Silpomiseen liittyvät uskomukset ylläpitävät perinnettä

Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on äärimmäinen väkivallanteko, jonka seurauksista kärsii arviolta 200 miljoonaa tyttöä ja naista. Silpominen on ikivanha perinne, joka on juurtunut osaksi sitä harjoittavien yhteisöjen kulttuuria.  

Lounais-Keniassa kristityn kisii-heimon parissa silpomiseen liittyvät uskomukset ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan vahvistavan tyttöä ja olevan hyväksi terveydelle.  

”Kerrotaan, että silpomaton tyttö ei voi saada lapsia. Hänestä tulee hedelmätön”, paikallinen hanketyöntekijä Grace Kerubo kertoo. 

Silpomiseen liittyviä myyttejä puretaan, jotta tytöt ymmärtävät, miksi silpomista harjoitetaan ja minkä vuoksi perinne halutaan lopettaa. Kuva: Sarah Waiswa

Osa uskomuksista saa kisiiläistytöt jopa haluamaan ympärileikkausta itselleen. 

”Sanotaan, että jos tyttöä ei ympärileikata, hänen klitoriksensa jatkaa kasvuaan ja lopulta laahaa maata tytön kävellessä”, Kerubo kertoo. 

”Jotkut tytöt oma-aloitteisesti kysyvät ‘milloin minut ympärileikataan, jotta voin olla kuten kaikki muut ja sovin osaksi yhteisöä, eikä minua pilkata’”, Kerubo jatkaa.  

Silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi, jonka jälkeen tyttö on naimakelpoinen ja hänet nähdään kunniallisena ja arvostettuna yhteisönsä jäsenenä. Silpomisen uskotaan karkottavan tytöstä pois pahan hengen.  

Vanhemmat haluavat lapsilleen parasta ja tyttären pääseminen naimisiin on köyhissä oloissa elinehto. Kisiiläisnaisen toimeentulo on riippuvainen aviomiehestä.  

Tytön pääseminen naimisiin on köyhissä oloissa elinehto. Kuva: Sarah Waiswa

”Silpomatonta tyttöä ei arvosteta yhteisössään ja häntä pidetään ikuisesti lapsena iästään huolimatta. Heistä ei koskaan tule naisia. Silpomatonta tyttöä alkaa riivata demonit, eikä hän voi päästä naimisiin”, Kerubo kertoo.

Kisii-yhteisössä elää vahvana uskomus, että silpomaton tyttö on huikentelevainen, juoksee poikien perässä, ajautuu kunniattomalle tielle prostituoiduksi eikä voi menestyä elämässään.

Kuka sellaista haluaisi lapselleen?

Uskomukset lakia vahvemmat

Silpominen kiellettiin Kenian laissa vuonna 2011, mutta se ei ole poistanut silpomisperinnettä kisii-yhteisöstä. Kisiiläistytöistä lähes jokainen ympärileikataan edelleen. Uskomukset ovat lakia vahvemmat. 

”Haastavinta tästä työstä tekee kulttuurimme”, aloittaa paikallinen hanketyöntekijä Jacob Obadiah. Hänen mukaan tiedon levittämistä silpomisen haitoista vaikeuttavat myös heikko koulutus- ja elintaso. 

”Suuri haaste on lukutaidon puute. Toinen haaste on köyhyys – syvä köyhyys”, Obadiah jatkaa. 

Ihmiset kaipaavat Grace Kerubon mukaan tietoa, miksi silpomisperinne on haitallista tytöille ja naisille ja miksi siitä pitäisi luopua. Naisen elämää värittäviä terveysongelmia ei aina osata liittää lapsena tehtyyn toimenpiteeseen. Tytön menehtyminen ympärileikkaukseen saatetaan selittää äidin pahoista hengistä johtuvaksi. 

”Kun silpominen kiellettiin, ihmisille ei selvennetty, minkä vuoksi ympärileikkaus on laitonta. Perinteen loppumisen sijaan silpominen on painunut maan alle, sillä ihmiset eivät halua joutua pidätetyiksi. Mutta edelleenkään he eivät tiedä syytä, miksi heidän pitäisi tuo perinne lopettaa. Moni ei kerta kaikkiaan tiedä”, selventää Kerubo.  

Silpomisen sosiaalisia syitä avataan kylätapaamisissa keskustellen kaikkien ikäryhmien kanssa. Kuva: Sarah Waiswa

Aiemmin silpominen oli osa näkyvää seremoniaa, jossa kylän tytöt silvottiin ympärileikkaajan toimesta. Tänä päivänä silpominen tehdään mahdollisimman huomaamattomasti. Silpomisen suorittaa yhä useammin terveysklinikalta pimeänä palkattu terveydenhoitoalan ammattilainen.  Se ei tee toimenpiteestä kuitenkaan sen hygieenisempää, sillä edelleen useampi tyttö silvotaan samalla kertaa ja siihen käytetään samoja, likaisia veitsiä.  

Myyttejä puretaan lasten turvaleireillä

Solidaarisuus järjestää lapsille työpajoja ja leirejä, joissa kerrotaan silpomisen haittavaikutuksista ja lasten omista oikeuksista. Silpomisperinteeseen liittyviä myyttejä puretaan yhdessä lasten kanssa. Lapset ovat kulttuurin armoilla siinä, mitä he oppivat pitämään itsestään selvänä osana kisiiläistytön lapsuutta.  

”Kuten minkä tahansa kulttuurisen tavan kanssa, meidän on purettava silpomiseen liittyviä uskomuksia, jotta lapset ymmärtävät tarkalleen, miksi silpomista harjoitetaan ja minkä vuoksi me haluamme lopettaa sen”, Kerubo kertoo. 

Silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja silpomisen sosiaalisia syitä on avattava koulutuksissa ja kylätapaamisissa keskustellen kaikkien ikäryhmien kanssa. Lasten ohella myös vanhempien ja isovanhempien on ymmärrettävä, että tyttö voi kasvaa terveeksi ja kunnolliseksi naiseksi ilman sukuelinten silpomista.