Naiset ja ilmastonmuutos: mitä yhteistä on tasa-arvolla ja planeettamme lämpenemisellä?

Naisten aseman parantamisella voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja planeettamme lämpenemistä. Ilmastonmuutos on suuri uhka köyhille ja heikossa asemassa oleville ihmisille, kuten kehitysmaiden naisille.

Ilmastonmuutos on paljolti ihmisen syytä, ja sen seuraukset jakautuvat epätasaisesti rikkaiden ja köyhien maiden välille. Ilmastonmuutos kurittaa heikossa asemassa olevia ihmisiä eniten. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan koko planeetan elinehtoja, ja vaikuttamaan sekä miehiin että naisiin, mutta köyhyydessä elävät naiset tulevat olemaan suurimpia uhreja. 
 
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole saanut paljon huomiota ilmastoon liittyvässä keskustelussa, vaikka aihe on vuosikausia ollut kestävän kehityksen edistämisen prioriteetti.
 
YK:n kestävän kehityksen tasa-arvotavoite keskittyy naisten aseman parantamiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tavoite perustuu siihen ajatukseen, että tasa-arvo on tärkeää kestävän kehityksen saavuttamiseksi, mutta jää usein epähuomioon käytännön tasolla, varsinkin ilmastoliikkeissä.

Systemaattisen syrjinnän on loputtava

Naisiin kohdistuva syrjintä on edelleen syvälle juurtunutta kulttuureissa, kansantaloudessa, sekä poliittisissa ja sosiaalisissa instituutioissa ympäri maailman. Naiset kohtaavat sopimattomia määriä syrjintää ja häirintää, mikä vaikeuttaa heitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa ja osallistumaan päätöksentekoon yhteisöissään. 
 
Kiitos perinteisten sukupuoliroolien, juridisten epätasa-arvojen ja taloudellisten esteiden, joutuvat tytöt ja naiset suureen koetukseen ilmastonmuutosten edetessä, kun esimerkiksi juomaveden ja ruoan hinta nousevat. Yhä yleistyvät luonnonkatastrofit, kuten tsunamit ja tulvat tappavat, ja kouluttamattomilla naisilla on vaikeuksia nousta jaloilleen kriisin jälkeen, mikäli heillä on hoitovastuu perheestään eikä heillä ole omia tuloja. Koulutus edesauttaa tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia selvitä luonnonkatastrofeista.

Kokonainen sukupolvi on vaarassa luonnonkatastrofin iskiessä 

Naisilla ja miehillä on perinteisesti hyvinkin erilaiset roolit yhteiskunnassa ja perheessä. Monesti naiset vastaavat perheensä ruokkimisesta ja kotinsa lämmittämisestä. Nämä naiset ovat suuressa pulassa, kun luonnonkatastrofi iskee. Naisilla on vastuullaan usein sekä lapsia että vanhuksia. Ruoan pitäisiä riittää kaikille, niin kriisin aikana, mutta myös sen jälkeenkin.  
 
Tutkimukset osoittavat, että naisilla ja lapsilla on 14-kertainen riski kuolla luonnonkatastrofiin miehiin verrattuna. 70 prosenttia vuoden 2004 Aasian tsunamin kuolonuhreista oli naisia ja lapsia. Tämä johtuu siitä, että naisilla on vähemmän omaisuutta, maata ja rahaa, jota tarvitaan katastrofista selviytymiseen. Naisilla on myös vähemmän tietoa ja he vaarantavat oman henkensä huolehtiessaan perheestään. Katastrofista on helpompi selviytyä, jos on työ, jolla tienata elantoa, jotta esimerkiksi katastrofin tuhoaman kodin korjaaminen olisi mahdollista.

Kuva: Nyasha Kadandara

Painava taakka estää onnistumisen kodin ulkopuolella 

Kehitysmaissa asuvista ihmisistä moni on riippuvainen luonnonvaroista saadakseen ruokaa, energiaa ja toimeentuloa. Kotityöt jakautuvat epätasaisesti naisten ja miesten välillä ympäri maailmaa. Varsinkin kehitysmaissa naisilla on usein hoidettavanaan sekä lapset, vanhukset, koti ja sen lämmittäminen. Vedenhaku ja polttopuunkeräys kuuluvat useimmiten myös naisten päivittäisiin kotitöihin, joihin voi mennä jopa kokonainen päivä, jos vesipisteeseen on pitkä matka.

