Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus joutuu ensi vuonna lopettamaan lähes 30 vuotta jatkuneen työnsä Ugandassa kehitysyhteistyömäärärahojen mittavien äkkileikkausten takia. Supistukset kohdentuvat myös Solidaarisuuden henkilöstöön ja toimintaan Suomessa.
Suomen hallituksen suunnittelemien kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten takia Solidaarisuuden vuoden 2016 budjetti on peräti 45 prosenttia pienempi kuin tänä vuonna.
”Leikkausten rajuuden ja nopeuden vuoksi päädyimme linjaamaan, että yhdestä isosta kokonaisuudesta luopuminen on kuitenkin vähemmän tuhoisaa kuin tulosten romahtaminen kautta linjan. Tilanne on mahdoton ja Ugandasta vetäytyminen on erittäin raskas päätös”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo.
Nuikan mukaan vetäytyminen koskettaa kipeimmin sisällissodasta toipuvan Pohjois-Ugandan aluetta, jossa on valmisteltu työtä uusien elinkeinojen kehittämiseksi. Kymmenet tuhannet ihmiset Ugandassa jäävät nyt perheväkivallan vastaisen ja toimeentuloa edistävän kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Myös muiden hankemaiden toimintaa karsitaan. Kaikkiaan leikkaukset tulevat vaikuttamaan 50 000 kehitysmaan ihmisen elämään.
”50 000 ihmistä on valtava määrä. Noin miljoonan euron leikkaus on pysäyttävä kaltaisellemme kansalaisjärjestölle, jossa työtä tehdään pienin asiantuntijaresurssein”, Nuikka kritisoi.
Henkilöstövaikutuksilta ei vältytä. Määräaikaisten sopimusten päättyminen ja työajan uudelleenjärjestelyt tuottavat 4,5 henkilön vähennyksen, eli noin kolmanneksen koko henkilöstöstä.
”Alle puolet supistuksista kohdistuu ulkomaan toimintaan. Katamme merkittävän osan leikkauksista varainhankinnan tuotoilla kohdentamalla rahaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan köyhimpien auttamiseksi”, Nuikka kertoo.
Solidaarisuuden yhteistyömaina jatkavat Somalimaa, Kenia ja Nicaragua. ”Painopiste on voimakkaammin tyttöjen sukuelinten silpomisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä sekä Keniassa että Somalimaassa.”
”Tällaisina aikoina järjestöjen työllä on korostettu merkitys”, Nuikka sanoo ja muistuttaa Euroopan rajoja kurittavan kriisin alkulähteistä: ”Somalimaa on yksi maailman hauraimmista alueista, jolta lähtee pakolaisia Eurooppaan ja muualle maailmaan. Somalimaa ottaa myös itse pakolaisia vastaan Jemenistä. Alue kärsii terrorismista ja levottomuuksista. Jatkuva väkivallan pelko näkyy inhimillisenä hätänä ja sisäisenä pakolaisuutena. Luomme alueelle kestäviä toimeentulon keinoja, jotka elvyttävät paikallistaloutta ja poistavat köyhyyttä pitkäkestoisesti. Olemme toimineet maassa 15 vuotta.”
Tulevaisuudessa Solidaarisuuden työ tukeutuu yhä enemmän yksityisten lahjoittajien varaan.
”Maailmalla on edelleen 100 000 ihmistä, jotka voivat luottaa Solidaarisuudelta ja sen suomalaisilta tukijoilta saatavaan apuun. Lähitulevaisuuden haasteena on kaksinkertaistaa oma varainhankintamme ja löytää ne keinot, joilla tarjota mahdollisuus suomalaisille osallistua tärkeisiin kehitysteemoihin”, Nuikka toteaa.
Solidaarisuus täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Järjestön painopisteisiin kuuluvat yrittäjyyden tukeminen köyhissä maissa, kestävien toimeentulon lähteiden luominen sekä tasa-arvo ja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ.
05.12.2024 Lotta Haavisto
27.11.2024 Tuulia Perttula
20.11.2024 Tuulia Perttula