Silpomisen vastainen työ Etiopian somalialueella edistyy haasteista huolimatta

Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ Etiopian somalialueella on hyvin haasteellista. Tuloksia naisten ja tyttöjen parempien oikeuksien toteutumiseksi saavutetaan vain yhteistyöllä niin uskonnollisten johtajien kuin paikallisyhteisöjen kanssa. 

Naisten ja tyttöjen asemaa määrittelee perinteinen kulttuuri. 

”Nainen kasvatetaan hiljaiseksi miehen ja perheen palvelijaksi, mies puolestaan kasvatetaan vahvaksi perheen pääksi. Tyttö auttaa koulun jälkeen äitiä kotitöissä, poika saa viettää vapaa-aikaa”, kertoo Solidaarisuuden sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn koordinaattori Amal Mohamed.  

Solidaarisuuden hanketyössä pyritään tukemaan myös miehiä ja saamaan miehet ymmärtämään naisen aseman paranemisen hyöty koko perheelle ja yhteisölle. 

Naiset kohtaavat alueella monenlaista väkivaltaa, etenkin kotioloissa. 

”Naiset ovat riippuvaisia miehistä ja heidän ajatellaan olevan miehen omaisuutta. Lähes joka toisessa perheessä on kotiväkivaltaa, etenkin maaseudulla. Naiset hyvin harvoin uskaltavat raportoiva väkivallasta, he ajattelevat sen olevan normaalia ja kuuluvan asiaan”. Mohamed sanoo. 

Jos naisella on fyysisiä todisteita väkivallasta, hän voi tehdä ilmoituksen joko klaanijohtajalle tai poliisiasemalla sukupuolittuneeseen väkivaltaan erikoistuneelle naisvirkailijalle.  

Solidaarisuuden työ sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseksi alkoi Etiopian somalialueella Jijigassa syyskuussa 2024.  

”Nyt näemme jo työn tuloksia. Aluksi yhteisöissä ei suostuttu edes keskustelemaan esimerkiksi kotiväkivallasta. Nyt olemme jo avanneet esimerkiksi vain naisille tarkoitetun tilan, jossa naiset saavat tietoa oikeuksistaan ja vertaistukea”, Mohamed kertoo. 

Silpomisprosentti laskee hitaasti, silpomisen muoto muuttuu nopeammin 

Somalialueella noin 98 prosenttia tytöistä ja naisista on läpikäynyt sukuelinten silpomisoperaation. Terveydenhuollon alan työntekijöiden tekemänä toimenpide kiellettiin vuonna 2017.  

”Käytännössä suurimman osan silpomisista tekevät muut kuin terveydenhuollon työntekijät ,esimerkiksi perinteiset kyläkätilöt. Koska sukuelinten silpominen linkittyy niin vahvasti uskontoon, sitä on täällä vaikea lailla kieltää. Paikallishallinnon tasolla tavan kieltämisestä käydään keskusteluja”, Mohamed kertoo. 

Osa alueen uskonnollisista johtajista opettaa, että tyypin yksi silpominen eli niin kutsuttu ”sunna” on muslimin uskonnollinen velvollisuus. Tämä haitallinen tapa ei kuitenkaan perustu islamiin eikä mihinkään muuhunkaan uskontoon.  

”Silpomisen ja FGM:n [female genital mutilation] sijaan puhumme leikkaamisesta. Jos paikalliselle sanoo ”Stop FGM” hän ajattelee, että se tarkoittaa tyypin kolme silpomista. Siksi iskulauseemme on ”Lopeta kaikki leikkaaminen”, Mohamed selittää.  

Muutokset tapahtuvat hitaasti.  

”Alueella on pitkään tehty työtä tyypin kolme silpomista vastaan. Nyt se on merkittävästi vähentynyt, mutta tyyppi yksi on edelleen yleinen”, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Kaltoum Houssein.  

Hän toivoo, että yhteistyö uskonnollisten johtajien kanssa toisi tulokseksi sen, että myös uskonnolliset johtajat yhtyisivät täyteen nollatoleranssiin kaikkeen silpomiseen. 

”Tilanne on hyvin haasteellinen. Suurempaa keskustelua käydään siitä, että tyypin yksi silpomista tehtäisiin terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, koska se on tytölle turvallisempi vaihtoehto kuin salassa kotona tehty silpominen. Aika kaukana olemme siitä, että yhteisössä päästäisiin keskustelemaan kaiken silpomisen kieltämisestä ja kriminalisoinnista”, Houssein sanoo. 

Avainasemassa ovat uskonnolliset johtajat. 

”Tavoitteenamme on saada uskonnolliset johtajat vakuuttuneeksi tavan haitallisuudesta”. Houssein sanoo.  

Kulttuuriset uskomukset sitkeitä 

Työtä sukuelinten silpomisen vähentämiseksi haittaavat kulttuuriin syvälle juurtuneet uskomukset kuten se, että leikkaamattoman tytön ei uskota saavan hyvää aviomiestä. 

”Mies voi lähettää vaimonsa takaisin tämän lapsuudenkotiin, jos naista ei ole leikattu. Leikkaamaton nainen on yhteisön mielestä joko kielletty, ”haram” tai tabu tai pilalla, häntä ei pidetä oikeana naisena”, Houssein sanoo.  

Ugaaso -kansalaisjärjestön perustajajäsen, tunnettu naisasia-aktivisti Marwo Abdi luettelee lisää haitallisia kulttuurisia uskomuksia, jotka ylläpitävät tyttöjen sukuelinten silpomista.  

”Silpomisen uskotaan pitävän naisen siveänä ja suojelevan häntä. Joillekin kyse on kauneusihanteesta, heille vain silvottu nainen on kaunis, silpomaton ruma. Aiemmin kun tyypin kolme silpominen oli yleinen, oli tapana, että naisen perhe sai hääyön jälkeen sitä enemmän rahaa, mitä tiukemmin nainen oli ommeltu ja mitä kovemmin mies joutui tekemään työtä murtaakseen ompeleet.” 

Maaliskuussa avautunut ensimmäinen vain naisille tarkoitettu turvallinen tila on tärkeä keino jakaa naisille tietoutta naisten oikeuksista sekä mahdollisuuksista puolustaa oikeuksiaan. Tila on tärkeä myös siksi, että se tarjoaa naisille mahdollisuuden keskustella naisten asioista ja ongelmista luottamuksella toisten naisten kanssa ja saada vertaistukea.