Vedenhaku ja polttopuun keruu altistaa naiset fyysisen ja seksuaalisen väkivallan riskille.

Noin 66 % kotitalouksista Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, 55 % kotitalouksista Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, sekä 31 % kotitalouksista Latinalaisessa Amerikassa turvautuu polttopuun keruuseen ruoanlaitossa, joka tehdään lähes yksinomaan tyttöjen ja naisten toimesta.

40 miljoonaa tuntia käytetään vuosittain vedenkeruuseen Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Luku vastaa koko Ranskan työvoiman yhden vuoden mittaista työskentelyä.

Jopa 85 % naisten päivittäisestä energiansaannista kuluu vedenkeruuseen Keniassa. Kenialaiset naiset käyttävät jopa kahdeksan tuntia päivässä veden etsimiseen ja keruuseen kuivien kausien aikana. 

Naisten tukeminen ruoantuotannossa on tärkeää taistelussa ilmastonmuutosta vastaan 

Naiset ovat tärkeitä ruoantuottajia ympäri maailman, ja naisten tukeminen ruoantuotannossa on tärkeää taistelussa ilmastonmuutoksia vastaan. Naisilla, kuten miehilläkin on edessään suuria haasteita: heidän on mukautettava tuotantonsa ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin.  

Sukupuolten välillä on suuria eroja kyvyssä sopeutua ja reagoida ilmastonmuutokseen, sillä ne riippuvat paljolti yksilön mahdollisuuksista käyttää resursseja, omaisuutta, tietoa ja palveluja sekä päätöksentekovaltaa. Myös haavoittuvuudessa on eroja sukupuolten välillä: naiset ovat miehiä alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mikäli heiltä puuttuu koulutus tai he eivät itse omista maataan.

Naiset suorittavat merkittävän osan maataloustyöstä ympäri maailman, ja ovat samalla suuremmissa määrin suoraan riippuvaisia metsän ja maatalouden antamista luonnonvaroista verrattaessa miehiin, jotka tekevät naisia enemmän palkkatyötä.  

Kaikki kärsivät, kun ilmasto muuttuu yhä arvaamattomammaksi ja sateet tulevat yhä epäsäännöllisemmin, mutta kehitysmaissa maaseudulla asuvat naiset kärsivät eniten.

Kuva: Anna-Sofia Joro

Naiset hallitsevat maataloutta, mutta heillä on rajalliset mahdollisuudet onnistua

Maatalouden rahoitusta valvovat usein miehet. Naiset eivät omista viljelymaita samoissa määrin kuin miehet, ja alle 15 % maailman maa-alueista on naisten omistuksissa. Kun naisilla ei ole omistusoikeutta maa-alueisiin, on heillä samalla vähemmän oikeuksia sen viljelyyn.

Naiset hallitsevat myös maataloustekijöinä. 43 prosenttia kehitysmaiden maataloustyövoimasta koostuu naisista. Luku nousee yli 60 prosenttiin osissa Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa. Liberian maaseudulla ja Somaliassa naiset ovat usein suoremmin riippuvaisia luonnonvaroista, ja he ovat myös vastuussa elintarvikkeiden, veden, polttoaineen ja kotitalouden suojelun turvaamisesta.

Maaseudulla asuvilla naisilla on rajalliset resurssit ja palvelut, huonommat koulutus- ja työllistymismahdollisuudet, sekä usein myös raskas työtaakka kannettavanaan kodissaan ja huomattavasti rajallisempi päätöksentekovalta kodin ja yhteisön yhteisistä asioista.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on naisten käsissä 

Naisilla on merkittävä rooli maataloudessa, ja he ovat lisäksi tärkeitä villien kasvien kerääjiä, puutarhanviljelijöitä, luonnonlääkkeiden ja rohtojen valmistajia sekä luonnon monimuotoisuuden suojelijoita. 

Lajien säilyttäminen keräämällä siemeniä sadonkorjuun jälkeen, samoin kuin alikäytössä olevien kasvilajien kylväminen ja suojeleminen on tärkeää.  Näillä lajeilla voi olla korkea arvo geenilähteenä, jos kaupalliset lajikkeet romahtavat. Alikäyttöisten lajien suojelu voi myös estää haavoittuvuuden ilmastovaikutuksille ja parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta.

