus ruokkii myös parisuhdeväkivaltaa. Kun myös naiset pääsevät työelämään mukaan, heidän mahdollisuutensa osallistua perheen päätöksentekoon kasvavat. 
• Naisten yhteiskunnallinen asema parantuu ja heidän osallisuutensa myös esimerkiksi politiikassa ja paikallisyhteisöissä kasvaa. Koko yhteiskunta hyötyy, kun naisten rooli laventuu kaikille elämän osa-alueille. 

6. Mitä esteitä naisten toimeentulolla on? 

• Naiset ovat usein vastuussa kodinhoidosta. Siksi toimeentuloa parantavien ratkaisujen on usein oltava toteutettavissa kotoa – esimerkiksi paikallisten vihannesten viljely on mahdollista kotipihalta käsin. 
• Naisten omistusoikeudet ovat heikot. Naiset omistavat harvoin maata, laitteita, kulkuneuvoja, rakennuksia tai tuotantoeläimiä, joiden käytöstä he voisivat päättää ja joita he voisivat käyttää lainan vakuutena. Omissa säästö- ja lainaryhmissään naiset voivat kerätä rahaa, tehdä investointeja ja siten lisätä omaa varallisuuttaan. 
• Naisten koulutustaso on miehiä alhaisempi. Tämän vuoksi naisten luku-, kirjoitus- ja laskutaito voivat olla heikot. Alhaisen koulutuksen vuoksi naisten on myös vaikea käyttää teknologiaa tai kouluttautua. Puutteelliset taidot vaikeuttavat naisten yrittäjyyttä, mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja arkipäiväisten asioiden hoitoa. 
• Naisilla on vähemmän kontakteja ja verkostoja. Useimmilla naisista ei ole ennestään valmiita markkinapaikkoja tai sosiaalista tukea liiketoiminnan pyörittämiseen. Siksi me toimimme osuuskuntien ja yhteisöiden parissa, rakentaen samalla naisille keskinäisen tuen verkostoja. 
• Paikalliset tukipalvelut on usein suunnattu miehille, jolloin sekä rahoitus että tekninen tuki saattavat olla naisten ulottumattomissa. Siksi Solidaarisuus toimii hankkeissa, joissa palveluita rakennetaan ja tarjotaan ennen kaikkea naisille. 
• Keniassa ja Somalimaassa perheen elatusta pidetään usein miesten tehtävänä, jolloin naisten työtä saatetaan pitää arvovalta- tai moraalisyistä sopimattomana. Siksi Solidaarisuus keskittyy hankkeissaan koko perheen rooliin ja ottamaan myös miehet mukaan toimintaan. 
• Naisilla ei ole uskoa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Heikon yhteiskunnallisen aseman, alhaisen koulutuksen ja puolisosta riippuvaisen tilanteensa vuoksi naisilla on vain vähän henkilökohtaisia onnistumisen kokemuksia. Sosiaaliset normit tukevat ajattelutapaa. Eräs hankkeiden tärkeä tehtävä on tarjota naisille positiivisia kehityskokemuksia, jotka alkavat hiljalleen rakentaa naisten identiteettiä osaavina ja pystyvinä.  

7. Mitä vaikutusta työllämme on ollut? 

• Yli 2 000 naismaanviljelijää Keniassa saa vuosittain tukea yrittäjyyteensä. Paikallisten kasvisten myynti, kysyntä ja merkitys on tänä aikana kasvanut merkittävästi. 
• Olemme olleet käynnistämässä Nicaraguassa maataloustoimintaa, joka pyörittää tällä hetkellä kolmen miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää yli 300 henkilöä. 
• Somalimaan hankkeissamme keskitymme esimerkiksi ilmastokriisiin ja ilmastokatastrofeihin sopeutumiseen, jotta naisten lisäksi myös yhteisöt kestäisivät paremmin kuivuuden kaltaisia ääri-ilmiöitä. Aloitamme esimerkiksi toimintaa kestokuukautissiteiden valmistamiseksi, joka taklaa kerralla niin työllisyyden kuin seksuaaliterveyden ongelmia. 
• Lähes kaikki hankkeisiimme osallistuneet ovat kertoneet tulojensa kasvaneen.

8. Miten ilmastokriisi vaikuttaa työhömme?

Ilmastonmuutoksesta johtuva sääolosuhteiden epävakaus ja epäsäännöllisyys vaikuttavat Itä-Afrikan maatalouteen. Koko aluetta vuosikausia koetelleet kuivuuskaudet ovat myös nostaneet ruuan ja veden hintaa sekä mahdollistaneet hinnoilla keinottelun. 

Pyrimme hankkeissamme parantamaan yhteisöiden ilmastokestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkeissamme kehitettävissä toimissa ilmastokriisiin varautuminen ja sopeutuminen ovat aina läsnä. 

Keniassa tämä tarkoittaa muun muassa kestäviä viljelykäytäntöjä, orgaanisia lannoitteita, banaanikuidun hyödyntämistä ja muita paikallisia työn ja toiminnan tapoja, joilla voidaan vastata veden saatavuuden tai maankäytön kaltaisiin haasteisiin. 

Somalimaassa ilmastokestävyyden keskiössä on vesi: vedenkeruulla, kastelukanavilla, kasvihuoneilla, kestävillä viljelykäytännöillä ja puustoisella maataloudella tuemme yhteisöjen selviytymistä kuivuuskausista sekä pyrimme estämään tulvasta aiheutuvia tuhoja.  

Tavoitteenamme on, että pystymme kehittämään naisten kanssa sellaista kestävää liiketoimintaa, joka tuottaa tuloja myös vähäpäästöisemmässä tulevaisuudessa ja on osaltaan rakentamassa sitä. Perheiden toimeentulon monipuolistamiseksi lisäämme naisten osallistumista ja tuomme mukaan uusia elinkeinoja, kuten mehiläistalouden, kanatalouden, käsityöläisyyden ja kasvihuoneviljelyn.