Yhteystiedot
23.02.2022

Onko naistenpäivän ruusu sittenkin risu?

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään taas tulevana tiistaina 8.3. Mikä olisikaan ruusun antamista tyypillisempi tapa muistaa naisia naistenpäivänä.

Ruusun antamista pidetään kauniina ja hyväntahtoisena eleenä, jolla halutaan muistaa naisia ja osoittaa heille arvostusta naistenpäivänä. Ruusu ei kuitenkaan edistä naisten toteutumattomia oikeuksia ja saa jopa unohtamaan päivän perimmäisen tarkoituksen – naisten oikeuksien puolustamisen. Saako nainen työnantajaltaan ruusun lisäksi yhtä paljon palkkaa kuin miespuoleinen työtoverinsa? Korvaako ruusukimppu sen, että päävastuu kotitöistä on naisella? Hyvittääkö ruusu sen, että naisten kehoja kommentoidaan pyytämättä?

Naisten oikeuksien päivänä annettu ruusu konkreettisten tasa-arvotekojen sijasta tuntuu kehuksi puetulta loukkaukselta. Ruusu kun ei korjaa niitä ongelmia, joita naisten oikeuksien toteutumiseen edelleen liittyy, vaan näyttäytyy helposti hieman latteana kiitoksena naiseudesta. Kiitos nainen, että olet kaunis, myötämielinen ja pukeudut sopivalla tavalla. Kiitos, että voimme kiinnittää huomiota ulkonäköösi ja kehoosi sen sijasta, että kuuntelisimme, mitä sinulla on sanottavaa.

Hyväntahtoiset eleet helposti ylläpitävät eriarvoisia valtasuhteita ihan huomaamatta. Tuskin kukaan ilkeyttään kehottaisi naisia pukeutumaan peittävämmin. Eikä kesäjuhlissa naista takamukselle läpsäyttänyt naapurin herra tarkoittanut mitään pahaa. Nämä usein hyväntahtoisiksi tarkoitetut eleet viestivät, että naisen kehoa saa vapaasti kommentoida ja jopa koskettaa luvatta. Naisten kehojen koskemattomuuden rajat hämärtyvät eikä niitä tunnisteta.

Naisten kehojen kontrollin tarkoituksena on asettaa naiset tiettyyn heiltä odotettuun rooliin, oikeaan tapaan olla naisena maailmassa. Kehojen kontrolloinnin äärimmäinen muoto on naisiin kohdistuva väkivalta. Pienet harmittomilta tuntuvat eleet normalisoivat naisten kehojen kontrollointia ja ruokkivat jopa väkivaltaan johtavaa kulttuuria. Joka kolmas nainen maailmassa kohtaa väkivaltaa. Kyse on yhdestä maailmanlaajuisesti vakavammista ihmisoikeusrikkomuksesta ja globaalista ongelmasta. Meidän kaikkien on tarkasteltava, mitkä arjen teot ja sanat tekevät naisten kehojen kontrolloinnin hyväksyttäväksi. Naisiin kohdistuva väkivalta ei lopu, ellemme lopeta sitä ylläpitävää harmittomilta vaikuttavien kommenttien ja tekojen kulttuuria.

Puututaan siis arjessa kohtaamiimme tilanteisiin ja tuetaan tasa-arvoon tähtäävää työtä meillä Suomessa ja muualla maailmassa, sillä ihmisoikeudet ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Naistenpäivänä olisikin ruusujen saamisen sijaan virkistävää kuulla niistä teoista, joilla naisten oikeuksia on edistetty meillä ja maailmalla. Annetaan ruusuja mieluummin kiitoksena niistä teoista, joita on tehty.

 

Tunnistatko arkiset tilanteet, joissa naisten kehoja kontrolloidaan? Testaa!