Lukuaika: 3 min
”Meidän oikeutemme”, laulaa tyttökuoro turvaleirin päätösjuhlassa. Vuorotellen he luettelevat, mitä oikeuksiin kuuluu: oikeus oppimiseen, turvaan, ruokaan, leikkiin. Yleisössä on lasten vanhempia, jotka taputtavat iloisesti esityksen päätteeksi.
Elokuun turvaleireille osallistui Keniassa Kisiissä noin 200 tyttöä. He ovat silpomisen riski-iässä, 7–11-vuotiaita.
”Silpominen on meillä yhä iso ongelma”, kertoo leirejä fasilitoiva seksuaaliterveyteen erikoistunut hoitaja Linet Mokaya.
Vaikka silpominen on Keniassa laitonta, Kisiissä jopa 68 prosenttia tytöistä läpikäy silpomisen. Toimenpidettä tehdään eniten loma-aikoina, ja siksi leirit ajoittuvat koulujen lomille.
Leiripäivät koostuvat leikeistä, peleistä ja oppitunneista, joilla tytöt oppivat oikeuksistaan, silpomisen haitoista ja seksuaaliterveydestä.
”Pää, olkapää, polvet, varpaat”, laulavat lapset monelle tuttua kappaletta ja tanssivat sen tahtiin. ”Nämä ovat minun kehoni yksityiset alueet”, jatkuu laulu – lukijalle ehkä vieraalla tyylillä. ”kukaan ei saa koskea niihin.”
Laulu ja tanssi ovat yksi väline opettaa tytöille, ettei kukaan saa koskea heihin ilman lupaa. Ei silpomisen tähden, eikä muulloinkaan. Vastuuta oman kehon suojelemisesta ei voida kuitenkaan laittaa yksin lasten harteille.
”Lapset eivät tee itse päätöksiä silpomisesta, vaan niistä vastaavat vanhemmat. Siksi osallistamme vanhempia leireillä”, Mokaya kertoo. Hän opettaa leiriläisten vanhempia silpomisen haitoista.
Vanhemmat osallistuvat myös leirin loppujuhlaan, jossa he lupaavat julkisesta säästää tyttärensä silpomiselta. Juhlan tavoite on korvata perinteinen silpomisen jälkeinen siirtymäjuhla.
”Juhla on tärkeä osa kisiiläistä kulttuuria. Vahvistamme kulttuurin hyviä puolia, jotta voimme luopua sen huonoista puolista”, Mokaya selittää.
Lojaliteetin asiantuntija
heidi.suotsalo@solidaarisuus.fi
05.12.2024 Lotta Haavisto
27.11.2024 Tuulia Perttula
20.11.2024 Tuulia Perttula