Maailma, jossa naiset voivat sanoa ei

”Haluan nähdä tulevaisuuden, jossa naiset voivat sanoa avoimesti ’ei’”, kiteyttää Amal Mohamed Muse, kun kysyn, millaisen tulevaisuuden hän haluaisi nähdä naisille Etiopian somalialueella. Muse työskentelee Etiopiassa Solidaarisuuden naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn koordinaattorina.

En osaisi sanoa paremmin. Tuo pieni sana sisältää paljon: Kieltäytymisessä on kyse ennen kaikkea naisten kokonaisvaltaisesta itsemääräämisoikeudesta.

Länsimaissa kieltäytymiseen liittyvä keskustelu on keskittynyt erityisesti suostumuskeskustelun ympärille. Naisella tulee olla oikeus kieltäytyä kosketuksesta, ei-toivotusta huomiosta, numeronsa antamisesta, tarjotusta juomasta, seksistä, ja niin edelleen. Toisaalta länsimaissa taistellaan nyt myös muun muassa oikeudesta kieltäytyä raskauden jatkamisesta, aborttioikeudesta. ”Ei”:n sanominen on valitsemista – oikeus valita, mitä minä haluan tehdä ja miten minua voi kohdella.

Kieltäytyminen rikkoo kiltin tytön myyttiä

Kieltäytyminen ei perinteisesti ole asia, joka olisi naisille sallittu oikeastaan missään päin maailmaa. Naisille ja tytöille asetetaan vaatimuksia olla kilttejä ja tottelevaisia – ehkä joku saattaisi sanoa, että alistuvaisia. Sitähän ”kiltti” todellisuudessa tarkoittaa: suostuvaista, joustavaa, muiden tahtoon taipuvaista. Ei ole kovin kilttiä sanoa ”ei”.

Keniassa Solidaarisuuden kumppanijärjestön projektiasiantuntija Grace Morungi puhuu myös kiltteydestä. Hän kertoo, että Kisiin alueella arvostetaan hiljaisia, tottelevaisia tyttöjä.

”Tytöt on kasvatettu kunnioittamaan aikuisia siinä määrin, että heidän on todella hankala puolustaa itseään edes silloin, kun he ymmärtävät joutuvansa kaltoin kohdelluiksi”, Morungi toteaa.

Suomessakin puhutaan ”kiltin tytön syndroomasta”, eli monien naisten omaksumasta tavasta olla nainen: kiltti, sopeutuvainen ja ei koskaan ”hankala”. Se on yhteiskunnan odotus siitä, miten naisten ja tyttöjen tulee toimia. ”Ei”:n sanominen rikkoo tätä odotusta. Siksi kieltäytyvä nainen tuomitaan helposti hankalaksi, yhteistyökyvyttömäksi, huumorintajuttomaksi ja jopa kylmäksi. Näin muodostetaan sosiaalinen paine, joka vaikeuttaa kieltäytymistä.

Amal Mohamed Muse, Solidaarisuuden sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn koordinaattori. Kuva: Nafkot Gebeyehu

Kaikki eivät voi sanoa ”ei”

Kyse ei kuitenkaan ole vain sosiaalisesta paineesta, vaan aidosta mahdollisuudesta kieltäytyä – kaikilla ei sitä ole. Pahimmillaan kieltäytymisellä on konkreettisia, vakavia seuraamuksia. Se voi lisätä väkivallan uhkaa.

Entä mikä mahdollisuus kieltäytymiseen on naisella, jolla ei ole vaihtoehtoa? Hänellä, jonka elanto on riippuvainen miehestä? Hänellä, joka rikkoo suvun kunniaa kieltäytymällä? Näihin asioihin myös Muse viittaa. Kaikki naiset eivät voi päättää itse, mistä he voivat kieltäytyä.

Kieltäytyminen on mahdollista vasta, kun perusasiat ovat kunnossa. Kun naiset saavat enemmän vaihtoehtoja, heillä on myös aito mahdollisuus kieltäytyä – valita itse. Siksi Solidaarisuuden työntekijät toinen toisensa perään puhuvat ”ei”:n sanomisesta. Kyse ei ole vain pienestä sanasta.

Jotta nainen voi valita, hänen on päästävä irti taloudellisesta riippuvuudesta ja toisaalta ahtaista sukupuolirooleista, jotka pakottavat naiset hiljaisuuteen. Näiden asioiden eteen Solidaarisuus työskentelee itäisessä Afrikassa lahjoittajien tuella.

Solidaarisuuden kumppanijärjestön projektiasiantuntija Grace Morungi keskustelee koulujen kerhoihin osallistuvien oppilaiden kanssa. Kuva: Browline Omondi

Ei:n sanomista pitää harjoitella

”Opetamme tyttöjä sanomaan, että minulle ei saa tehdä näin”, Morungi kertoo. Kenian Kisiissä lapsille järjestettävässä kerhotoiminnassa haastetaan perinteisiä sukupuolirooleja, jotka kaventavat tyttöjen ja naisten oikeuksia. Tytöille opetetaan, että he saavat sanoa ei. Kaikki on aloitettava omanarvontunnon rakentamisesta: Ihminen ei voi puolustaa itseään, jos hän ei usko olevansa puolustamisen arvoinen.

On tärkeää, että tytöt ja naiset löytävät oman äänensä. Myös Muse haluaa nähdä naisten puolustavan itseään. Esimerkiksi sukuelinten silpomisen ei pitäisi olla edellytys avioliitolle ja naisen pitää voida sanoa, että häntä ei ole leikattu.

”Eli naisten pitäisi voida sanoa, että jos haluat kanssani naimisiin, kestä se. Et halua? Minulla on muitakin vaihtoehtoja. Meidän [naisten] ei tarvitse olla niin epätoivoisia, että jos meitä ei leikata, emme pääse naimisiin”, Muse selittää, kun kysyn, millaisesta tulevaisuudesta hän haaveilee naisille.

Niillä alueilla, joilla tyttöjen sukuelinten silpomista harjoitetaan, leikkausta pidetään usein naisen avioliittokelpoisuuden takaajana. Leikkaamaton nainen ei välttämättä pääse naimisiin. Koska avioliitto on yhä monelle naiselle ainoa tulevaisuuden turvaaja, silpominen nähdään tytön tulevaisuuden kannalta ainoana vaihtoehtona.

Loppujen lopuksi kaikki naiset ympäri maailman haluavat samaa asiaa: voida itse päättää elämästään ja kehostaan. Siksi ”ei”:n sanominen ei ole aivan pieni juttu.

Käynnissä on nyt yhteinen kamppailu maailmasta, jossa kuka tahansa voi sanoa painokkaasti ”ei”. Sellaisen maailman eteen Solidaarisuus työskentelee.

Artikkelikuva Solidaarisuuden tasa-arvo-foorumilta Keniasta. Kuva: Browline Omondi