On myös tärkeää opettaa naisviljelijöitä eri kasvilajikkeista ja niiden käytöstä, etenkin kun miehet muuttavat naisia useammin maaseudulta kaupunkeihin palkkatöihin. Naisten aseman vahvistaminen maataloudessa lisää kotitalouksien kestävyyttä erilaisille ilmastovaikutuksille. Naisten oikeus omistaa tuottavia hyödykkeitä, kuten maata, on sidottu parempiin ja ilmastoystävällisempiin menetelmiin sekä viljelytekniikoihin.

Kuva: Nyasha Kadandara

Naisten aseman parantaminen on merkittävä osa ratkaisua ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa  

Sukupuolten tasa-arvo on demokraattisen ja kestävän kehityksen edellytys. Maissa, joissa sukupuolten tasa-arvo on suurempi, kehitys on nopeampaa ja kestävämpää. Naisten palkaton työ ja luonnonvarat sijaitsevat useimmissa yhteiskunnissa ja taloudessa harmaalla alueella, joten niitä ei kunnolla arvosteta talousjärjestelmissämme, eikä myöskään politiikassa eikä sosiaalisissa järjestelmissämme. Ne tavarat ja palvelut, joita naiset ja ympäristö meille tuottavat, jäävät pimentoon maailmassa, jossa hyvinvointia ja edistystä mitataan bruttokansantuotteen ja talouskasvun mukaan.

Tyttöjen ja naisten aseman vahvistamisella yhteiskunnassa on toiseksi suurin vaikutus ilmaston lämpenemisen hidastumiseen kahteen celsiusasteeseen tutkimusorganisaation Project Drawdown mukaan, joka listasi 76 ratkaisua ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Tutkimusorganisaation arvion mukaan tyttöjen ja naisten koulutukseen ja perhesuunnitteluun tehtävät investoinnit vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä jopa 85 miljardilla tonnilla vuoteen 2050 mennessä. Koulutuksen avulla naiset voivat paremmin itse vaikuttaa siihen, milloin ja montako lasta he hankkivat. On todettu, että koulutetuilla naisilla on suuremmat mahdollisuudet toimeentulonsa hankkimiseen, urahaaveiden toteuttamiseen sekä parempaan terveyteen.

Maataloudessa tarvitaan sekä ilmastoälykkäitä että ravitsemuksellisesti älykkäitä ratkaisuja maailmanlaajuisen elintarviketuotannon suojelemiseksi ilmastonmuutoksilta. On äärimmäisen tärkeää korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa maatalouden kehittämishankkeissa, koska tukemalla naisyrittäjiä ja korostamalla maanviljelijöiden laillisia oikeuksia ja koulutusta voidaan parantaa perheen ja yhteiskunnan terveyttä, sekä tarjota ruokaturvaa myös tulevaisuudessa.

Naisten aseman parantamisella voimme hidastaa ilmastonmuutosta ja planeettamme lämpenemistä. Ilmastonmuutos on suuri uhka köyhille ja heikossa asemassa oleville ihmisille, erityisesti kehitysmaissa maaseudulla asuville naisille, ellemme tee parastamme tasa-arvon saavuttamiseksi. Naisten pitää päästä mukaan päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan tasoilla kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Käytetyt lähteet:

Breland, K. (2020).” Women’s empowerment is key to reducing climate change”, Earthday.org:  https://www.earthday.org/womens-empowerment-is-key-to-reducing-climate-change/  

FAO (Food and Agriculture Organisation of the United Nations). (2018). “Tackling climate change through rural women’s empowerment”: http://www.fao.org/3/ca0178en/CA0178EN.pdf

Hawley, J. (2016).” Why women’s empowerment is essential for sustainable development”, iied (International Institute for Environment and Development): https://www.iied.org/why-womens-empowerment-essential-for-sustainable-development  

NDF. (Nordic Development Fund). (2020).” Weather and Gender: Empowering Women to Combat Climate Change”: https://www.ndf.fi/news/weather-and-genderempowering-women-combat-climate-change

UN WomenWatch. “Fact Sheet: Women, Gender Equality and Climate Change”: https://www.un.org/womenwatch/feature/climate_change/downloads/Women_and_Climate_Change_Factsheet.pdf